Keskustelut Metsänhoito Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
  • Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

    Taannoinen uutinen Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston tutkimuksesta:

    ”jatkuvapeitteisen eli ns. jatkuvan kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen”

    Uusimmassa Metsälehdessä Riikilä oli perehtynyt tutkimukseen tarkemmin ja havainnut, että mallinnuksessa käytettiin venäläistä aineistoa. Kai se puu Venäjälläkin kasvaa voisi kuvitella mutta tässä aineistossa istutuksesta ensiharvennukseen meni 60 vuotta.

    Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. Tutkijat tekevät työtä käskettyä ja yrittävät huijata meitä ihan pokkana. (tämä kaikki tietysti vain omaa spekulaatiotani)

    Kiitos Mikko Riikilälle asian selvittämisestä ja julki tuomisesta! Itse pidin tätä ennen Lukea puolueettomana mutta näköjään jatkossa kaikkeen mitä sieltä tulee pitää suhtautua oletusarvoisesti propagandana.

  • Perko

    Jotain neukkumaista oli entisessäkin metsälaissa aina mo:n hoitoon saattoa myöten.  Nyt  on 90-luvun  Erika -koealet tutkittu ja tuloksetkin julkaistu.   No,  pitää ymmärtää  jos saa rahaa vasta 90 vuoden viiveellä.   Se on luettavissa Luken tiedotteissa.  Erika Roadshow 2013-2014 Puuntuotannon kannattavuus.pdf.

    Onhan se harmillista jos joutuu luopumaan  totutusta systeemistä. Silloin pitää jo valmiiksi  harjoitella muita tekniikoita joilla selviää ilmastosta, hirvistä ja Eu:sta pahemmitta naarmuitta.  Laskenta taito auttaa siinäkin, niin oli meidän  lentäjilläkin ryssän nopeimpia koneita vastaan laskettu edullisemmat taktiikat.   Se on sitä jatkuvaa kehitystä.

    Visakallo

    Elämme nyt hyvin erikoisia aikoja, kun yli sadan vuoden aikana kerätty tarkka metsätieto tuosta vain hylätään ja ja vedetään hatusta mitä sattuu tilalle. Nimittääkö historiankirjoitus tulevaisuudessa tätä nykyistä aikaa metstiedon keskiajaksi?

    Puuki

    Jk:n simulaation kasvumalli oli siis saatu hyvin kasvavien harvennettujen kuusikoiden tiedoista.

    Jo siinä tulee tod.näk. eroa , kun tehdään harveikko jossa PPA ~ 8-10 m²/ha verrattuna siihen, että harvennetaan norm. kasvatusmetsäkuusikko jolloin PPA:a  laskee n. 1/3-osan (~ 30 –> 20 m²/ha) . Ennen oli vajaatuottoisuuden yksi raja alle 60 % norm. PPA:sta ko kasvupaikalla.  Kasvutappiota ei korvaa parempi arvokasvu% ellei kohde ole juuri sopiva jk:een ja muut olosuhteetkin siihen sopivat . (esim. ei juurikääpää, erirakenteisuus valmiina, korjuu onnistuu ilman isompia maastovauroita ) .   Laskennallinen tuoton lisä -ei taimikonhoitoa eikä maanmuokkausta, ei täydennysistutusta on keinotekoinen useimmissa kohteissa.

    Paremmalla tuotolla jk:n perustelu ontuu monesta kohtaa. Pitäisi keskittyä siihen missä se toimii oikeasti eli maisemametsänä  sekametsissä tuoreilla kankailla joskus ja turvemailla, jos ei ole tarkoituskaan päästä optimituottoon vaan jättää esim. kunnostusojitus tekemättä muista syistä.

    Visakallo

    On todella hämmentävää, että EU:n metsiä koskevat kaavailut ja päätökset eivät perustu lainkaan faktoihin vaan ovat täysin poliittisia. Mitä tapahtuisi, jos muilla elänaloilla EU toimisi samoin?

    A.Jalkanen

    Joko komissiosta puuttuu metsäosaamista tai sitten on poliittista. Todennäköisesti molemmat vaikuttavat.

    Perko

    Puuki, kun Timppa just kertoi harvuuden eduista 70% plussaa kasvussa niin mitä  näistä havainnoista tulisi päätellä.  Se toinen äärilaita on aukko yli  50 % ajasta miinuksella välillä umpeutuneesta työmaasta!  ? Myyntiä pukkaa 90 vuoden tienoilla vävyn lapsenlapsille.   Kävitkö Puuki lukemassa ne Erika-koealojen  tulokset?

