Onkohan tutkimustietoa kuinka pysyviä nämä liito-oravareviirit ovat?  On tullut tunne, että aika usein liito-oravaa ei löydykään vaikka joskus oli havaintoja. Tällainen tutkimus olisi mielenkiintoinen, mutta ymmärrettävistä syistä sitä ei haluta tehdä, koska koko suojeluhommalta saattaisi häviäisi pohja.

Itse ajattelisin näin, että etenkin naaraalla on pieni reviiri, mistä aiheutuu hajujälkiä luontoon.  Hyvävainuinen näätä merkkaa paikan ja pian onkin reviiri tyhjä.   Asutussa ympäristössä tilanne on toinen, sillä näädät liikkuvat harvemmin siellä.

Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin liito-orava ei itse rakenna pesää, mutta pesii hylättyihin oravan pesiin.  Oravakantakin on heikentynyt ehkä näätien ja kanahaukkojen vuoksi.

Ainoa liito-oravahavainto livenä, jonka olen tehnyt, oli poikasena vanhassa oravan pesässä ollut pesue.  Ja nuoressa metsässä.  Kaikki metsäthän olivat silloin 1940-luvulla nuoria.

Jos Anneli liito-oravia haluat nähdä, niin katselepa siellä Espoossa ympärillesi.   Niitähän on havaittu mm Matinkylän alueella.  Espoon keskuspuistossa niitä pesii varmasti.  Paljon vähemmän Konnevedellä.

Meidän metsässä Keski-Suomessa oli kerran tehty kahdesta eri paikaasta ilmoitus.  Kun myöhemmin tutkittiin ei havaittu papanaakaan vaikka mukana oli Ely-keskuksen liito-orava-asiantuntija.  Toinen alue muodostettiin kuitenkin luonnonsuojelualueeksi, koska se täytti Metso-kriteerit ja yhteismetsää perustettaessa oli sovittu, että sopivia kohteita suojellaan.   Oli hankala kohde metsätalousmielessä. Toinen kohde hakattiin aukoksi.  Muutama vanha haapa jätettiin jättöpuiksi.

Tämä asiantuntija kertoi, että valtateiden varsilla ja asutuksen tuntumassa on eniten liito-oravareviirejä.  Luulisin, että sellaisissa paikoissa on vähemmän petoja ja niillä on  saalistus vaikeampaa melu- ja hajusaasteiden vuoksi.

Juuri näin, Timppa. Espoossa on vahva oravakanta ja myös liito-oravakanta. En vaan ole yleensä liikkeellä samaan aikaan niiden kanssa! Ihan äskettäin joku koiranulkoiluttaja kuvasi liito-oravan tuossa naapurissa eli Latokaskessa. Asuntoni lähellä on erään omakotitalon pihalla vanhoja kuusia ja laho järeä haapa, jossa on useampikin isohko kolo. Siinä pesii varmasti jokin kolopesijä.

Oli se kyllä aika  raakaa, kun esimerkiksi Luhangan Onkisalossa valkoselkätikka esti ihmisiltä tien rakentamisen omaan kotiinsa.  Nythän niitä tikkoja melkein vilisee.