https://metsastajaliitto.fi/node/1135

Reservuaari, mitä ehdotat tilalle? Minä osaan ihan ilman korkeakoulututkintoakin luetella asioita, jotka ei toimi. Minua kuitenkin kiinnostaa se, millä tavalla huonolla tolalla olevat asiat saadaan kuntoon.

Kirjaan painettu mielipide (hypoteesi) ei ole tutkimus. Tuo gradu on muuten hyvä työ, mutta siitä puuttuu vertailu avohakkuualoihin. On luultavaa, että hirvet löytävät taimet myös jatkuvapeitteisistä metsistä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, suosivatko ne oletuksen mukaisesti varjostettuja taimia enemmän kuin avohakkuualueelle istutettuja, jos molempia on alueella tarjolla. Käytännön merkitys? Loppuviimeksi syönnin määrä riippuu eniten paikallisesta hirvikannasta ja sen jakautumisesta vuoden kierrossa.

Minusta tuo tiirolan vastaus on hyvä ja linjaus selvä. Sitä on turha vatvoa enää. Sen voi sanoa että syy taitaa olla kuitenkin meissä metsästäjissä. Tarkoitan tässä maattomia ja maata omistavia metsästäjiä. Toinen syyllinen on ilman muuta riistaviranomaiset jotka eivät ole kyenneet arvoimaan hirvikannan kokoa oikein. Vuodesta toiseen arvio on heittänyt ja kanta sahaa sen vuoksi huomattavasti

Tänä syksynä o len jahtipäällikkö ja lupaan että kaikki hirvet tapetaan mitä lupa sallii. Samoin kohdistan kaadot naaraisiin jolla kanta pitäisi pienentyä. Meillä on 10 hirven kaatolupa ja kokouksessa oli puhetta että vain kuusi kaadetaan ettei hirvikanta pienene. Onneksi sen sain torpattua ja nyt yritetään kaataa kaikki. Toivonkin että te metsänomistajat otatte asian puheeksi viimeistään peijaisissa että kaikki lupa hirvet tulee kaataa. Tiedän että metsästäjien intressissä on säilyttää vahva hirvikanta harrastuksen jatkuvuuden suhteen. Ainoastaan te metsänomistajat voitte omalla painostuksella hoitaa asian oikealle raiteelle. Sama koskee kaurista ja valkohäntäpeuraa.

Metsästäjät eivät sitä näköjään tee  omaehtoisesti ilman painostusta

Hyvin toimittu Metsurimotokuski!

Mielestäni Tiirolan toiminnan kritisointi on sensijaan aiheellista. Hän on kyllä vuosikaudet vaatinut ja vedonnut pienentämään hirvieläinkantaa, mutta se on jäänyt kirjoittelun tasolle.

Luken mukaan täällä meidän hirvi”talous”alueella hirvien talvikanta on ollut viimeiset 20 vuotta , joka vuosi,  yli 4 / 1000 ha. Nytkin tämä on nimenomaan alueellisen riistaneuvoston tavoite. Metsäpinta-alakin on vain noin 60% maapinta-alasta, joten tiheys metsissä lähes tupla ja päälle pienemmät hirvieläimet muutamia kymmeniä / 1000 ha.

Hirvikannan hoitosuunnitelma ja kaikki muutkin mm. metsäkeskuksen lähteet toteavat, että kehityskelpoisen taimikon perustaminen yli 4 /1000 ha hirvitiheyksillä ei onnistu. MTK ohjaa siirtymään jatkuvaan kasvatukseen, josko siinä hirvivahingot olisivat pienemmät. Kyseessä on  aivan selvästi kohtuuton haitta metsätaloudelle.

Metsästyslaki 26 §

”…pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”

Riistakeskus on täällä 20 vuoden ajan huolehtinut, että vahingot ovat pysyneet kohtuuttomalla tasolla. Sidosryhmien vaatimuksiin pienentää hirvikantaa on viitattu kintaalla. Riistaneuvoston puheenjohtajan mielestä se on kohtuuton vaatimus.

Tietysti aina pitää pyrkiä sopimaan asioista, mutta kun ei toinen puoli suostu, vaan pitää kohtuuttomana vaatimusta, että metsää pitäisi pystyä uudistamaan muullakin kuin kuusella. Eikö olisi MTK:n aika käyttää järeämpiä aseita ja mittauttaa oikeudessa onko lakipykälillä mitään merkitystä. Ei tunnu MTK:ta hetkauttava yhtään se, ettei metsää osassa maata enää pysty uudistamaan…sellainen olo tässä tulee.

Ehkä Metsurimotokuskin sanat” Metsästäjät eivät sitä näköjään tee omaehtoisesti ilman painostusta” pätevät myös riistahallintoon?