Keskustelut Luonto Liito-orava havainto

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 118)
  • Liito-orava havainto

    Merkitty: 

    Kävin tänään metsään.fi palvelussa ja erään palstan kohdalla oli mainita liito-oravan vaikutusalue tai jotain sinne päin, ei kuitenkaan liito-oravan havaintoaluetta. Asia on melko tuore koska viime syksynä mainintaa ei ollut. Silloin mainintana oli muinaismuistoalueen vaikutusalue, mutta ei itse aluetta. Ja nyt tämä maininta on korvautunut liito-oravalla. Mistään muinaismuistoalueesta ei ole todellisuudessa kyse, ainut mikä viittaa historiaan on meidän palstalla sijainnut pontikkatehdas joskus 1800 luvun lopulla. Ilmeisesti arvoisa Herra Naapuri on paikallisten viranomaisten kanssa napit vastatusten, koska kyseinen herra on keräillyt tontilleen kaikenlaista tavaraa, lähinnä romua ja on saanut ilmeisesti useita huomautuksia. Ja ilmeisesti yrittää näillä tempauksillaan hidastaa jotakin toimeenpanoa. Liito-oravista en tuolla suunnalla ole koskaan kuullut puhuttavan ja herran metsäpläntti on sellaista ryteikköä, että liito-orava ei siellä kyllä liitele. Kai pitää huomenna soittaa ympäristökeskukseen ja kysellä lisää, kun sieltä tuo tieto oli metsään.fi sivulle uinut. Tämä naapurin herra on senverran spesiaali tapaus, jotta mitään rakentavaa ei saa hänen kanssaan aikaiseksi.

  • Rane

    ”Taloudellinen ajattelu on toki saanut vähitellen jalansijaa metsätaloudessakin, mutta itse koen, että kaapista ei ole uskallettu vielä tulla kunnolla ulos – ovi on toki jo raollaan.”

    No  Reiman suuntautuminen on kyllä jo tullut selväksi.

    Reima Ranta

    Epäilemättä Rane, mutta kun tämä metsätalous ymmärtääkseni koetaan ennen muuta taloudellisena toimintana.

    Puun hintatiedoilla ei ole juurikaan edes merkitystä suhteellista arvokasvua laskettaessa, koska laskennassa samat hinnat ovat niin osoittajassa kuin nimittäjässäkin. Vain tukin ja kuidun hintasuhteella on käytännön merkitystä. (täälläkin usein kirjoitetaan arvokasvusta)

    Kaipaan tietoa siksi, että vain se kertoo tuoton, jonka perusteella taloudellisia ratkaisuja voidaan perustellusti tehdään.

    Rane

    Eli Reiman jahnaaminen tarkoittaa että jonkun tahon pitäisi perustella sinulle ”jatkuva kasvatuksen” taloudellinen ylivoima?

    Puuki

    On erilaista kasvattaa metsää pohjoisessa ja /tai karuilla mailla kuin etelämpänä ja rehevimmillä mailla.  Kannattavuuslaskelmatkin muuttuu huomattavasti, kun kiertoaika muuttuu muutaman kymmenen vuotta kasvupaikkaerojen mukaan.  Mutta esim. pelkästään NNA:en laskeminen voi joskus johtaa harhaan.   Laskelmahan voi näyttää siltä, että metsäpohjalle ei kannata  tehdä yhtään mitään , niin tulee hyvä tulos %:ssa ilmaistuna.  Mutta tulokseen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tuotto%.  Jos satsataan esim. 50:nen ja sen tuotto on 10 % tai sijoitus 0n 200 ja sen tuotto 7 %, niin isommalla sijoituksella saatiin paljon parempi tuotto €:ssa vaikka %:ssa se oli pienempi. Mahdollisen vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto voisi olla parempi tai sitten ei . Mutta riskitasokin pitää ottaa huomioon.  Metsänkasvatushan on melko vähäriskistä, ainakin ollut sitä . Voi olla että riskit on lisääntymään päin mm. luonnontuhojen osalta.

    Timppa

    Kyllä Reima sillä on merkitystä saanko hakkuutavastan riippuen tukistan 60 vai 50 euroa/m3.  Mutta sitähän, et olen ainakaan tähän mennessä tainnut ymmärtää.

    Kuten Rane tuossa edellä kirjoitti, niin NNA-laskelmilla saattaa saada taloudellisessa mielessä erinomaisen tyhmiä tuloksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennustaminen on vaikea laji. Taaksepäin ennustaminenkin on joskus hyödyksi, vaikka ”mennyt kehitys ei ole tae tulevasta”. Tulevasta emme tiedä useita seikkoja, muun muassa tukin ja kuidun hintasuhteet, halutut puulajit, tuhoriskit, ilmastonmuutoksen kehitys, korkotason kehitys, markkinoiden kehitys, tuoteinnovaatiot, lainsäädäntö… Tuosta listasta jo näkee, että on aika epävarmaa mennä sanomaan kovin suurella varmuudella mitä nyt kannattaa tehdä, jos hakkuutulo on kymmenien vuosien päässä.

