Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,149)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Vastaahan Joovain kerrankin suoraan väitöksiisi 17:48. Kauppatavassasi kyllä vatuloit, eikä tule koskaan valmista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    soveltuvat vielä samaan metsään” Mitä Jovain tällä tarkoitat?

    Jos vaikka sekametsään on kehittynyt tai kehitettävissä erirakenteisuutta, sitä voi hoitaa jatkuvalla mallilla. Tilaisuuden tullen tämän voi käyttää hyväksi ja sitä kohti voi pyrkiäkin, kehittämällä hakkuissa (jaksollisen mallinkin) metsänhoidossa sekametsää.

    Vai tarkoitatko Jovain sitä, että missä tahansa metsässä voi tehdä milloin tahansa mitä tahansa hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä? Koska jatkuvan mallin metsä kasvaa huonommin, sen kannattavuus perustuu siihen, että hoitoon ei pääsääntöisesti tarvitse investoida. Todellisuudessa pitää investoida ainakin taimikonhoitoihin ja ennakkoraivauksiin, joten niihin kuluu saman verran rahaa kuin jatkuvassa mallissa.

    Koska tahansa ja missä tahansa voi kärsiä kumulatiivista tappiota jos homma ei suju kuin Strömsössä. Vajavainen käytännön kokemukseni viittaa siihen että riski tähän on suurempi jatkuvassa mallissa.

    mehtäukko

    JOS yleensä jk harveikkoon tulee taimia tasaisesti ja JOS jk on tarkoitus roikotella  muutamaa yläharvennusraiskiota pitempään, onhan siellä paimennettava niitä mahdollisia mä/ ko taimia moninkertaiset ajat. Jaksollisessa viljelyssä kasvu lähtee rotutaimilla yhtäaikaa kovaan kiitoon. Ne alat kun huolehditaan aikanaan, ne ovat rauhassaan pitkään ja rahan tuloa ei voi estää myöhemmin… 🙂

    Perko

    Olen esittänyt monia laskelmia alan kirjallisuudesta, netti julkaisuista ja myös Kainuun metsätuhoista. Alkuperäiset tekijät  ovat tutkijoita ja tohtoreita.  Yksinkertaistanut polkupyörän avulla pitkäaikaisen tappion  vaikutuksen lopputulokseen.  Saman käyrästönä jossa oli jk:n ja tasaikäisen vertailu.  Tein kertoimet joilla voi vertailla  erinopeuksin  myynnistä johtuvat erot. Sen alkuperäinen lähde on A. Einsteinin pikku oivallus.  (sitä en ole tavannut kirjallisuudesta)  Jos on muita niin olkoon.

    Vastaanotto  näistä on ollut onneton.  No niin Anneli J,  valitettavasti tulee mieleen Matteuksen evk. : ”ei pidä heittää helmiä koirille eikä sikojen ruuaksi”.   Niimpä olen siirtynyt enempi  viihdyttämään itseäni lukemalla täältä joskus besserwissereiden pakinoita.  Harrasteissa   ja järvellä  olo on hyödyllisempää kuin  näiden entisten koulukiusattujen kanssa väittely.

    Puukin nolla-ajasta syntyvää alkuräjähdystä ja  Timpan  98,5%  metsän käytön säästöä.  Hienoja oivalluksia molemmilla herroilta.  Siitä on hyvä jatkaa!

    Jovain

    Onhan sieltä jatkuvan sulusta 70 vuotta ja hyvinkin 50-60 vuotta pois jatkuvan aktiiviajasta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja onhan Arvometsä peitteisen metsänhoidon vaihtoehdon osoittanut. Ei pidä ihmetellä epätietoisuutta ja onhan sama aika on käytetty jaksottaisen metsänhoidon kehittämiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko vastauksesta. Samaa mieltä Matteuksesta. Peräänkuuluttamillani laskelmilla tarkoitin tuollaista rautalankamallista vertailua kuin Arvometsän sivustolla, mutta realistisemmilla oletuksilla.

    Kesällä kannattaa olla ulkona luonnossa, ja kuten kollega Erkki Lähde joskus sanoi, mahdollisimman paljon metsässä. Siellä näkee ja oppii, jos ymmärtää näkemänsä. Ei olla kategorisesti kieltämässä jatkuvaa mallia, ainoastaan varoitellaan riskeistä, ettei kukaan laput silmillä siihen ryhtyisi.

    mehtäukko

    Kun tutkimuksin on todettu jk heikommaksi, hiilen sidonta huonommaksi, uudistuminen epävarmemmaksi, korjuu riskaapeliksi jne, mitäpä tuosta jos  joku polkupyörällä Einsteiniä etsii.

    Moni asia teoreettisilla tohtoreilla haihtuu savuna käytännön sanalemana.

     

    aegolius

    @Perko

    >Olen esittänyt monia laskelmia alan kirjallisuudesta, netti julkaisuista… Alkuperäiset tekijät  ovat tutkijoita ja tohtoreita.

    Päivämäärällä 2.6. toisessa ketjussa pyysin sinulta kommenttia näiden asiantuntijoiden kirjoituksiin. Silloin pesit kätesi asiasta ja kerroit heidän vastaavan teksteistään. Nyt kuitenkin jälleen vetoat samoihin kirjoituksiin! Koeta nyt päättää luotatko niihin vai et? Minä en luota, tai ainakaan en pääse samaan loppupäätelmään. Pukkala on asiassa myyntimies, joka ratsastaa akateemisilla ansioillaan ja yleisellä avohakkuuvastaisudella ja kerää hyvää tuottoa yrityksensä Arvometsän avulla. Arvo Kettusen laskelmiin luotan enemmän, mutta en pääse samaan loppupäätelmään. Hänen tilanteeseensa 1950 luvulta alkaen ymmärrän ja olen samaa mieltä, että hänen valintansa oli tilanne huomioiden järkevä. Parempaan kokonaistuotokseen hän olisi kuitenkin päässyt toimimalla toisin. Tuotto olisi vaan tullut liian myöhään.

    >pitkäaikaisen tappion vaikutuksen

    Tällä ehkä jälleen tarkoitat sitä kumulatiivisen tappion käyrää? 😀 Epäilen, että et ole edes yrittänyt ymmärtää kuvaajaa viestieni jälkeen.

    Olet ilmeisesti myös poistanut viestejäsi palstalta.

     

    mehtäukko

    Toisekseen -50, -60, 70 ja 80-luvut olivat ilmastollisesti pakkas- ja lumitalvina ensimmäinen edellytys moniin harvennuksiin. Nyt on toisin. Ja jos silloin ei juurikääpä vaivannut, mutta nyt on tilanne toinen.

    Haba Haba

    Juurikääpä ja myrsky ovat sitten valikoivia, osaavat valita kohteeksi aina jatkuvan kasvatuksen metsät. Maapohjakin imee hiiltä avohakkuun jälkeen niin että suhina käy.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,149)