› Keskustelut › Metsänomistus › Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 18 19 20 21 22

  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Sent on: 28.2.2016, 13:44

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 28.3.2016, 09:26

    Jovain. Niin en kai ole estänyt ketään kirjoittamasta mittaustavoista varsinkaan motomittauksesta. Mutta jos halutaan kirjoittaa jostain mittaustavasta kannattaa perehtyä mittaustapaan ja siitä tehtyihin tutkimuksiin. Mm motomittauksesta on tehty paljon erilaisia lopputöitä joita kyllä löytyy täältä netistäkin.

    Pelkkien ”heittojen” ja väittämien viljely ei tuo asiaan sen kummempaa selvitystä vaan antaa asiaa tietämättömille väärän kuvan koko mittaustavasta. Toisekseen ei se mittaustavan epäily tuo välttämättä puukuutioita lisää. Vaikutus voi olla päinvastainenkin kuten nyt on huomattu tyvitukin laskennan osalta.

    Jovain 28.3.2016, 12:58

    Puutavarayhtiöt eivät toistaiseksi ole hyväksyneet metsänomistajan omalla motolla hakkaamien puiden mittaustulosta. Voihan niitä poikkeuksiakin olla, mutta linja on kuitenkin ollut tämä. Kysymys on isosta ja periaatteellisesta asiasta, voidaanko metsänomistajan motomitta omasta metsästä ja omalta koneelta hyväksyä vastaanottomitaksi.

    Timppa 28.3.2016, 13:43

    Koita nyt Jovain lopulta ymmärtää, että kaupan ehdot sovitaan myyjän ja ostajan välillä. Kuten tuolla edellä kirjoitettiin, niin ainakin joskus kelpaa se myyjänkin mittaus. Ei taatusti kuitenkaan voi tulla tilannetta, että kaikki puunostajat hyväksyisivät kenen tahansa ”Jovainin” mittauksen. Ei missään elinkeinotoiminnassa näin tapahdu. Taatusti tavaran ostaja haluaa säilyttää kontrollissaan tavan, jolla tarkistaa, että saa sen määrän tavaraa, mistä maksaa.

    Ja tietysti toisin päin. Ei kenenkään ”Jovainin” ole pakko pistää nimeään alle kauppasopimukseen, jossa lukee motomittaus. Hakee sitten, jos löytää, ostajan, joka kanssa vaikka mittaa pölkyt käsin.

    A.Jalkanen 28.3.2016, 14:32

    Jos motoa käyttää itsenäinen urakoitsija, mitta lienee aika lailla kohdallaan: saahan urakoitsijakin palkkansa sen saman mitan mukaan, ja tuossa kohtaa myyjän ja urakoitsijan edut yhtenevät.

    Toinen asia on sitten katkonta; sen urakoitsija tekee ostajan speksien mukaan ja siinä myyjän etu ei aina toteudu.

    (Pilalle on mennyt tämäkin ketju… siis kauas aloituksesta… pahoittelut siitä!)

    Jovain 28.3.2016, 16:09

    Olen pahoillani Timppa! Ilmeisesti ne rakennushommat ja perintämetsä eivät riitä vastaamaan näihin kokonaisuuksiin. En minäkään lähde väittelemään rakennushommista.

    Timppa 28.3.2016, 18:25

    Turha sinun Jovain on kiukutella. Olen vain kertonut siitä, että on monenlaisia ihmisiä ja siihen on firmojen sopeutettava toimintansa.

    Anneli tuolla edellä totesi, että metsänomistaja ja motoyrittäjä ovat mittauksissa samalla puolella, kun metsänomistaja myy hankintapuuta. Sekin on puunostajan otettava huomioon.

    Kun puunostajan palkkaama moto mittaa, niin ostaja ja moto ovat periaatteessa eri puolilla Tämä ”kauhun tasapaino” takaa epäilemättä kaikkein tarkimman mittaustuloksen.

