› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,561 - 8,570 (kaikkiaan 14,354)
1 2 3 … 856 857 858 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 23.11.2023, 18:14

    A.J. ihmetteli taannoin miksi nostin Arviitin Kullervo Kuuselan rinnalle metsämallintajana. Eikös olekkin Arviitilla hyviä oppeja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2023, 21:19

    Erittäin hyviä. Moni asia on tiedetty jo yli sata vuotta sitten.

    Nostokoukku 23.11.2023, 21:26

    Kännykän mallit vaihtuu kolme kertaa vuodessa, mutta puut on ja pysyy suunnilleen samanlaisina jääkauden jälkeisestä ajasta lähtien.

    Perko 23.11.2023, 22:39

    Onkohan kaikki asiat olleet  jo silloin sata vuotta sitten selvitelty?  Eniten ihmisiä joille  oli alkuaineet maa, tuli ja vesi  niillä kansa pelasi, tärkein heinän kuivatus oli keksitty.

    mehtäukko 24.11.2023, 06:57

    Niitä asioita joita tuolloin on ollut yleensäkään tiedostettuna esim. metsän osalta, on tietysti hyödyllistä asiatietoa. Sitä ei edes nykykäsityskään voi kokonaan kumota. Kehitys on sitten muutoin loikkinut osin tavoittamattomiin, josta ei kenellekään ole hyötyä.

    Jovain Jovain 24.11.2023, 08:07

    Tehotuotannossa suomen metsät ovat aina olleet. Keitettiin tervaksi, kaskettiin ja loput määrämittaan, mitä vielä otettavissa oli. Kovin on lyhyt tuo ihmisen muisti. Tällä hetkellä putsataan jälleen, ei riitä metsien tuotoksi, ei hiilinieluiksi.

    mehtäukko 24.11.2023, 09:21

    Jovainin oma muisti pätkii ensimmäisenä! Luehan nämä 857 sivua uudestaan!

    Jovain Jovain 24.11.2023, 20:51

    Riittää kun lukee aloituksen ja etusivun, mitään ei mennytkään pieleen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.12.2023, 10:17

    Pekan kolumnissa sivutaan ennallistamisasetusta ja tuoretta tutkimusta kansalaisten heikosta metsätietämyksestä. Kaikkien metsäalalla toimivien on hyvä osata ja jaksaa perustella miksi asioita tehdään niin kuin tehdään, niin suuren yleisön ei tarvitse ottaa kantaa tekemisiimme pelkästään mielikuvien varassa.

    Metsistämme ja tulevista hakkuumahdollisuuksistamme merkittävä osa sijaitsee turvemailla. Ennallistamisasetus velvoittaa parantamaan heikentyneiden ekosysteemien tilaa kattavasti, mikä tarkoittanee meillä myös metsäojitettuja turvemaita. Emme vielä tiedä, millaiseksi soveltaminen niiden osalta muodostuu. Ennallistamissuunnitelma tehdään meillä itse, ja siinä onkin metsäalan syytä olla aktiivisesti mukana. Esimerkiksi luetaanko turvemaiden jatkuva kasvatus ennallistamisen piiriin?

    https://www.metsalehti.fi/kolumnit/kolumni-pelkoa-ja-kauhua-metsissa/#d22ca7cc

     

    Gla Gla 7.12.2023, 10:27

    Kolumnista: ”Luontoväki voittaa metsäväen viestinnässä. Joka kerta.”

    Tämä pitää paikkaansa. Syy on yksinkertainen. Luontoväelle riittää, kun luettelee ongelmia. Ne poistuvat, kun ongelmia aiheuttava toiminta lopetetaan. Lisäksi mitä enemmän ongelmia luetellaan, sitä enemmän luontoväki pönkittää omaa jakkaraansa.

    Metsäväen tilanne on paljon vaikeampi. Toiminnan muuttaminen tavalla, jolla tarkasteltava ongelma poistuu, ei ole ratkaisu asiaan. Vaihtoehtoinen tapa on todennäköisesti huonompi monessakin suhteessa ja metsäväen pitää ottaa tämä huomioon. Luontoväen tarkastelun ei tarvitse ulottua nokkaa pidemmälle.

    Esim. avohakkuista luopumisessa luontoväen ei tarvitse tarkastella sitä, miten metsät jatkossa kasvaisivat, mistä teollisuus saisi raaka-ainetta, tuloja, työpaikkoja ja tuottaisi sekä verotuloja, että uusiutuvia raaka-aineita ja tuotteita.

    Sähkökriisi ei opettanut luontoväkeä ymmärtämään tuotannon ja markkinoiden syy-yhteyttä. Kaikkien muiden pitää se toiminnassaan ja mielipiteissään huomioida. Kunhan vain ymmärtäisivät, eivätkä hyppäisi tyhmyyksissään luontoväen kelkkaan. Ainakin Ylen ja Hesarin kommenttipalstoilla näyttää näitä hyväntahtoisia idiootteja tai sitten luontoväen aktiiveja riittävän. En tiedä, johtuuko tuo vain näiden aktiivisuudesta, vai indikoiko kansan mielipiteiden määrällistä jakaumaa.

    Se on totta, että metsäväen pitäisi aktivoitua viestinnässä. Luontoväen tehokkuus perustuu menetelmiin, joita elinkeinoelämä ei ole tottunut käyttämään. Sellaisen ehkä koetaan olevan riski perinteisessä yrityskulttuurissa. Lisäksi yhteistyö kilpailevien yritysten kanssa voidaan kokea ongelmalliseksi. Luontojärjestöjen ei tarvitse kilpailla toistensa kanssa markkinaosuudesta samalla tavalla kuin metsäalan yritysten.

Esillä 10 vastausta, 8,561 - 8,570 (kaikkiaan 14,354)
1 2 3 … 856 857 858 … 1 434 1 435 1 436