› Keskustelut › Metsänhoito › Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

    Sent on: 19.6.2021, 09:05

    Merkitty: 

    Taannoinen uutinen Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston tutkimuksesta:

    ”jatkuvapeitteisen eli ns. jatkuvan kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen”

    Tutkimus: Jatkuva kasvatus kannattaa korpikuusikoissa

    Uusimmassa Metsälehdessä Riikilä oli perehtynyt tutkimukseen tarkemmin ja havainnut, että mallinnuksessa käytettiin venäläistä aineistoa. Kai se puu Venäjälläkin kasvaa voisi kuvitella mutta tässä aineistossa istutuksesta ensiharvennukseen meni 60 vuotta.

    Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. Tutkijat tekevät työtä käskettyä ja yrittävät huijata meitä ihan pokkana. (tämä kaikki tietysti vain omaa spekulaatiotani)

    Kiitos Mikko Riikilälle asian selvittämisestä ja julki tuomisesta! Itse pidin tätä ennen Lukea puolueettomana mutta näköjään jatkossa kaikkeen mitä sieltä tulee pitää suhtautua oletusarvoisesti propagandana.

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 20.6.2021, 12:17

    Voihan se PPA nousta yli 20 jk:ssakin jos kasvu on tarpeeksi hyvä.  Mutta 15 vuoden jälkeen tapahtuva uusinta harsinta edellyttäisi esim. 16m keskipit./10 PPA:n tilanteesta  22m/20 PPA:aan n. 8 mottia/ha vuosikasvua.

    Perko 20.6.2021, 12:29

    Katselkaapa tuottavuuden eroja ja vertailkaa pitkäaikaisia riskejä  siellä 60-90 vuotisessa metsässä  ( vaikka Asta ja Veera)  jotain saattaa mennä hirville jo ennemminkin  ihan tasapäisestämetsästä mutakin kuoriaisille.. on suuri  pääoma kauan altistumassa laholle.  Alta puhdistetut metsät ovat erityisen alttiita syöksyvirtauksille!

    Puukin antamat ppa luvut tarvitsee tarkistamista jos totuuteen pitää verrata. Hum. se kakkara kuvassa on 5 m korkeudesta.

    Sopeutuminen sääntelyyn ja markkinoihin ovat helpommin hallittavissa monikerrosmetsissä.  Muistan silloin 70 vuotta sitten oli hömötiaisiakin  havaittavissa joka reissulla.  Monikerros metsä voi olla myös puustoltaan monilajinen ja tuottaa reilusti rahaa, samalla itse mm typpiravinteet  sekin vastaa  300 – 400 € / vuosi.

    Tästä uskon mo:n selviytyvän helpommalla kuin – 48 tohtoreiden selluyhtiöille  luomasta palvelusta, fakta!. Pessimismille  ei ole syytä antaa valtaa meillä on hyvä metsälaki ja sallii jopa tampata aukossa!

    Marjametsä 20.6.2021, 12:55

    Jatkuva kasvatus  täyttä huuhaata ainakin kannattavuuden  osalta.  Nykyisillä jalostetuilla taimilla kasvu on optimioloissa jopa 25% parempi kuin luonnontaimilla. Tiedän paikkakunnalla palstoja joilla on ensimmäinen harvennus tehty motollo jo 23v metsään. Toinen taloudellisuutta lisäävä tekijä määrän lisäksi  on  laatu, suoraa ja oksatonta.

    Perko 20.6.2021, 12:57

    Mistä saa oksatonta puuta?

    Jalapa 20.6.2021, 13:33

    Mistä saa oksatonta puuta?

    HHmmm. Onpa outo/typerä kysymys.

    Oksatonta puuta saa pystykarsitusta hoidetusta talousmetsästä. – Yleensä mäntyä.

    Perko 20.6.2021, 13:41

    Mitä siitä puusta on karsittu?? Kaikki karsitut ovat pinossa oksatonta. Olisko niitä oksattomia taimia saatavissa?

    Timppa 20.6.2021, 13:44

    Sopeutuminen sääntelyyn ja markkinoihin ovat helpommin hallittavissa monikerrosmetsissä. 

    Meikäläisen havaintojen mukaan ”markkinoihin” sopeutuminen tapahtuu jaksollisessa monella tavalla.  Kun mäntytukista on menemmän tarvetta, motot ajetaan männiköihin.   Vastaavasti kuusikoihin.  Voidaan myös jättää hakkaamatta epätoivottu puulaji ja hakata se myöhemmin.  Kun tarvitaan paljon tukkia, niin motot ovat tukkileimikoissa ja tekevät myöhemmin harvennuksia.

    Jaksollisessa hakkuita voidaan siis ohjelmoida optimaalisesti markkinoiden tarpeenm mukaan.  Jatkuvassa hakkuusta tulee mitä sattuu ja hitaasti.  Eipä siis ihme, että hyvät jaksollisen leimikot ovat haluttuja ja niistä maksetasan hyvä hinta.  Oli kyse sitten kuidusta tai tukista.

    mehtäukko 20.6.2021, 14:43

    Asia on käytännössä juuri niin kuin Timppa kertoi. Nykyinen tekgnologia ja logistiikka ei kunnolla taivu puiden haalimiseen pitkin palstoja.

    Hevosaikuisessa keräilytaloudessa jossa hankintakauppa sovittiin syksyllä kestäen viime lumille keväästä, se jotensakin toimi. Pakkasen routimat ja lumen suojaamat maisemat. Vinssien kanssa pelaavat rattorimiehet saivat ylispuustoiset taimikot selviteltyä.

    Jovain 20.6.2021, 19:41

    Riippuu paljon mihin verrataan. Voihan sitä verrata vaikka hevosaikaiseen keräilytalouteen, tai kituviin 40 v. alikasvoksiin, tai PPA 8-10 harveikoihin, tai puukaupassa menoihin, joista saadaankin saatavia. Kaikkea tätä tehdään.

    Voi olla hyvinkin poliittista keskiaikaa ja metsätaloutta voidaan pitää poliittisena puujalkana. Ajopuilla trollataan ja eihän sossujen yhteisellä hyvällä ole muuta päämäärää.

    mehtäukko 20.6.2021, 19:45

    Jaaha. Se Joovain kaivoi punakantisen sossuvihkonsa pitkästä aikaa esiteltäväksi seurakunnalle.Kaikkea tätä se teettää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6