Keskustelut Metsänomistus Korruptio- onko sitä metsissä ?

Viewing 10 replies - 391 through 400 (of 490 total)
  • Korruptio- onko sitä metsissä ?

    Uutisista putkahtaa aika ajoin suuremman luokan korruptio-uutinen. Emer.prof. ASalmisen mukaan ”pienempiä” on tänä vuonna 30-40.! Mehtäukon mielestä paljon. Kuinkahan lie metsä-alan tila? Rakennuspuoli ollee puhtoisin…

  • Puuki

    Inflaatio% on nyt n. 10 %.   Se on ollut menneinä vuosina 1-2 % välillä melko pitkään.    Puun nimellishinta jäi 80-luvulle, reaalihinta putosi kelkasta samoihin aikoihin.

    Jätkä

    Anneli. Mutta mietippä sitä, että kun sellutonniin tarviteen vaikkapa 5 kiintoa kuitupuuta, jonka tv hinta on nyt ruhtinaalliset 35 €  – sellutonnista saadaan  ehkä 1000 €, Mutta Sakemanni maksaa kuidusta 125 € kiinto, eli viiden kiinnon hinta olisi  625 €.

    Kuitupuuta on metsät väärällään, eikö olisi ihan hyvää kauppaa myydä puutavarana Sakuille ja he keittelisivät niistä tappiolla sellua.

    Puuki

    Sellun keitto ei tietenkään ole tappiollista, kun kuitupuusta saadaan vähintään toistakymmentä jaetta erilaiseen  käyttöön kutakin.  Ei sellun tonnihinta ole koko ”totuus”.

    A.Jalkanen

    Niin. Lienen täällä Puukin ohella ahkerimmin kuitupuun hinnasta valittanut mutta ei ole auttanut! Puun kysyntä mahdollisimman moneen eri käyttöön voisi auttaa?

    Perko

    Myyjien on turhaa lymyillen odottaa milloin ” nuo kolmerosvoa” heltyisi mo:n tuloa kohentamaan. Sama kuin odottaisi totuutta tulevan Idästä (nuo kolme olivat kauppasuhteessa ruzzään tarkoituksella polkien suomalaisen puun hintaa). Hintasodassakin juonineen on etua jos on vastustajaa paremmat aseet ja niitä osaavat käyttäjät. Tämä ”miesluku” ei anna riittävä etua kun vastassa on osaavampi porukka. Tasavertainen asetelma olisi jo huomattavasti nykyistä parempi, mutta tekemällä älykkään ja  oman myyntisysteemin niin kaupankäynnistä tulee reilua ainakin parempi ja oikeudenmukaista kummallekin osapuolelle.

    Jätkä

    Puuki:”Sellun keitto ei tietenkään ole tappiollista, kun kuitupuusta saadaan vähintään toistakymmentä jaetta erilaiseen  käyttöön kutakin.  Ei sellun tonnihinta ole koko ”totuus”.

    Nuo sellunkeitossa syntyneet jakeet ovat hieno juttu, mutta kannattaa huomioida, että niidenkään valmistaminen ei kaikkine kuluineen taida olla ”Amerikan pisnestä”

    Puuki

    Aika hyvää bisnestä se on viime aikoina tainnut olla Suomen puun hinnoilla .  Energian hintakin vaikuttaa hyvältä siihen bisnekseen vaikka muiden jakeiden kuin jäännöksen määrä onkin lisääntynyt entisestä.

    Uutisissa oli juttua tutkimuksesta keinolannan jalostamisesta jätteestä yms;sta.  Äänekosken tehtaan vieressä valmistetaaan jo muistaakseni luomulannoitetta sellun keiton oheistuotteena.    Sehän on hyvä asia jos löytyy uusia käyttökohteita kuitupuun osille.   Jotain vaikutusta on ollut kuitupuun hintaankin huippusuhdanteella mutta melko vaatimattomia markkinatilanteeseen nähden.

