› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 12 13 14 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Sent on: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi pihkatappi 21.6.2017, 18:20

    Havaintoja olen tehnyt myös palkkametsurina. En oikeastaan omissa metsissä näe nykyisin kauheita hirviongelmia, muutamia hehtaareja on sillein että siellä nyt syödään joka kesä, mutta varmaan löytyy 600 suoraa runkoa/ha kasvatukseenkin ja sitten olen jonkun kuvion jättänyt hoitamatta, kun ei näytä olevan edellytyksiä, näitähän on eläimillä alueita missä tykkäävät asustella. Sanottakoon että siellä Kemijoki varressa ei ole ongelmia enää ollut, ne poistui, kun männiköiden tilalle kasvoi luonnostaan kuusikot, tai muutoin metsät varttuivat yli, hirvet siirtyivät ruoan perässä paremmille laitumille, ehkä ei kauaskaan.

    Hirvien suuri määrä ohjaa metsänkäsittelyä, se on ongelma sekin ja sen tuntee nahoissaan raivaussahan sarvissakin.

    kuusessa ollaan 21.6.2017, 19:35

    Nyt Yle ja Laaksonen jatkavat aihepiirin keskustelua Luonto-Suomen metsäillassa. Yllättäen mukana vain kriittisesti perinteisiin kasvatusmenetelmiin suhtautuvia…

    Naapurin uudistusalakin pilaa joidenkin henkilökohtaisen pienilmaston. Huhhuh.

    Rane2 21.6.2017, 19:47

    Joo en jaksa ruveta iltaa pilaamaan kuuntelemalla…

    Jovain 24.6.2017, 22:44

    En tiedä kannattaako hyvää keskustelua pilata hirvillä tai ikivihreillä. Sijansa on heilläkin, niin kuin on jatkuvalla kasvatuksellakin ja yleensä metsänkasvattamisella, jos kustannusrakenne saataisiin oikaistua. Puunhankinnan kokonaiskustannukset ovat jo n. 50 % ja metsänviljelyn ja hoidon kustannukset tulevat siihen päälle. Puun hinta on jäänyt jo marginaaliin ja puun tuottamisesta on muodostunut palvelujen tuottamista. Tässä mielessä lienee turhaa väitellä metsänhoitotavoista, noudatettavasta logistiikasta tai kauppatavoistakaan, koska juuri näillä ohjataan puukauppaa, joka on puun tuottamisen kannalta epäedullista ja lankeavat metsänomistajien maksettavaksi. Kertoo kyllä siitä marginaalista, joka olisi metsänomistajien elinkeinon kannalta tarpeellista.

    Jätkä 24.6.2017, 22:52

    Älä viitsi.Kun kuusitukin kantohinta lähestyy 60 euroa, nii yrität väittää, että hankintakustannukset ovat saman verran. Tuotahan ei usko Erkkikään.

    Kuitupuussa ne ovat toki samaa luokkaa – sekä kantohinta, että korjuukustannus.

    Se vaan ei ole muuttunut, että nuo kustannukset maksaa teollisuus ja lopputuotteen käyttäjä, ei metsän myyjä.

    Jovain 25.6.2017, 07:18

    Kysymys on keskimääräisestä teollisuuden puunhankinnan kokonaiskustannuksesta, joka on n. puolet puun hinnasta (25/50).

    Puun hinta menee lopputuotteen käyttäjälle, mutta puunhankinnan kustannukset jäävät metsänomistajan vastattavaksi. Vähennetään puun hinnasta.

    Väitän kyllä, jos metsänomistajat hyväksytään puun toimittajina, heillä on paljonkin annettavaa tavassa toimia metsissä ja ongelmaksi muodostuneessa kustannusrakenteen oikaisussa.

    MaalaisSeppo 25.6.2017, 09:06

    Ei metsäteollisuus osta sikaa säkissä. Jovainin kannattaisi esittää metsäteollisuudelle toimintamaallinsa ja sen edut myös teollisuuden näkökulmasta. Vin-vin tila pitäisi siis löytää. Eiköhän ko. malli valtaisi markkinat.

    Ei teollisuus tämän palstan kautta uutta mallia ota käyttöön. Metsänomistajatkaan eivät saa käsitystä mikä olisi Jovainin mallin lisäarvo.

    Metsuri motokuski 25.6.2017, 10:01

    Kannattaako Jovain tuota jauhamista taas aloittaa ? Olemme huomanneet että mitkään perustelut eivät kantaasi muuta joten yksi tai korkeintaan muutama vastaan muut on ihan turhaa jankkaamista.

    Timppa 25.6.2017, 11:27

    Itse asiassa mekin tehdään ”jatkuvaa kasvatusta” tasaikäisessä metsässä.  Aukkoa tehdään n. 1,2 % pinta-alasta.  Aukkohehtaaria kohden kylvetään tai istutetaan hehtaari, perataan kaksi  ja harvennetaan myös kaksi hehtaaria.  Lopputuloksena metsän kasvu lisääntyy.  Samoin puuvaranto kasvaa.   Se porukka, joka sitten ehkä 80 vuoden kuluttua uudistaa, saa hienon metsän hakattavakseen.

    Tuolla tahdilla hakattaessa tienoo säilyy metsäisenä kuten koko Suomikin.

    Koko ajan tuotetaan laatupuuta, josta hyötyy koko Suomen kansantalous.

    En kyllä ymmärrä miksi näin päivänselvää asiaa joidenkin  pitää yrittää kiistää.

    Planter Planter 25.6.2017, 11:47

    Timpan kanssa muuten samaa mieltä, mutta 80 vuoden kuluttua päätehakkuukypsästä metsästä on 75-80% kuusta, josta kaikki ei ole laatupuuta. Se on suurin ongelma.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 12 13 14 … 65 66 67