Keskustelut Metsänhoito Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

  • Tämä aihe sisältää 56 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten PetkelesPetkeles toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
  • Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

    Taannoinen uutinen Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston tutkimuksesta:

    ”jatkuvapeitteisen eli ns. jatkuvan kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen”

    Uusimmassa Metsälehdessä Riikilä oli perehtynyt tutkimukseen tarkemmin ja havainnut, että mallinnuksessa käytettiin venäläistä aineistoa. Kai se puu Venäjälläkin kasvaa voisi kuvitella mutta tässä aineistossa istutuksesta ensiharvennukseen meni 60 vuotta.

    Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. Tutkijat tekevät työtä käskettyä ja yrittävät huijata meitä ihan pokkana. (tämä kaikki tietysti vain omaa spekulaatiotani)

    Kiitos Mikko Riikilälle asian selvittämisestä ja julki tuomisesta! Itse pidin tätä ennen Lukea puolueettomana mutta näköjään jatkossa kaikkeen mitä sieltä tulee pitää suhtautua oletusarvoisesti propagandana.

  • käpysonni

    Joo, ilmeisesti poliittinen painostus on nyt tehnyt tehtävänsä. Kohta tulee tutkimuksia, joissa avohakkuu lyödään täysin tuomittavaksi menetelmäksi. Kohtahan eduskunta päättää metsähalllituksen avohakkuiden kohtalosta. Siksi tätä poliittista painostusta on alettu tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riikilälle ja esiluennan suorittaneelle emeritustutkijalle iso kiitos oikaisusta. Vastuullista journalismia.

    Yleisesti voisi ajatella, että nimenomaan rehevä korpikuusikko on paikka, jossa jatkuva kasvatus voisi toimia, jos missään, kun otetaan huomioon puuntuotoksen lisäksi vaikutukset päästöihin (vesistöön ja ilmaan).

    Muutama seikka saattoi kuitenkin vaikuttaa tämän tutkimuksen loppupäätelmiin. Kasvumallin soveltumattomuus tilanteeseen: istutetut kuusen taimet kasvoivat liian hitaasti avohakkuun jälkeen. Luoteis-Venäjän kasvuluvuilla koetettiin enustaa eteläsuomalaisen kuusikon kasvua. Jaksollisen metsän ensiharvennus tehtiin mallissa yläharvennuksena.

    Tutkijat varmaan tutkivat tämän kohdan uudestaan ja julkaisevat oikaisun? Esimerkiksi ennustetaan kasvut jaksolliseen käsittelyvaihtoehtoon MOTTI-mallilla ja korjataan kasvulukuja EFIMOD-mallin antaman pohjaveden vaihtelua kuvaavan kertoimen avulla? Jos pohjaveden vaihtelu aiheuttaa paljonkin kasvun alenemista jatkuvan kasvatuksen metsässä, sen vaikutus on toki syytä ottaa tarkasteluun mukaan.

    Tuosta agendasta tiedä – useimmiten nimenomaan Luke on suhtautunut kriittisesti jatkuvaan kasvatukseen kivennäismailla, jos katsoo esimerkiksi Hynysen ja Valkosen esityksiä.

    Puuki

    Simulaattorilla ei voi nähdä esim. taimikonhoitotarvetta tai tuossa tapauksessa sen tarpeettomuutta jk:n metsässä.   Toimii  jk:kin korpikuusikossa jossain tapauksessa mutta kokonaan ojitustarvetta se ei vie, jos on  märkä kohde ja sateisia aikoja.  Silloin on matalat ojat parempi vaihtoehto.      Kuivemmilla turvemailla esim. karhunsammalpinnoilla ei  luontainen uudistuminen  onnistu ollenkaan ilman maanpinnan käsittelyä ellei ole riittävästi lehtipuukariketta tulossa. Ja sitä ei yleensä ole vanhoissa havumetsissä ilman lehtipuuvaihetta/ tasaikäisen sekapuutaimikon kasvatusta.

    Korpikuusikkoon voi tehdä kaistalehakkuunkin, jos halutaan uudistaa luontaisesti.  Ensin puunkorjuu ja taimettumisen jälkeen kunnostusojitus, jos on sille tarvetta.

