› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,375 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,621 - 8,630 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 862 863 864 … 1 436 1 437 1 438

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 10.12.2023, 15:24

    Miten on Perko, joko olet ehtinyt etsiä sitä rahanlähdettäni, millä olen kuitannut metsätalouteni miljoonatappiot viimeisen 50 vuoden ajalta?

    Perko 10.12.2023, 15:54

    Visakallo on selvinnyt viimein miksi r-sahan valjaat ovat hänelle sopivat ja palkitsevat.   Toinen asia on ymmärtää aikanaan tekemätön sijoitus  tai jos sen sijoituksen tilalle on joutunut  mättämään velkarahaa verottajalle.  Otaksun asian olevan hankala omaksua mutta niin se on.

    PS: On ne ongelmat kullakin jos on jotain saanut.  Kertomasi perusteella et juuri löysäile  r-sahan kannattimia,  niillähän on hankittu kaik’  rikkauvet, uus rutinoffi.   Masokismia lienee,  et niitä  riisu  makkarissakaan kerta tuottavat  noita satumaisia summia.   Jälkiviisaudella nähden  olisit  Miljardööri jos ne  alakasvustot olisit r-sahalta säästänyt ja sijoitukset  olisi menneet aikoinaan hyvin. Nyt olis timantein koristellut valjaat.  Niin se heittelee miljonääriä, harmillista.

    Visakallo Visakallo 10.12.2023, 16:12

    On se kieltämättä aika vaikea ymmärtää että on tehnyt metsätaloudellaan useamman miljoonan tappiota, ja kuitenkin saanut samassa ajassa useamman miljoonan sieltä käteensä. Siihen minä sitä valaistusta tässä Perkolta kyselen.

    Nuakka 10.12.2023, 16:21

    Kysyin tekoälyltä, miten metsää kannattaa hoitaa. Ja tekoälyhän vastasi, vieläpä runomitalla:

    ”Metsämaa aukeaa, avohakkuun huokaus,
    Raivaa tilaa tulevaisuuden kasvatus.
    Puut kaatuvat, mutta uutta nousee,
    Avohakkuussa voima uudistuksen on.

    Valo virtaa maahan, taimien hymyssä,
    Avohakkuu luo tilaa elämän sykähdys.
    Puhtaat pellot metsästä nousee,
    Uudet sukupolvet kohtaa aurinkoiset huiput.

    Taloudessa voitto, resurssit hyödynnetään,
    Avohakkuussa tulevaisuus rakennetaan.
    Kasvun voima, uudistuksen riemu,
    Avohakkuu, metsän kehityksen tie.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2023, 20:06

    Aika hyvän teki keinoäly mutta ei ihan Tapion ohjeen veroista (vielä). Tykkäsin. ? Voisiko tuon runon nimi olla vaikka ”Päättymätön riemu”.

    Jovain Jovain 11.12.2023, 10:21

    <p>Tuskin on tarpeen vertailla metsän tuottoja sijoitustuotottoihin muualta, ei ainakaan metsän erilaisten hoitotapojen vertailuun. On tarpeetonta, sillä metsät tuottavat hoitotavasta riippumatta. Metsänhoidon eriyttämisestä ei ole hyötyä, sillä metsiä voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti hoitotavasta (jk) riippumatta.  </p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2023, 11:35

    Jatkuvapeitteinen metsä takoo melko varmaa tasaista alhaista tuottoa, koska eri kokoiset puut monesti haittaavat toistensa kasvua ja uudistumista. Viime vuosina sijoitettu raha on tuottanut metsässä erittäin hyvin verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Pääosin kuitenkin jaksollisten kasvattajien metsissä, mistä palstan puuntuottajilla on esittää esimerkkejä. Todella mielellään ottaisimme käsittelyyn myös esimerkkejä jatkuvan kasvatuksen onnistumisista, mutta niitä ei ole jostain syystä dokumentoituna muilla kuin Timo Pukkalalla.

    Puuki 11.12.2023, 12:21

    <p>Jossain tapauksessa vertailu sijoitustuottojen avulla voi olla hyvinkin perusteltua.  Mutta yksinkertaisin ja selkein tapa on valita käytetty korkokanta (joka voi tapahtua sijoitustuotto%:n avulla) ja laskea vertailussa molempien kasvatustapojen reaaliaikaista tuottoa vierekkäin. </p><p>Olen aiemmin tässä ketjussa kertonut muutaman kerran kuinka se tapahtuu. </p><p>Jos on jo unohtunut, niin kerrataan vähän : Lasketaan ko kohteen tulo sekä päätehakkuussa että jk:n harsinnalla,  Otetaan huomioon kantorahatulojen erotus eli tasaikäisen parempi yksikköhinta (korjuun takia) ja suurempi kertymä/ha.    Vähennetään tuloista menot; uudistuskulut ja th-kulut seuraavaksi.  Erotukselle lasketaan korkokannan mukainen tuotto seuraavaan harvennukseen (ja/tai harsintaan) mennessä. Laskemista jatketaan edelleen samalla tapaa kiertoajan loppuun.  Lopputulos vastaa suhteellisesti sitä, että olisi laskettu NNA ko kohteen kiertoajalle.  </p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2023, 13:00

    Jotain tuon Puukin ehdotuksen tapaista eli vuotuisten juoksevien tuottojen laskentaa yritin havainnollistaa taannoin kannattavuus-ketjussa. Korkolaskuria käyttäen sujuu hyvin. Joitakin epävarmuuksiakin on: tämänhetkinen kasvu ja puun hintataso saatetaan tuntea, mutta tulevia ei voida ennustaa varmasti. Taaksepäin laskenta on helpompaa kuin eteenpäin laskenta, ja historia voi metsän tapauksessa toistaa itseään. Eli mennyt voi olla hyvä arvaus tulevasta.

    Perko 11.12.2023, 18:34

    <p><p>Lasken itse korkoa korolle A. J n  tavoin  mutta  mittauksien  arvoissa  uskon myös  pitkäaikaisten tutkijoiden T. Pukkalan + kumppanit tulokseen.  Omassa on  monelta osin  entisen lain  vaikutteilla vinoutunut  selluntuotantoa suosivaksi eikä metsänomistajan eduksi.  Kakkarat näyttää peitteisen metsän tuottavan nopeammin tilille rahaa ja paljaaksi hakattua paremmin.</p><p> Puukin laskelmissa on samaa muutosta ja ovat ongelmallista kun myyjällä ei näytä olevan  tavaroilleen sanoa omaa hintaa.   Paljaaksihakkuun jäljiltä vertailuun syntyy tulojen taantuma yli death line johon  koko systeemi hirttäytyy  eikä oletettavilla tuloilla  siitä selviä korkojen takia plussalle.   Tolopaisen  kertomaa -73 hinnoilla aukko- homma toimi maatalous traktoreilla jotenkin ja oli  yksinkertainen verokin.   </p></p>

Esillä 10 vastausta, 8,621 - 8,630 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 862 863 864 … 1 436 1 437 1 438