    Perko

    Entäs jos luopuisi kuitupuun myynnistä ja  kasvattaisi metsässä  terveys-  ja lääkeosia .  Jo nyt   nanohiilikuidut ja lääkkeet  ovat merkittävimpiä jakeita joita puusta  hyödynnetään.   Voisko ne leimata metsässä kuin pylväspuut?

    Lainaan tähän pätkiä kirjoituksesta  se on  luettavissa netissä kokonaankin;
    HANNES ORELMA, D.Sc. Tech.
    VTT-Technical Research Centre of Finland
    Espoo

    Ihonhoidossa antibakteerisina lääkesalvoina, lääketablettien sideaineet ja verenvuotoa tyrehdyttävät siteet. soveltuu erinomaisesti myös implanttisovelluksiin. hampaiden hoitoon soveltuvaa ksylitolia, ja ligniiniä, jolla on havaittu olevan viruslääkinnällisiä ominaisuuksia, on paljon hyödynnettäviä ominaisuuksia, joista vain osa tunnetaan.

    Puut voivat elää tuhansia vuosia vanhoiksi, kuten esimerkiksi okakäpymänty (Pinus longaeva) Yhdysvaltojen kalliovuorilta, jonka iäksi on arvioitu yli 5 000 vuotta (2). Miten puut sitten selviävät näissä olosuhteissa näin pitkään?
    Puupohjaisia materiaaleja on käytetty terveydenhoidossa jo paljon ennen kuin puun rakenne on tunnettu tarkemmin.
    Mahla koostuu vedestä johon on liuennut sokereita, happoja ja hivenaineita, joita ovat muun muassa kalium, kalsium, rauta ja magnesium . Siksi koivun mahlaa onkin käytetty luontaisena hivenainelähteenä ennen vitamiinitabletteja. Lisäksi koivun mahlaa kerrotaan käytetyn myös lievittämään muun muassa nivel- ja reumavaivoja.

    Havupuiden pihkan käyttö haavojen hoidossa on tunnettu pitkään. Pihka on puun haavaumista vuotavaa tahmeaa uuteaineiden ja hartsien seosta (sisältää antibakteriaalisia ainesosia), joilla puu pyrkii estämään taudinaiheuttajien tunkeutumisen puun sisään (7). Pihka on soveltunut niin ihon vaurioiden kuin kynsi- ja hiivasienten hoitoon. Nykyisinkin pihkasalvaa käytetään terveydenhoidossa vaikeiden haavojen hoidossa, erityisesti vuodeosastopotilaiden painehaavoihin. Lisäksi sen on osoitettu tehoavan myös mikrobilääkkeille vastustuskykyisiin bakteereihin .
    Nanoselluloosageeliä voidaan sellaisenaan hyödyntää solujen kasvatuksessa alustana. Geelin nanofibrilliverkosto tukee soluja, ja solut voivat kasvaa kolmessa ulottuvuudessa. Tämä mahdollistaa uudentyyppisen tutkimuksen solujen kanssa.

     

    A.Jalkanen

    Metsäteollisuus ry esitti että puumarkkinapaikka Kuutio toisi läpinäkyvyyttä puukauppaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/49615f00-7be6-5a17-9f49-a90b28d48a5a

    mehtäukko

    ”…Valtakirjakaupassa on kuitenkin eräs reilua kilpailua kyseenalaistava piirre: metsän­hoitoyhdistys toteuttaa leimikon kilpailutuksen, minkä jälkeen saman yhdistyksen korjuupalvelu voi antaa leimikosta tarjouksen. Myyjästä tuleekin yhtäkkiä myös ostaja.”

    Tästähän oli täällä aiemminkin polemiikkia ja kuinka ollakaan, lähes poikkeuksetta raati julmisteli mehtäukolle ymmärtämättömyydestä ja harhaisuudesta… Sitä kun on näitten asioitten kanssa peistä taittanut n. 40 vuotta, tieto peittoaa luulot.

Viewing 10 replies - 391 through 400 (of 490 total)