    Näin suuren epävarmuuden vallitessa kannattaa munia pitää useassa korissa metsänhoitomenetelmien suhteen ja huolehtia sekä puutuotoksesta, kannattavuudesta, hiilitaseesta että monimuotoisuudesta.

    Reima Ranta

    Rane: ”Eli Reiman jahnaaminen tarkoittaa että jonkun tahon pitäisi perustella sinulle ”jatkuva kasvatuksen” taloudellinen ylivoima?”

    Mistä ihmeestä Rane noin päättelet??  Minulla ei ole pikometrin vertaa painetta suuntaan eikä toiseen. Sitä paitsi kasvatan enimmäkseen mäntyä, jonka uudistumisen kumpikin hyvin tunnemme. Niistä muutamista liian rehevälle uudistetuista männiköistä en toki alta raivaa puhtaaksi kuusista, vaan niistä kasvatetaan seuraava puusukupolvi ja siitä eteenpäin se on jonkun muun murhe. Muita jatkuvaan soveltuvia, siinä merkityksessä, mitä minä sen ymmärrän, ei ole kovin runsaasti.

    Tein harrasteluni alkuaikoina manuhakkuuna erästä ensiharvennuskohdetta ja ajattelin, että laitan nämä huippukuntoon. Kuinka ollakaan. Seuraavana talvena tuli luonnonoikku. Satoi nollantuntumassa olevalla kelillä tolkuttomasti märkää lunta, joka jäätyi puihin. Seurauksella, että puolet puista oli entisiä. Sen verran teki kipeää, että lopetin laakista täydellisyyden tavoittelun luonnon kanssa.  Mielenrauhan säilyttäen nautiskelen metsänhoidosta ja otan sen minkä luonto minulle kohtuullisella vaivalla helposti antaa. Männiköt ovat ”laiskan” miehen metsiä.

    Pitää Timppa ymmärtää, mitä 50/60 eurosta voi päätellä ja mitä siitä ei voi päätellä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielestäni jk:n ja jaksollisen mallin kannattavuus ei ratkea pelkästään vertailemalla kantohintoja. Tarvitaan koko kiertoajan yli ulottuvia laskelmia, sellaisia kuin Markku Remes on tehnyt. Avohakkuun parempi kantohinta voidaan ehkä katsoa kuuluvan edellisen uudistamisinvestoinnin tuottoon, ja seuraava pitää harkita taas erikseen tulevien näkymien pohjalta.

    Timppa

     Avohakkuun parempi kantohinta voidaan ehkä katsoa kuuluvan edellisen uudistamisinvestoinnin tuottoon, ja seuraava pitää harkita taas erikseen tulevien näkymien pohjalta.

    Anneli.  Päätöstä tehtäessä pitää katsoa vain ja ainoastaan tulevaisuutta.  Näin opettavat sijoittajagurut.  Ei surra tappioita tai tuuleteta voittoja.  Siis kasvoi metsä aikaisemmin miten tahansa tai miten se oli syntynyt, sillä ei ole merkitystä.  Ainoastaan sillä on merkitystä kuinka se metsä kasvaa hakkuun jälkeen ja mikä on kassavirta.  Kuten olen  olen vaikka kuinka monta kertaa kirjoittanut, niin kassavirta hakkuutilanteessa on suurin piirtein sama eri menetelmillä.   Koska jaksollinen kasvaa paremmin, niin se on taloudellisempi.  Näin yksinkertaista.  Ei tarvita NNA:ta eikä mitään muutakaan kuin kunnossa oleva raivaussaha.

    Tietysti tilanne saattaa muuttua pohjoiseksi toiseksi, koska siellä hakkuutulojen ja hoitokustannusten ero on epäedullisempi ja kiertoaika pitempi.

    Puuki

    Minusta pitää laskea olemassa olevan tilanteen mukaan eikä siksi ole kovin järkevää laskea esim. päätehakkuun tulosta pois sen puuston aikasempia laskennallisia uudistuskuluja.  Laskelman kannalta se voi olla oikein , kun lasketaan useiden kiertoaikojen kokonaistuloksia teoriassa mutta käytännössä menee erilailla.     NNA-laskelman voi ”kääntää” toisinpäinkin ja laskea tuottoja ja kuluja eteenpäin samoilla arvoilla kuin NNA:lla laskettaessakin.

    Jk saadaan näyttämään aina paremmalta, jos ei oteta huomioon esim. viljelyn jalostushyötyä ja parhaiten tuottavia hakkuutapoja myös tasaikäisen metsän kasvatuksessa.  Voi se silti olla parempi tapa taloudellisestikin joissakin tapauksissa mutta ei läheskään yhtä usein kuin jossain mainoksissa näkee lasketun.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 118)