    A. J.  onhan  EU:n komissiossa Hakkarainen ! heh, taitaa olla vain Parlamentaarikko.

    Timppa

    Perko.  Asia ei ole niin kuin luulet.  Jo 15-vuotias taimikko ylittää jk-metsän keskikasvun.  30-vuotiaana harvennusmetsän keskikasvu on ylittänyt parhaimmankin jk-metsän kasvun.  Tästä eteen päin vauhti ei kun kiihtyy.  Normaalikonsteilla jaksollisen kiertoajan keskikasvu on 50 % jk:n kasvua enemmän ja jos taimettuminen onnistuu huonosti, kuten usein käy, jaksollinen kasvaa tuplaten jatkuvaan verrattuna.

    Puuki

    Pukkalan  mukaan (vastaus yo.  linkissä kysymykseen) jk:n ja tasikäisen 20 m²/ha PPA on lähellä toisiaan ja siksi kasvut ei juuri poikkea toisistaan.  Mutta taimettumisen aikaan saamiseksi oli juuri tutkittu (LUKE)  tarvittavan n. 8-10 PPA:n harveikko.  No se on niin, että  kun tehdään riittävän harvaa, niin silloin osa kasvupohjan puuntuottopotentiaalista (riippuu mm. puulajeistakin minkä verran)  jää ”reserviin” joksikin aikaa.  Lisäksi luonnontuhot (tuuli) usein lisääntyy.   Kun harsintaa tehdään suht. usein /kiertoaikana niin  harvenusreaktion myöhästyminen/puuston pieni PPA ~ vastaa tasaikäisen metsän tuottamatonta taimikkovaihetta kiertoaikana.       Perkokin muistanee vielä lähettämänsä kuvan ison kuusen kasvusta ; 11 vuotta oli kulunut hitaasti elpyen ja vasta sitten kasvu oli parantunut.

    Olen samaa mieltä Timpan kanssa. Suunnilleen tuon voi kasvuero olla koska sopiva maanmuokkaus(~20%), taimien jalostus(~20%) ja kuusella siirtohyöty(~10%)  lisää puiden kasvunopeutta kymmeniä %:ja luont. syntyneeseen alikasvostaimikkoon nähden.

    Nuo heitot 90 vuoden vartoilusta ennen hakkuutuloja on propagandaa jota saa joskus lukea asian tuntemattomien kirjoituksista.  Esim. istutuskuusikosta joka istutettiin velipojan kanssa joskus 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa on tehty harvennus aikoja sitten ja nyt voisi tehdä jo  päätehakkuunkin.

     

    pihkatappi

    Tämä jatkuvan kasvatuksen agenda näkyy myös metsään.fi tiedoissa. Reilu 20 vuotias istutettu männyntaimikko on merkitty erirakenteiseksi metsäksi. No se erirakenteisuus, jos sitä on, häviää ensiharvennuksen ennakkoraivuussa, mutta jääkö kuviolle tuo leima ja mitä siitä seuraa. Kannattaa perata taimikot ja ennakkoraivuut totaaliraivauksena, niin jää nämä hämärät merkinnät kuvioilta. Salaiset kansiot jää meiltä näkemättä, ei voi kuin arvailla mihin noita merkintöjä käytetään ja tietysti välttää näitä erirakenteisuus leimoja raivaamalla tehokkaasti. Avohakkuu kieltoja odotellessa.

    Eli hyvähän se on kun mahdollisuudet metsänkäytölle esitetään, ylläoleva kirjoitettu ihan vain yhtenä skenaariona metsänomistajan reaktioista merkintöihin, joiden tarkoitusta ei ole informoitu. Oisko niin että kun jotkut haluavat voimakkaasti jatkuvaa kasvatusta kokeilla, niin metsäkeskus informoi missä se on mahdollista. Voihan se olla että Suomelta vaaditaan avohakkuiden vähentämistä ja se tuolla hallinnossa tiedetään ja nyt toivotaan että jatkuvaa kasvatusta käytettäisiin niissä kohteissa missä edellytyksiä on. Parempi kun on niitä metsänomistajia, jotka noita oma-aloitteisesti kokeilee, kuin että metsäkeskus valjastettaisiin taas valvomaan hakkuiden toteutusta.

    Luken tarkoitusperät voi tietysti olla mitä vaan, kuitenkin isojen firmojen korpikuvioilla pyritään jatkuvaan kasvatukseen ja sitähän täälläkin on jotkut peräänkuuluttaneet, miten fiksusti nämä suurmetsänomistajat toimii. Jos jokainen toimenpide ostetaan yrittäjiltä, alkaa heinäysten hinnoittelu olla  kyseenalaista, kun lain puitteissa nuo eurot voi käyttää vaikka eukalyptuksen viljelyyn hieman nopeammalla kierrolla.

    A.Jalkanen

    Siirretty jk-ketjuun.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)