    Jovain 28.3.2016, 22:09

    Timppa haluaa mieluummin puhua aidanseipäistä kuin itse asiasta. Hänellä on siihen ilmeisesti omat syynsä ja voi olla yleisiä syitäkin, ideologisia tai tmv. .
    Kysymys oli mittauksen oikeutuksesta, ei mistään kaupan ehdoista tai kauppasopimuksesta.
    Onhan se Timpalla aika erikoinen mittauksen logiikka. Että metsänomistajalla ei ole oikeutta motoon, ei ainakaan sen mittaustulokseen. Minun mielestäni puukaupassa on kaksi mittausosapuolta ostaja ja myyjä. Onhan se aika erikoinen mittauslaki Timpalla, jos hyväksytään vain toisen mittausosapuolen mittaustulos. Mittauslaki sitoo molemmat osapuolet ja kun mittaus tehdään motolla, on sillä metsänomistajallakin oikeus mittaustulokseen. Täytyy sen luottamuksen toimia puolin jos toisinkin.
    Kysymys kuului: Voidaanko metsänomistajan omasta metsästä ja omalla motolla tehdyt puut hyväksyä vastaanottomitaksi. Tähän asti ei ole voitu hyväksyä.

    Jovain 29.3.2016, 08:52

    Metsänomistajan motomitta oli panttauksesta ja liittyy pystykaupan korruption menettelytapoihin. En tiedä minkälaisesta panttauksesta tai löysästä tulkinnasta on kysymys puukaupan ennakkotiedoissa. Leimaus-seloste ei riitä perälaudaksi metsänomistajalle. Sitä pidetään arviona arvioiden joukossa ja sillä ei ole juridista painoarvoa. Metsänomistaja on tyhjän päällä tässä mielessä. Metsänomistaja voi kyllä turvautua käytettävissä oleviin keinoihin, mittauttaa puut etukäteen, turvautua kaupan ehtoihin, käyttää virallista mittaajaa jne. Näin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu, vaan mennään ns. luottamuksella. Sen jälkeen ollaankin pulassa. Nykyinen sopimusmenettely on tässä mielessä painoarvoltaan ohut. Ellet onnistu puolustautumaan käytettävissä olevilla keinoilla, olet vaikeuksissa. Mennään asetelmassa moton mittaustulos vastaan lähtötilanne, joka ei ole tiedossa.
    Kaupan ehdoilla voi ja pitääkin puolustautua, mutta se ei kuitenkaan saisi olla se ensisijainen keino. Puustotietojen pitää olla sillä tasolla, että puustotiedot lähtötilanteessa ovat juridisesti hyväksyttäviä ja joita voidaan pitää perälautana metsänomistajalle ja joihin voi turvautua tarvittaessa.

    Metsuri motokuski 29.3.2016, 11:01

    Kyllä minusta Timppa kirjoittaa juuri niin kuin asia on. Jos haluat että sinä hakkaat motolla omat puusi niin vaadi ihmeessä kauppakirjaan että leimikko hakataan omalla motolla.

    Nyt sitten tulee vain yhtiön puolelta kontrollimies joka mittaa kontrolli mittauksella omilla saksillaan ja sinun sakasilla mitatut puut, Siten saadaan saksi / motomittaus yhteneväiseksi.

    Tällä vain tarkistetaan se että sinun saksesi on oikeissa mitoissa ja antaa oikean tuloksen mittauksesta. Näillä saksituloksilla kalibroidaan sinun motosi. Reilua ainakin minusta.

    Ei tässä mistään kusetuksesta ole kyse. Nyt vain varmistetaan että saadaan niin paljon puuta kuin maksetaankin.

    Jovain 29.3.2016, 11:25

    Ei tästä mitään kusetuksesta ole väitettykään. Totta kai kontrollivaatimus koskee myös metsänomistajaa. Ei Metsuri motokuskin tarvitse siitä olla huolissaan. Lain mukaan se toimii metsänomistajakin.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 18 19 20 21 22