    Jos istutuksesta eh:een menisi 60 vuotta, niin miten kauan vanhan kuusikon taimettuminen kestäisi jk:ssa ?  Ehkä 100 vuotta kuitupuuvaiheeseen (?) .  Aineisto on varmaan Venäjän luont. syntyneistä korpikuusikoista saatua. Istutusta ei siellä ole kovin paljon harrastettu.

    PS  Mistä saadaan jk:n metsien kasvumallit, kun esim. VMI:ssä ei niitä vielä ole saatavissa?  Kasvatuskokeita ei ole ehditty vielä tehdä niitä varten.

     

    Panu Panu

    Olihan tässä tutkimuksessa tosiaan pari muutakin tahoa mukana. Luke kuitenkin pilasi oman maineensa olemalla mukana tässä. Ehkäpä nyt kiinni jäätyään voisivat edes julkaista tiedotteen, jossa toteavat että tutkimus epäonnistui ja sen tulokset ovat väärät.

    mehtäukko

    Sillä lailla! Kyllä jk:n uskottavuus ”paranee”, kun muutenkin sekavia jk- käsityksiä laitetaan bolsoiteatteri jalostamaan.

    R.Ranta

    Kun puhutaan kannattavuudesta, on ehdottomasti kerrottava millä reunaehdoilla johonkin tulokseen on tultu. Esim. korko on aivan keskeinen tekijä. Korkoa muuttamalla lopputulos saadaan miksi tahansa.

    Taviokuurna

    Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa – Luonnonvarakeskus (luke.fi)

     

    Tässä Luken tiedote, professorin kuva ylänurkassa. Ei tarvitse muokata maata, ei hoitaa taimikoita, luontaisesti toimii kaikki. Sairasta!  Tämä on nyt ”toivotaan, toivotaan tiedettä” jota metsäalan ammatti-ihmisenä häpeän. En tiedä kuuselle kiimaisempia maita kuin monet korvet ovat, moniko palstalainen on korven taimikon hoitamatta saanut ainespuuta tuottamaan. Moniko  on rs:n terän maan kattavan taimiaineksen alla piileneesen kiveen iskenyt?

    Ensiharvennus 60 vuotiaana, sairasta! Kymmenen kotimaan valiota yhdellä venäläisellä vahvistettuna tuotti tiedettä _rientäkää hyvät ihmiset korpimaillenne hyödyntämään TUTKIMUKSEN uusinta uutta.

    Luken tiedotus nilkuttaa ikävästi. Ihan oikein, että kiireiselle lukijalle, toimittajalle, kollegalle pääviesti on otsikossa, eli jk kannattaa korpisoilla, sitten jutun sisällä on ”saattaa kannattaa”.

    Ammattimoraalisesti, tiedepoliittisesti, metsänhoidollisesti, joka kohtaan raksi ruutuun ”TÄYTTÄ SUTTA”. Hävetkää!

    MaalaisSeppo

    Korpikuusikkohan tuottaa myös korpikuusen kyyneliä. Niistä se tuotto ennen tuli. Julkaisu ilmeisesti myöhästyi n 60 v.

    Timppa

    Meillä on n 50-vuotias korpikuusikko, joka on syntynyt jo poistetun hieskoivikon alle.  Harvennettiin pari vuotta sitten perinteiseen tapaan, koska ei ollut syntynyt kassvatuskelpoista taimikkoa.  Harvennuksessa todettiin, että 17 % hakatuista puista oli lahovikaisia.

    Tällainen ”tutkimustulos” Saarijärveltä.

    Gla Gla

    Panu: ”Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. ”

    Ennen käskyt tuli Neuvostoliitosta. Yliopistotason kämmit tulisi valtion selvittää. Miksi juuri tämä aihepiiri on hyökkäyksen kohteena. Helsinki / Valkeapää, Jyväskylä / Eyvindson, Itä-Suomi / Pukkala. Näille yhteistä on myös laaja tiedotus kansalaisten käyttämissä medioissa. Valkeapää kyseli kansalta mielipiteitä ja valkkasi niistä sopivat, puun kasvua yms. tekijöitä selvitetään mallintamalla, jossa on helppo saada sopivat tulokset.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)