Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • A.Jalkanen

    Miten Jovain kauppatapasi eroaa normaalista hankintahakkuusta? Et ilmeisesti tee itse puun korjuuta vaan maksat siitä urakoitsijoille. Miksi normaali hankinta ei käy vaan pitää sekoittaa entiset käytännöt samaan kauppaan?

    Ilmeisesti Jovain on keksinyt aivan uuden kauppatavan: kilpailutus- ja järjestämisvastuu on ostajalla mutta myyjä maksaa laskut. Entäs verotus sitten? Verottaja on varmaan tarkoittanut hankintalisän verovapauden sellaisille kuin Tikkula, jotka itse myös tekevät työt.

    Jätkä

    Joo-miehen olisi jo ”korkea aika” iskeä tiskiin toteutuneen puukaupan lukemat, joissa on toteutettu hänen optimistinen tavoitteensa henkilökohtaiseen hyötyyn pääsemiseksi. Ja verottajan karvaisen käden jälkeen.

    Eli näyte siitä, että touhu on kannattavaa. Myös rinnalla pitää esittää samasta leimikosta saatu ajankohtainen tarjous pystykaupan mukaan.

    Ellei niitä löydy, niin parasta olisi Joo-miehen hakeutua mielenterveytensä mukaiseen hoitopaikkan ja lopettaa häiriköinti täällä.

    jees h-valta

    Aivan samaa mieltä. Nyt numeroita ja esimerkkikauppoja kehiin. Muuten tuota ei muuksi voi laskea kuin ikääntyvän herran keksimäksi aikuisviihteeksi, piinata metsälehden keskustelupalstaa.

    suorittava porras

    Trolli mikä trolli

    Jovain

    Mikä kiire se tuli?

    Jees ei ole huomannut, ei myöskään moni muu ole huomannut, että maksaa jokaisesta pystykaupasta korjuun kustannukset.

    Mehtäukko on oikeassa siinä, että: ”Klusterin korjuu ja kuljetus on tuossa nolla”. Tulee metsänomistajalle yhtiön yhteistoiminnan kautta, mutta eihän se sitä tarkoita, että olisi klusterilta pois.

    AJ: Ei ole keksitty uutta kauppatapaa. Puukauppa on ollut vapaata tähänkin asti, sitä vaan on rajoitettu erilaisilla uskomuksilla kuten: ”Puunkorjuu on puunjalostusta ja metsänomistaja ei ole asianomainen puun pystykaupassa”. Näillähän ei ole mitään lainvoimaa, jota pitäisi noudattaa. On kuitenkin noudatettu ja metsänomistaja on saatu ulkopuoleiseksi puunkorjuussa. Tällä on merkitystä mm. sen suhteen, että voimasuhteet korjuussa ovat 90% pysty, vastaan 10% hankinta.

    Totta kai myyjä maksaa käyttämistään palveluista laskut, ei se maksu tule mistään loppukäyttäjältä. Ja mitä tulee tuohon hankintatyön verovapauteen, onhan se erään lainen täky sekin, jolla ei juurikaan ole mitään merkitystä. Erään lainen uskomus on sekin, tottahan se on vähennyskelpoinen verosta, ei kuitenkaan ole oikeutettu vieraspalveluille ja kun niitä varsinaisia oikeutettuja hankintahakkaajia ei juurikaan enää ole, sen merkitys alkaa olla nolla.

    Sen sijaan vähennysoikeus pystykaupassa on merkittävä, myös volyymin osalta. Korjuu laskulle ja korjuun saa vähennyksenä verotukseen ja korjuun alvin palautuksena puualveista myös. En lämpene pystykaupan pimeille perinnöille.

    Jos tätä peilataan hankintahakkuisiin, vieraspalveluina on sama, mutta kannattaako pienellä veroetuudella perinteistä hankintahakkuuta kituuttaa, kun sillä verovapaudella ei juurikaan ole mitään merkitystä.

    Siis mieluummin pystykauppaa laskulle, saa merkittävän veroetuuden ja muut edut siihen päälle. Vielä parempi, jos on mahdollisuus toimia omalla kalustolla, pääsee tienaamaan isoista rahoista ja omalla työllään. Tarkoittaa omista rahoistaan.

    (Kysymys oli hankintatyöstä ei hankintalisästä, on korjattu tekstiin.)

     

     

    Metsuri motokuski

    Tuo Jovainin idea on ihan hyvä ja kannatettava vaihtoehto puukauppaan. Jos joku haluaa kilpailuttaa korjuun ja maksaa siitä erikseen niin sehän sopii. Eihän se keneltäkään muulta ole pois.

    Ainoa kysymys, jota täälläkin on moni kysellyt, että hyötyykö puunmyyjä siitä mitään ? Mikä on todellinen korjuunosuuden hinta josta sitä tarjouskilpailua voisi käydä ja onko yksittäinen metsänomistaja niin relevantti myyjä että hänen kaupoistaan urakoitsijan kannattaa kilpailla ? Nythän metsäyhtiöt tarjoavat kymmenien tuhansien kuutioiden hakkuuoikeutta jolla on merkitystä myös yksikköhintaan. Metsäyhtiölle on vain merkitystä sillä millä hinnalla se puu on tienvarressa. Jos se on halvemmalla kuin omalla korjuulla niin uskon että kauppatapa voisi yleistyä.

    A.Jalkanen

    Aika monta kertaa täällä on jo todisteltu, että myyjä ei hyödy mitään siitä ilosta, että saa maksaa korjuun. Ainut hyöty jonka minä näen, on edellä mainittu hankintalisä, mutta sitähän ei saa verottajalta anoa ellei ole itse työtä tehnyt?

    Metsuri motokuski

    Siltähän se näyttää mutta joillakin on vahva usko ideaan. Jos tuntee että idealla on menestymisen mahdollisuutta niin sopiihan sitä kokeilla.

    Nyt aletaan olla jo siinä tilanteessa että urakoitsijalla pitäisi leimikon koko olla noin 300 mottia jotta kustannukset saadaan katettua. Jos leimikko lähentelee 1000 mottia niin voihan sitä kokeilla korjuun kilpailutusta. Nyt olis ajallisesti hyvä aika kun koneet seisovat kelien ja lakkojen vuoksi.

    A.Jalkanen

    Totta, Mm. Oletettavasti normaalissa puumarkkinatilanteessa isoilla ostajilla on kuitenkin parhaat sopimukset, joita yksittäinen metsänomistaja ei voi koskaan päihittää.

    jees h-valta

    Monissa pitäjissähän on kyllä yksityisillä koneita eivätkä kaikki ole sitoneet koneitaan isojen urakoihin. Täälläkin niinkin lähellä kuin tuossa Nakkilan puolella. Mitä näillä pienillä yksittäistoimijoilla sitten on merkitystä markkinoilla? Vastaan ettei mitään. Joku saa juuri haluamansa tutun koneurakoijan hankintahakkuulleen. Koska näissä on juuri siitä kyse. Ei mitään tekemistä pystykaupan kanssa. Siinä välissä vielä useimmiten MHY joka myy puut tienvarresta tehdasmittaukseen. Kun sen moton mittaus ei edes kelpaa.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 969)