Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • pihkatappi pihkatappi

    Kerros nyt, mikä se puukaupan lisäehto on, millä tukki sitten katkotaan mahdollisimman tarkoin, eikä hakkuun valvontaa katkonnan suhteen enää tarvi.

    Rane

    Mehtäukon turinat ovat uutispommi siinä mielessä että ne ovat täysin vastakkaiset kuin Stora Enson lausunnot suuren valtakunnallisen lehden sivuilla.

    Apteja ei lähetä korjuupomo vaan ”tietojärjestelmä”.Ne eivät myöskään todistettavasti perustu puukauppasopimukseen eikä niissä noudateta sovittuja”vähimmäismittoja”.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.537644

    pystykorvat

    Pihkatappi;

    ”Ilmeisesti mehtäukko onkin joku diplomi-insinööri. Eiköhän metsänomistajat ole keskimääräistä älykkäämpää porukkaa”.

    Muutaman aikaa tätä palstaa seuranneena rohkenen vahvasti epäillä kyseistä väittämää. Voisi olla pikemminkin päinvastoin.

     

    Metsuri motokuski

    Rane: tämä tapaushan johtuu siitä että kauppakirja oli laadittu 16 cm latvamitalle ja kaupan jälkeen oli mini muutettu 18 cm storan kauppaehdoissa. Stora myönsi virheensä että aptikirjoitus oli jo muutettu 18 cm mukaan eikä vanhan kauppakirjan mukaisesti. He korjasivat erheen ja maksoivat sen.

    Yhtiöt yleensä kun tarjousta tekevät käyttävät katkontamittoina heidän vakio sapluunaa jolla puuta ostavat. Sen vuoksi kun apti kirjoitetaan koneellisesti niin kauppakirjaa ei tarvita. Mikäli mittoja on normaalista sapluunasta muutettu tarvii aptin kirjoitus manuaali muokkauksen.

    Eihän tämä nyt niin mullistavaa ole. Lypsetään lehmätkin koneellisesti nykyään niin miksei puitakin voida katkoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    heidän vakio sapluunaa jolla puuta ostavat

    Tähän ilmeisesti suurelta osin perustui se, että mhy pystyi ennen vanhaan kertomaan melko varmasti kenen ostajan tarjous mittoineen ja yksikköhintoineen sopi parhaiten kuhunkin leimikkoon.

    mehtäukko

    Puukaupan lisäehto. Ei minun tarvitse eikä kuulu sellaista p-tapille keksiä! Sinä tietänet metsiesi ja leimikkojen tilan, kysellä vaihto-ehdot… tai otat myhistyksen ukon takuumieheksi.

    Mehtäukolla ei ole näiden asioiden suhteen ollut koskaan ongelmia. Täällä niitä kyllä piisaa.

    Metsuri motokuski

    Tuo annelin toteamus pitää paikkansa sillä ehdolla että ostavat valtakirjaleimikoita. Muutenhan vertailuaineistoa ei synny. Tämän vuoksi usein kaupan ratkaisee vain parempi yksikköhinta, joka ei nyt ole ainoa totuus.

    Puuki

    Nykyään saattaa mhy:n olla vaikeampi kertoa minkä firman katkonta sopii parhaiten kuhunkin leimikkoon, kun ovat itse yhtenä ostajana.

    Lehmien koneellisesta lypsämisestä tuli mieleen, että taisi ainakin ennen maidon tilityshinta määräytyä sen rasvaprosentin mukaan.  Rasvainen maito oli (/ja lienee edelleen) arvokkainta koska siitä saa tehtyä mm. voita ja juustoja.    Kun leimikko lypsetään eri puutavaralajeiksi hakkuulla, niin olis hyvä myyjänkin tietää jo etukäteen , mikä on lopputulos yksikköhintojen perusteella. Kokonaismääriähän ei etukäteen koskaan ihan tarkasti voi tietää mutta yksikköhinnat on tiedossa ja niiden kertymätkin (tukki/kuitu) olisi mahdollista tietää entistä paremmin jo kaupantekovaiheessa, jos toimittaisiin toisin kuin nykyään on yleensä tapana.

    Rane

    ”Rane: tämä tapaushan johtuu siitä että kauppakirja oli laadittu 16 cm latvamitalle ja kaupan jälkeen oli mini muutettu 18 cm storan kauppaehdoissa.”

    Juuri näin.”Apteja” laadittaessa ei selata kauppasopimuksia.

    mehtäukko

    ”Juuri näin.”Apteja” laadittaessa ei selata kauppasopimuksia.”

    Mihin faktaan perustuu tuo väite?

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 969)