› Keskustelut › Metsänhoito › Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Viewing 10 replies - 361 through 370 (of 438 total)
1 2 3 … 36 37 38 … 42 43 44

  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Sent on: 1.3.2017 at 22:04

    Tagged: 

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

    Creator
    Trivia
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 19.4.2017 at 04:22

    Kun metsäyhtiöiden nykyiset katkontatarpeet heikentävät myyjän tiliä. Puunhinnoittelu pitäisi muuttaa niin, että yhtiöt eivät voisi käyttää hyväkseen asiakkaiden omistamia puita, vaan vasta kun olisivat ostaneet rungot itselleen . Onhan se jotenkin erikoista, että toisen omaisuuden haaskaus on hyväksyttyä liiketoimintaa. Eipä tuollaiseen toimintaan olisi ilman koneketjuja ja yhtiöiden katkonnan ohjausta menty. Ei ole mikään ihme, että hankintakauppaan laitetaan kapuloita rattaisiin niin paljon kuin mahdollista, eikä yksityisiä motoja päästetä tekemään hakkuita. Korjuukin pitää olla yhtiöiden määräysvallassa, koska sillä tehdään tulosta ja siirretään rahaa metsänomistajilta yhtiöille. Taitaa se Vaara olla ainut järkimies koko Suomessa. Jätkäkin rutisee yksityiskohdista, kun ne vain ovat osa tätä järjestelmää, siellä on yksi motokuski aika pieni pelinappula.

    mehtäukko 19.4.2017 at 05:47

    On sekin tosi-asia muistettava,että eihän korjuu-olot ole jatkuvasti ihanteellista,jossa puun laatu,mitat,maastot,kelit jne ovat niin optimaaliset,että joka runko ja pölky ovat kuin ”tarjottimella”.Ja onhan pinon kartuttava kaikkien osapuolienkin eduksi.

    Eli puikoissa on ihminen.

    Jos viivalle laitetaan kaikki metsän kierto-aikana mo:n tekemät hoidon laiminlyönnit = kasvutappiot, ymmärrys (inhimillisyys) kasvaisi virheenpoikasiinkin.(En taas tarkoita systemaattista laiminlyöntiä tai amm.taidottomuutta)

    rame 19.4.2017 at 06:24

    Kiitoksia avoimuudesta Tamin termein ”veljet”.

    Isossa kuvassa yksi asia on ylitse muiden eli miten voidaan katkontaa yksipuolisesti muuttaa, sitä en jaksa uskoa että puun myyjä jättäisi kauppakirjasta lyhyet tukkipituudet pois ja nykytiedoilla vielä samoilla painoarvoilla muiden piituuksien kanssa.

    Toinen asia stten on miten tämä pääse tapahtumaan valtakirjakaupoissa ammattilaisten valvovien silmien alla.

    harrastelija 19.4.2017 at 06:27

    Ei jaksa seurata samaa jankausta, on muutakin hommaa.

    Mikä se oli esim. tuo tukkirungon osuus 87 dm? Eihän se ole kerrannainen 3 dm:lle eli jalkamitalle. Jos siitä napataan 2 x 43 dm, niin 1 dm saa mennä pikkutukille, jos on juokseva puu tai sitten kuidulle.

    Toisaalta miksi tuo jalkamitta on jäänyt vaikka metrijärjestelmä on yleistynyt? Jollakin sahalla olen nähnyt lankkunipun tasausta isolla sirkkelillä, joten joka lankun kohdalla se desimetri ei näytä olevan kovin tarkka.

    Tolopaisen runkomitta antaisi ostajalle vapaat kädet tehdä puun vaikka desimetrin pätkiin. Olen ymmärtänyt, että myyjän kannalta runkomitta on vielä hakusessa?

    Puuki 19.4.2017 at 06:48

    Runkohinnoittelu sille sopivissa kohteissa ( ei ryteiköissä) olisi se paras vaihtoehto, jos siihen olisi vain halua ostajapuolella.

    Helposti jää 10- 15 % tukkiosuudesta hakkaamatta tukin normaalihinnalla hyvälaatuisessa päätehakkuuleimikossa, jos esim. lyhyitä mittoja ei käytetä, lumppeja ei tehdä tai hinnottelu voi muutenkin olla ”ostajaan päin kallellaan”, kuten muutamilla sahureillakin, kun normi tukki tulee vasta yli 20 cm / 49 dm tukista.

    Jätkä 19.4.2017 at 06:58

    En tiedä, mitä puuttuu ja keneltä, mutta kun kysyin haaran teosta, niin vastausta ei vain tahdo tulla.

    Meillä oli opetuslapsilla hakkuuharjoitus ja kohde oli hieskoivun valtaama turvemaan pelto. Puut olivat melko kookkaista. olin sahalla sahureitten kanssa, kun kaksi metsätalousinsinööriä oli hakkuuttamassa. Kun sitten menin metsään, siellä oli hakatti määrämitalla koivukuitua kolmoseksi ja metrin parin lumppeja niin pirusti. Kysyin : Mitä pirua nuo lumpit merkitsee? = niissä on haara!

