Keskustelut Puukauppa Kannattaako hankintakauppa

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 138 total)
  • Kannattaako hankintakauppa

    Tagged: 

    Näin uutena palstalaisena kaipaisin seuraavaa laskennallista tietoa, osasikohan joku viisas vastata?
    Jos teetätän hankintahakkuuna motolla kuitua, jäänkö voitolle vai tappiolle.
    Eli ideana että kaverin motolla teko ja ajokoneella ajo tienvarteen, sitten myydään puut jollekin metsäjätille.
    Jos saadaan 30€ kuidulla hintaa ja maksan kaverille teosta ja ajosta 15€ saan nettona tuon 15€, ja kaverin tekopalkat saan tietysti verovähennykseen.

    Eli mielestäni jään voitolle, kun yhtiö tarjosi vain 16€ kuidusta.
    Arvonlisäveroja, pääomaveroa tai metsävähennyksiä en nyt ota ollenkaan huomioon.
    Nehän heittää jokaisella sen mukaan onko esim. metsävähennystä tai ei.

    Eli oisko jollakin helppoa laskukaavaa, mikä on käteenjäävä ero?

    Itellä nyt eniten painaa se että saadaan metsä kuntoon, talvileimikko ja se on täällä etelässä kirosana yhtiöille…
    Hakkaavat ensivuonna tai seuraavana tai ehkä sitäseuraavana, jos ei ole kiireellisempiä myrskypuita.

    Ajattelin vaan että paljonko jään voitolle per motti???

  • Berza

    No, niinpä onkin, myönnän virheeni 🙂

     

    Jalmari Kolu

    No metsävähennys auttaa niitä joilla sitä on..

    Jovain

    AJ: Ei se paljoa ilahduta puuntuottajaa, jos voitot jäävät sinne markkinoille. Ei auta ostaa osakkeita tai sijoittaa osuuskuntaan, jos puukaupan asetelmat säilyy entisenä. Ei se ”kymppi” riitä tai seisemän euroa, sijoititpa tai olit sijoittamatta. Otan mieluummin rahana, ei se riitä että puuntuottajalle jää hoidon kustannukset ja maksaa vielä korjuun kustannukset. Enemmän sieltä on saatava puun hinnassa ja/tai kokonaispakettina. Mieluummin rahana kuin äärimmäisenä palveluna. Puuntuottaja voi olla myös palveluntuottaja.

    Kalle Kehveli

    Minä olen puun hinnan suhteen vielä tulevaisuudesta optimistinen, vielä ne koittaa hyvätkin ajat metsänomistajalle. Se että ei taida minun ikä riittää sitä näkemään. Nythän puu menee käytännössä ilmaiseksi verrattuna palkkatyöhön.

    Per Ä Reikäs

    Tämä kaveri/toveri tuskin kauaa ruokapalkalla hakkaa ja ajaa kuituja.

    Rannanperäläinen

    Omien laskujen mukaan hankinta kannattaa jos harventamalla on tarkoitus hakata. Ainoastaan udistushakkuulla tukilla hankintalisä nolla tai jopa negatiivinen. Kuidun ja pikkutukin kohdalla on aukollakin hankintalisää vähäsen.  Harvennukset tuleekin tehtyä muun työn ohella itse ja pyyhkäistiin pääsiäisen aikaan yksi aukkokin.. Hankalia ja työläitä uudistuskohteita menee joskus pystykaupalla. Tietysti hankintalisä yleensä aika matala eli ei kestä suurempia investointeja kalustoon. Mutta halvoilla ja toimivilla vehkeillä niin miksei…  https://youtu.be/4J2TmALZLhY

    Jalmari Kolu

    5-vuotissuunnitelmassa olisi enää ainoastaan 1,2 ha harvennushakkuu. Kolmessa eri kuviossa, joista pienin 0,3ha ja isoin 0,5 ha. Ajomatkaa viimeiseltä kuviolta kantavan tien varteen ainoastaan kilometrin verran. Kertymää arvelin varovasti kuusitukin osalta n. 40m3 ja kuitua saman verran. Mäntykuitua ehkä 10 m3, niin siinäpä sitten ne..

    Olisiko tämä nyt sellainen erikoiskohde, joka kannattaa korjata itse? (sarkasmia)

    mehtäukko

    Mehtäukon mielestä kaikki ne omatoimiset puuhat ja hankinnat, joissa taito ja voimat tekevät sen toteutuksen mielekkääksi tuoden onnistumisen mielihyvän, ovat kannatettavia.

    Kaikista niistä ei mahtane kannattaa kuitenkaan kovin julkisesti vääntää rautalankoja rahabisneksen puolesta… Viittaan tuonne Lokpulletin rypemiseen rahavirroissa… 🙂

    Tolopainen

    Puuntuottaminen ei tietenkään kannata taloudellisesti ollenkaan, jos vastaavat pääomat, joita sitoutuu metsään sijoitetaan muualle tuotto on ainakin viisinkertainen. Sehän tekee kiertoaikana, niin paljon, että jokaisesta metsänomistajasta ehtii tulla miljonääri, jos luopuu metsistään 20v ikäisenä. Eläkeläisenä on niin paljon rahaa, että on sijoitusvaikeuksia, miksi huonotuottoiseen metsään ollaan valmiita laittamaan muulta tienattua rahaa. Ihmiset eivät halua vaurastua, vaan pitävät rahojaan mieluummin huonotuottosissa rääseiköissä. Jyväskylän pohjoispuolella metsät ei tuota juuri mitään.

    Jätkä

    Jos on asiallisen kuljetuskaluston käyttömahdollisuus (oman taikka edullisen yrittäjän) – joka vielä tekee sen työn pahemmin jälkiä jättämättä, niin usein myös avohakkuussa pystyy puunmyyntitiliä kasvattamaan tarkalla katkonnalla.

    Kuitupuuleimikolta kannattaisi harkita ja sopia ostajan kanssa oikeanlaisesta katkonnasta, jolloin kuiturungoista tulee kaikki mitan ja laadun täyttävä puu myyntiin. En viitsi nyt jankuttaa sopivasta katkonnasta, sitä on tehty jo paljon täälläkin, eikä jopa ”alan ammattilaiset” tunnusta ja myönnä, että edelleen toimitaan vanhan kaavan mukaan.

    Jos tukkirungot ovat isompia kuin vain ”yhden tukin” ruipeloita, teettää laiskan motokuskin APTI  paljon järeää kuitua.

    Laskutaitoinen M-sahahenkilö saattaa tehdä Raakilaadun rungosta kaksi tukkia, kun hieman käyttää järkeään. Sahailin kerran yhdelle ökyisännälle ylipitkiä kattopalkkeja. Hän oli ne tehnyt tuulikaatometsästä ja tukit olivat melkein kaikki ihan jees! Kunnes tuli se yksi, joka oli huomattava lenko ennen sahausta. Sirkkelin jälkeen se oli kyllä ”suora”, mutta  ei käynyt siihen tarkoitukseen, mihin se oli suunniteltu.

    Hyvien tukkien tekemisessä auttaa merkittävästi, jos on perehtynyt sahalaitteisiin.

    Normaali – terve ihminen tekee päätehakkuumetsässä  5 – 6 kertaa enemmän valmista tavaraa samaassa ajassa kuin ensiharvennuksella.

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 138 total)