Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 951)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Koko metsätilan kannattavuutta voi laskea (myös) kassavirtaperiaatteella. Tuossa ed. laskentatavalla verrataan 2 eri kasvatusmenetelmän kannattavuutta keskenään yhdellä kuviolla.  Se on yksinkertaistettu malli eikä sisällä kuvion arvon kehitystä esim. myyntitilanteessa.   Eikä yleensä ole tarpeenkaan, kun yhtä kuviota harvemmin myydään.    NNA-laskelmalla arvioidaan tietyn kohteen metsänkasvatuksen  kannattavuutta annetuilla lähtöarvoilla , samoin prolongoinnilla.      Tilan arvon pienenemistä tai suurenenemista ei tarvinne lisätä kiertoajan tuoton arviointiin vaikka vaikuttaahan se siihenkin, jos tila jossain vaiheessa myydään.   Se selviää eri tavalla kunkin tilanteen mukaan tila-arvio tekemällä. Selvää on että esim. kiertoajan 100 mottia/ha  suurempi kasvu joka on saatu aikaan jalostetun alkuperän ym. mh:n käytöllä vaikuttaa myös kuvion ja koko tilan arvoon myytäessä.

    Timppa

    Perko ei ole valitettavasti vieläkään ymmärtänyt jaksollisen kasvatuksen ydintä.  Kun teemme vuodessa aukkoa 1,3 % pinta-alastamme, niin vastaavasti 98,7 % pinta-alasta kasvaa.  Ja mikä oleellisinta.    Ne puut, jotka kasvavat ovat parhaita ominaisuuksiltaan.  Taimet ovat syntyneet jalostetuista sieministä.  Kasvatettaviksi puiksi ovat perkauksissa ja harvennuksissa valikoituneet parhaat yksilöt.  Tästähän olen ennenkin kirjoittanut.  Mutta kun ei ymmärrys riitä, niin ei se riitä.

    Jovain

    Eihän jaksollinen metsänhoito voi olla itsetarkoitus sekään. Jk. metsät ovat myös hoidettuja metsiä ja jatkoon valitaan parasta puustoa. Arvometsän taulukko on hyvinkin suuntaa antava ja kertoo siitä mistä tässä on kysymys. Jaksottainen tuottaa massaa 30-60 vuotta ja jk:n  arvokasvu vastaavasti tukkia ja tuottoa euroina.  Eihän jk:ssakaan ole estettä käyttää jalostushyötyä. Vanhat uudistettavat metsät joutaa nutulleen. Jos mennään avohakkuun kautta, olikohan siinä isoakaan eroa jaksottaiseen metsänhoitoon.

    mehtäukko

    Mitenkä sinä Jovain nyt virkoat käyttämään jk:n jalostushyötyjä, kun toitotus on ettei istutuksiin ja taimikonhoitoihin ole tarvetta?!

    ”…Jaksottainen tuottaa massaa 30-60 vuotta ja jk:n  arvokasvu vastaavasti tukkia ja tuottoa euroina…” ei pidä paikkaansa. Hyvin hoidettu ravinteikkaan maan kuusikko tai rauduskoivikko ovat molemmat 60:ssa vuodessa harvennettu ja päätehakattu. Ja kuuleman mukaan jk:ssa rassataan lenkuroita ja ylispuiden alla olevia latvattomia massapinoon. Vai että yksin tukkia jk:ssa…!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suosittelen lukemaan Tapion metsänhoitosuositukset niin moni asia valkenee. Samalla metsätilalla voi harjoittaa jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta mutta EI samassa metsikössä yhtä aikaa.

    mehtäukko

    Mehtäukonko?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ei mehtäukko, vaan nämä jatkuvasta kasvattelusta intoutuneet.

    Jovain

    Metsänhoidon kannalta hoitotapojen eriyttäminen ei ole hyvä sekään. Sopivat samaan metsään ja onhan tuo ollut havaittavissa, miten samoja hoidon elementtejä ollaan vaatimassa samaan metsään, hoitotavasta riippumatta.

    aegolius

    >Ottaa mukaanne tamppaukseen kumulatiivisen tappion käyrät vatukkoon, niitä vilkaisten tahti kiihtyy. Muistakaa vesi ja NITROT!

    Perko on aivan pihalla kaikesta mikä liittyy kannattavuuslaskentaan. Se ei minua haittaa yhtään. Jokainen kiinteistön omistaja saa päättää mitä palstallaan tekee tai teettää ja on aivan sama mihin päätökset perustuvat. Jos kuitenkin yleiselle keskustelupalstalle alkaa suoltaa soopaa, niin saa varautua puolustamaan näkemyksiään. Puoltavia argumentteja ei vaan ole nähty oikeastaan ainuttakaan. Monenmoista tarinaa kyllä.

    Minulle jäi jo pari kuukautta sitten käsitys, että Perko ei ymmärtänyt alkuunkaan tänne julkaisemaansa kumulatiivisen tappion kuvaa (https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kumulatiivinen-tappio). Hän käyttää sitä jotenkin edelleen argumenttina jaksollista kasvatusta vastaan. Kuvaaja on saatu jokseenkin dramaattisen näköiseksi tuollaisella pystyasteikon valinnalla. Kuvasta pitäisi ennemmin nähdä, että jos edes parinkymmenen vuoden aikaikkunaan osuu metsän uudistusajankohdan kanssa, niin kiertoajan optimituotto on noin 350 euron haarukassa per hehtaari. Sanoisin, että jos tuohon pariinkymmeneen vuoteen osuu yksikin korkeasuhdanne (kuten nyt) ja uudistaa silloin, niin lähes maksimisuoritus on käsissä.

    Jovain

    Eihän hoidettu peitteinen metsä ja sen tuotosta huolehtiminen aiheuta kumulatiivistä tappiota. Toista se on mehtäukon lenkurat ja latvattomat massapuut,   nekin on hoidettava ja tuo 60 v. riittää oikein hyvin ainakin etelä ja keski-suomessa. Se on tuo metsänhoito vähän kuin puukauppa, vaihtoehtoja löytyy ja sovellettavaa myös metsänhoidossa. Onhan se aika ihmeellistä, että soveltuvat vielä samaan metsään.

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 951)