Keskustelut Metsänhoito Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
  • Lukella on jatkuvan kasvatuksen agenda

    Taannoinen uutinen Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston tutkimuksesta:

    ”jatkuvapeitteisen eli ns. jatkuvan kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen”

    Uusimmassa Metsälehdessä Riikilä oli perehtynyt tutkimukseen tarkemmin ja havainnut, että mallinnuksessa käytettiin venäläistä aineistoa. Kai se puu Venäjälläkin kasvaa voisi kuvitella mutta tässä aineistossa istutuksesta ensiharvennukseen meni 60 vuotta.

    Ilmeisesti jostain ylempää on nyt tullut käsky, että tutkimusten pitää alkaa näyttää jatkuva kasvatus suotuisassa valossa. Tutkijat tekevät työtä käskettyä ja yrittävät huijata meitä ihan pokkana. (tämä kaikki tietysti vain omaa spekulaatiotani)

    Kiitos Mikko Riikilälle asian selvittämisestä ja julki tuomisesta! Itse pidin tätä ennen Lukea puolueettomana mutta näköjään jatkossa kaikkeen mitä sieltä tulee pitää suhtautua oletusarvoisesti propagandana.

  • Puuki

    60 v:n aika eh:een oli saatu sillä, että puiden kasvussa oli otettu molemmissa ve:ssa huomioon vaihtelevan pohjaveden korkeuden tuoma haitta kasvatukseen.  Luont. uudistamisessa voi mennä niinkin mutta istutuskohteessa yleensä tehdään ojitusmätästys tai ojitusta tarpeen mukaan ennen uudistamista.   Eli tutkimus oli tehty sen speksien mukaan ihan oikein mutta ei natsaa käytännössä tehtäviin toim.piteisiiin kovin hyvin.  Kaistalehakkuussa ainakin tulee yleensä paljon luont. koivuja ensin jotka haihduttaa hyvin vettä.  Jk:n hakkuun jälkeen ei ole ehkä yhtä hyvät mahdollisuudet siihen , jos ei ole jo valmiiksi lehtipuutiheiköt pystyssä.

    A.Jalkanen

    Kiitos tarkennuksesta Puuki. Toisin sanoen optimaalinen avohakkuukierto voitaisiin simuloida myös MOTTI-simulaattorilla, jossa pohjavesi ei vaihtele.

    Petkeles

    Meillä ei olisi tarvinnut ojittaa yhtäkään suota jos lehtipuukierto kuivattaisi turvemaan esitetyllä tavalla. Samaa magnitudia kuin lepän lannoitusvaikutus, joka kohdistuu lähinnä lepän itsensä kasvuun.

    A.Jalkanen

    Petkeles, kai kumminkin avosuot joilla ei ollut puustoa ennen ojitusta. Ojituksen ansiosta suot ovat nykyään paljon puustoisempia, ja onhan ne aikoinaan tehdyt ojat siellä edelleen vaikuttamassa joskin heikompina.

    Puuki

    Lehtipuut kuitenkin haihduttaa parhaiten vettä.  Se että riittääkö jonkin turvemaan haihdutukseen , riippuu mm. siitä miten märkää on.  Jo yksi niskaoja saattaa jossain estää suuremman soistumisen ja puiden haihdutus riittää.  Semmosissa kohteissa kunnostusojituskielto olisi karhunpalvelus sekä puun kasvatukselle että hiilen kerryttämiselle.

    Leppä saattaa muistaakseni lisätä typen määrää maaperässä 60-100 kg /ha parhaimmillaan. En usko että kokonaan menisi leppien kasvuun se typpimäärä.  Esim. kasvatusikäinen männikkö kuluttaa VT:llä typpeä 25-30 kg/v/ha.  Lepän kasvu on nuorena nopeaa mutta ei sentään niin paljon nopeampaa kuin parhaassa kasvussa olevan  männikön.  Lepän kasvu hiipuu suht. aikaisin , ~40 vuotiaina alkaa jo osa lahota .  Lehtipuut parantaa muutenkin maaperän ominaisuuksia lehtikariketta lisäämällä .

    Petkeles

    Jep, tuo typpimäärä sitoutuu apeksivaiheen puhtaassa lepikossa. Sekapuuna kasvaessa sen merkitys on mitätön.

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)