› Keskustelut › Luonto › Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

  • Tämä aihe sisältää 60 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6

  • Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

    Lähetetty: 14.12.2017, 19:45

    Merkitty: 

    ”Studien visade att områden med rävär och mårdar hade 85 prosent färre infekterade fästingar än i områden med få rovdjur där omfattande jakt pä rävär tillämpas.”

    Tässä tapauksessa se mukana kulkeva tauti (sjukdomsbärande) on borrelioosi, jota oli meillä 345 tapausta vuonna 1995 ja nyt tänä vuonna jo 2164. Tärkeimmän borrelian ehkäisijän (kettu) kanta on onnistuttu puolittamaan tuona aikana. Siinä on borreliaräjähdyksen syy. Kettu on reviirieläin. Sitä on silloin sopiva määrä kun se saa olla rauhassa. Muutoin sitä on aina liian vähän.

    ”Rovdjur som tar gnagare minskar antalet fästingar som bär på smittor som borrelia i ett område.”

    Terveyskirjasto – Duodecim (21.09.2015): ”…Suomen vaarallisimpana eläimenä voidaan perustellusti pitää puutiaista (punkkia), aiheuttavathan sen välittämät taudit vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa tärkein puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi-bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi…”

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Teema Luonto Luonto
  • Nostokoukku 16.4.2026, 14:41

    Noihin 2022 kirjoituksiin viitaten kysyn: Kuinka on mahdollista, että 100 supikoiraa syö vähemmän kuin 10? Jos lintuvesillä supi suojelee lintuja ja niiden pesiä, niin näinhän täytyy olla. Tutkimuksin kun on todettu supien tuhoavan lintujen pesimäkolonioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2026, 15:23

    En nyt muista ulkoa tutkimuksen nimeä pesäntuhoajista. Ainakin saaristossa supikoiraa ja minkkiä poistetaan aktiivisesti luodoilta koska niitä pidetään vesilintujen vihollisina. En osaa sanoa mitään asiantuntevaa supikoiran vaikutuksesta metsäkanalintujen pesintään.

    Uskoisin että supikoira ei pysty ajamaan kettua pois pesäluolasta, mutta voin olla väärässäkin. Mäyrä saattaa sen sijaan olla eläin, jota kettu väistäisi.

    Itse olen nähnyt luolastossa Espoossa pesimässä sekä mäyrän että supikoiran, mutta ehkä vuorotellen eikä yhtä aikaa. Molemmista lajeista on siis näköhavainto. Supikoiria löytyi Kilosta pesän läheltä kuolleena yksi, ja yhden löysin myös täältä Tillinmäestä kuolleena. Myrkyttääköhän niitä joku?

    Perko 16.4.2026, 15:36

    Perko 16.4.2026, 15:38

    ”Tutkimuksen aineisto on kerätty Etelä-Suomessa vuosina 2015–2017. Aineisto käsittää 20 alueelta kerätyn, yhteensä 168 koepesän aineiston. Kullekin alueelle perustettiin kahdeksan keinopesää, joissa käytettiin fasaanin Phasianus colchicus munia. Pesien saalistusta tutkittiin pellon reunaan nähden kohtisuoraan olevalla 400 metrin vyöhykkeellä, joka sijoittui 150 metriä metsän ja 250 metriä pellon puolelle. Koepesien paikat olivat satunnaistettuja ja pesät tehtiin fasaaneille ja puolisukeltajasorsille tyypillisiin pesimisympäristöihin tutkimusvyöhykkeellä.”

    Kettu on  syytön mutta  saanut kuolemantuomion ” metsästäjien oikeudessa” .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2026, 17:25

    Kiitos Perko, näin siinä on ketulle päässyt käymään. Sen vaihtoehtoissaalis on metsästäjien perimätiedon mukaan metsäkanalintu silloin kun myyrät ovat vähissä.

    Nostokoukku 16.4.2026, 17:57

    Kettu ei elä myyräkatovuosina lunta syömällä. Esitetty aineisto on munapesistä. Mitenkähän lie poikasvaiheen kato? Ei perimätieto ole yleensä turhasta syntynyt.

    Timppa Timppa 16.4.2026, 18:10

    Supi on mielenkiintoinen tapaus.  Jos sitä pyydetään enemmän, niin kanta ei romahda vaan poikueet kasvavat.  1984-91 supisaaliit vaihtelivat välillä 39000-63000.  Suurimmallaan saaliit olivat 2009-2018 vaihdellen välillä 144500-212500.  Vuosina 2021-24 saalismäärien vaihtelu on ollut vähäistä eli välillä 114600-132900.

    Saaliin määrä riippuu ainakin supikannasta, mutta tietenkin myös metsästyksen voimakkuudesta.

    Onko suurempi tai pienempi  supisaalis vaikuttanut myyrätuhoihin?  Vuonna 2005 oli poikkeusellisen alhainen saalis 98300.  Vuonna 2006 oli myyrätuho Keski-Suomessa.  Vuonna 2008 supisaalis oli edellisvuosia selvästi suurempi.  Vuonna 2009 Keski-Suomessa oli paha myyrätuho.  Vaikea on löytää sdelvää korreliaatiota.

    Mikä on ilveksen osuus?  Sehän syö kettuja ympäri vuoden.  Supikoirat ovat talvella pesissään ja säästyvät ainakin tämän ajan.

    Eri lajien keskinäiset vuorovaikutukset ovat niin monimutkaiset, ettei niitä taatusti pysty varmuudella selvittämään.  Suuri supisaalis tarkoittanee kuitenkin toisaalta suurta pentumäärää.  Muutenhan kanta romahtaisi, eikä siitä ole merkkejä.  Suuri pentumäärä tarkoittaa, että tarvitaan paljon ruokaa.  Jos myyriä on vähän paine muuta ruokaa kohtaan kasvaa.

    Metsänomistajan kannalta on positiivista, että supien tehopyynti tuottaa suuria poikueita, joita ruokitaan ensisijaisesti myyrillä.  Toissijainen ruoka on lintujen pesät ja poikaset.  Niitä joutuu enemmän supien suihin kuin silloin, kun supikanta oli pieni ja niille riitti myyriä.  Supien tehopyynti toimii siis päin vastoin, kuin uskotaan.  Se lisää saalistuspainetta lintuja kohtaan.

    Ei kettu talvella saalista kanalintyuja kuin aivan sattumalta.  Myyrillä sen on elettävä.  Joskus saattaa löytää petolinnun saaliin jämät.

    Gla Gla 16.4.2026, 18:54

    Metsästys saa supit lisääntymään tehokkaammin, mutta pedoista puhutaan vain kantaa leikkaavina. Miksi näin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2026, 19:00

    Kyllä metsästäjät varmaan tietävät tuon supikoiran tehokkaan lisääntymisen, mutta silti elää sitkeästi uskomus, että sitä tehometsästämällä pelastettaisiin riistalintuja. Enemmän siis kai hyödyttäisi harakan ja variksen tehopyynti. Supikoira ei kai ole myyräspesialisti vaan kaikkiruokainen.

    Ilves voi säädellä pienempiä petoja reviireillään. Vahvoilla ilvesalueilla ei kannattaisi metsästää kettua lainkaan ja suoikoirankin pyynti on tarpeetonta?

    Gla Gla 16.4.2026, 19:29

    Harakka ja varis taantuvat maaseudulla jo nyt.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6