    Ennen haarat sahattiin rungonsuuntaisesti pois – kuin iso oksa. Riitahan siitä tuli. Seuraavana päivänä Metsäliiton iso pomo kävi talossa ja istuimme kahvipöydässä, kun minä kysyin häneltä, miten on nykyään. Vastaus on: Haarasta saa jäädä pölkkyyn 10 sentin tynkä! Miksi? Motolla ei saa tehtyä lyhempää tynkää, joten se sallitaan myös metsurille.

    Ei teidän tarvitse heti kurkkuun kiinni käyvä, vaikka ette tiedäkkään asiaa. Ei kaikki voi kaikkea tietää.

    Visakallo 19.4.2017 at 07:00

    Runkohinnoittelu voisi toimia, jos leimikosta on aito tarjouskilpailu. Jos ollaan alueella, jossa kilpailua ei ole, tai myyjä ei edes halua kilpailuttaa leimikkoa, mistä myyjä tietää saiko leimikostaan hyvän vaiko huonon hinnan? Nykyisessä systeemissä on edes jonkinlainen mahdollisuus katsoa ja päätellä, mitä metsästä löytyi ja oliko hinta sinnepäin.

    Joillekin taitaisi parinsadan metrin päästä otettu kännykkäkuva olla aivan riittävävän tarkka mittaustieto!

    Jätkä 19.4.2017 at 07:05

    Harrastelija:”-Ei jaksa seurata samaa jankausta, on muutakin hommaa.

    Mikä se oli esim. tuo tukkirungon osuus 87 dm? Eihän se ole kerrannainen 3 dm:lle eli jalkamitalle. Jos siitä napataan 2 x 43 dm, niin 1 dm saa mennä pikkutukille, jos on juokseva puu tai sitten kuidulle.

    Toisaalta miksi tuo jalkamitta on jäänyt vaikka metrijärjestelmä on yleistynyt? Jollakin sahalla olen nähnyt lankkunipun tasausta isolla sirkkelillä, joten joka lankun kohdalla se desimetri ei näytä olevan kovin tarkka.

    Tolopaisen runkomitta antaisi ostajalle vapaat kädet tehdä puun vaikka desimetrin pätkiin. Olen ymmärtänyt, että myyjän kannalta runkomitta on vielä hakusessa?”

    Kysytkö ihan vakavissasi tuota tukin jakoväliä? Millaista jakoväliä itse ehdottaisit? Mitä ihmeellistä on pituudessa 87 dm?

    Kun sahalla tehdään nippukatkaisu, niin mitä ihmeellistä siinä on? Etkö ymmärrä käsitettä Tasausvara?

    suorittava porras 19.4.2017 at 07:30

    Hakkuukoneen ohjelmassa pölkyn katkaisuikkuna tänä päivänä on  +/- 1cm pökylle asetetusta pituudesta . Sallittu poikkeama on +/- 3cm ja tavoitteena on pysyä yli 90%:sti tässä mittatarkkuudessa . Jos pituustarkkuus  putoaa alle 90%:n , se alkaa näkyä yrittäjän tilipussissa . Hukkapätkiä ei saa sahan päässä tulla.

    Muistan , kun sahalta tuli kerran hakkuuyrittäjille kehotus lyhentää tukkien pituutta matriisissa sentillä . Perusteluna oli , että se sentti liikaa pituutta on isolla sahalla suuri ylimääräinen kustannus vuoden mittaan .

    Oma käytäntöni on , että pölkystä tehdään mieluummin sentin liian pitkä , kun saman verran liian lyhyt(pituuskalibrointi +1cm) . Jälkimmäinen tilanne johtaa lähes 30 cm:n hukkapätkään ,ja jos kyseessä on minimimittainen pölkky , se raakataan sahalla kuiduksi .

    Jätkä 19.4.2017 at 08:07

    Nykyisin on katkontatarkkuutena +- 3cm, joka edellyttää todella toimivaa pituusmittauslaitteistoa. Metsurinmitalla ei aina pääse tyvipölkyssä ihan jämptiin mittaan, koska ”saksikoukku” saattaa kallistella tyvellä. Jos vedetään samalla kiinnityksellä toinen pölli, saadaan sille tarkempi pituus.

    Tukkien nimellispituuksissa on olemassa 1 dm:n tasausvara, josta periaatteessa myyjä saa maksun.

    Joskus UPM:n toimihenkilö naureskeli, että isossa firmassa kaikki on suurta, kun oli laskettu, että jos puukauppojen maksuja saisi siirrettyä yhden päivän myöhemmäksi, niin vuosisäästö olisi melkoinen. Siihen aikaan raha oli ”kalliimpaa” kuin nykyisin.

Viewing 10 replies - 361 through 370 (of 438 total)
1 2 3 … 36 37 38 … 42 43 44