Keskustelut Metsänomistus Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 502)
  • Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

    8.3.2011 perheemme mökkitontilta kaadettiin luvatta 114 puuta. Moto ajoi ilman lupaa rasitteetonta mökkitietä pitkin kesämökkimme ”portista” sisään ja aloitti puiden kaatamisen kiinteistön sisällä kulkevan tonttitien molemmin puolin edeten pihamme läpi kohti ”oikeaa” hakkuupaikkaa n. 70 m matkan raivaten itselleen tietä .Tuhottu alue on n.900 m2 ja tälle alueelle jäi vain joitakin puita. Ennen pihaan tulijan toivottivat tervetulleeksi komeat männyt heti” portin” pielessä, niiden tilalla on nyt kannokko. Lähimmät puut kaadettiin neljän metrin päässä mökistä. Kauniilla puolukkatyypin kangasmaalla sijaitsevan mökkimme pihalta vietiin suojapuusto ja pihapuut. Moto tuhosi koko matkalta kauniin maisemallisesti arvokkaan koivujen ja mäntyjen kehystämän rantapolun.
    Pari viikkoa tapahtuman jälkeen metsäyhtiön toimitusjohtaja ilmoitti kirjallisesti, että meidän on haastettava motoyritys oikeuteen saadaksemme korvauksia kyseisestä törkeästä vahingonteosta. Metsäyhtiö kiistää vastuunsa tapahtumasta kertoen toimineensa ”huolellisesti ja hyvien tapojen mukaisesti ”ja vierittää syyn motokuskille ja hänen firmalleen. Motoyritys auliisti myöntää syyllisyytensä ilmeisesti suojellakseen ”työnantajaansa” ja hänen mainettaan. Minkäänlaista korvaustarjousta motofirma ei ole saanut yli vuodessa aikaiseksi.
    Poliisin esitutkintamateriaalin valmistuttua syyllisten varmistuttua tammikuussa -12 lähetimme korvausvaatimuksemme kaikille osapuolille. Nyt asia on syyttäjällä syyteharkinnassa; poliisin materiaalin mukaan törkeästä vahingonteosta ja hallinnanloukkauksesta on epäiltynä ainakin kaksi henkilöä. Asia kävi rikossovittelussa mutta metsäyhtiö kieltäytyi siitä. Kyseisen firman toiminta ei ole ollut ”huolellista” eikä varsinkaan ”hyvien tapojen mukaista” ei tekoa tehdessään, vastuunkannossaan tai selvittäessään asiaa – varsinkin, kun se syyllistyy syyttömien vahingonkärsijöiden uhkailuun ja kiusaamiseen ylimielisellä käytöksellään.

  • jees h-valta

    Voi juma mikä pyynne!
    Eipä ihme sovitteluhalujen puute. Vaikka ottaisi kaksikin nollaa ens alkuun pois niin homma alkaisi paketoitua.

    Visakallo

    Asianosaisella on käynyt näemmä pari ajatusvirhettä. Ensiksikin metsäyhtiöt ovat ulkoistaneet puunkorjuunsa urakoitsijoille jo 20-30 vuotta sitten. Siten yhtiöt eivät ole vastuussa puunkorjuussa tapahtuvista vahingoista. Vastuun kantaa siten urakoitsija. Toinen ajatusvirhe on 75 000 euron korvausvaatimus. Sillä ei sovintoa ollut odotettavissakaan. Asian päättävät nyt eri oikeusasteet, joten tällä palstalla asian käsittely on hyödytöntä.

    Korpituvan Taneli

    Lainaus Visakallo:
    ” Toinen ajatusvirhe on 75 000 euron korvausvaatimus. Sillä ei sovintoa ollut odotettavissakaan. ”

    Sain sen käsityksen ettei vahinkärsijälle ole esitetty missään vaiheessa mitään sovittelua, vain olankohautuksia.
    Ei siis ennen hänen omaa korvausvaatimustaankaan, eikä sen jälkeen.

    Se ei tosiaankaan täällä selviä, mutta toivottavasti saamme tietää lopputuloksen joskus. Voi olla että se on vahingonkärsijälle epäedullinen ja johtaa siinä tapauksessa uusiin lakiehdotuksiin.

    Ammattilaisten asenne on asiassa niin vähättelevä, että epäilen kovasti, että takana on liian lepsuun lakiin nojaava lepsu oikeuskäytäntö.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    oikeudenmukaistako

    1. Jokainen tekijä on itse vastuussa omista tekemisistään lain edessä. Rikosvastuuta ei voi siirtää toiselle.
    2. Se, joka on rikosvastuussa, on myös vahingonkorvausvastuussa vaikka ulkoistaisi miten paljon vaan.
    3. Moraalinen vastuu. Sitä ei varmaan metsäpuolella tunneta.

    Raaka-Aarne

    Toivon minäkin omasta puolestani, että oikeudenmukaisuus viimein voittaa tässä asiassa. Se tarkoittaa sitä, nimimerkki oikeudenmukaistako saa kärsimästään vahingosta riittävän korvauksen.

    Suhteuttaisin kuitenkin asioita sen verran, että tässä ei loppujen lopuksi ole kyse mistään katastrofaalisesta vahingosta. Ymmärtääkseni kukaan ei ole kuollut tai vammautunut loppuiäkseen, joten asiat ovat oikein hyvällä tolalla.

    Aiheutettu taloudellinen vahinkokaan ei ole ylitsekäymätön. Itse olen päässyt tai joutunut näkemään, kuinka kokonaisia omaisuuksia on luotu melkein tyhjästä – ja poltettu ne sitten taivaan tuuliin omalla taitamattomuudella ja ahneudella. Mutta se kaikki on ollut vain rahaa, ei sen enempää.

    Mitäkö minä tekisin tässä tilanteessa? Kävisin oikeusprosessin loppuun ilman tarpeetonta sentimentaalisuutta. Enkä missään tapauksessa roikkuisi enää keskustelupalstalla huomiota ja myötätuntoa kalastelemassa. Loputon itsesäälissa rypeminen on kovin suloista, mutta pidemmän päälle tuhoisaa.

    Raaka-Aarne

    oikeudenmukaistako

    Raaka-Aarne:

    MIKSI ärsyttää, että asiasta keskustellaan? Miksi asiassa ei saisi olla tunteet mukana? Miksi asia ei saisi tulla julkisuuteen?

    Tiedoksi, että tämä on vasta alkua julkisuuden suhteen. Tulemme viemään tämän niin pitkälle kuin voimme. Tekijöillä on ollut mahdollisuus vahingonteon tekohetkestä asti hoitaa homma asiallisesti kuntoon. Kaksi viikkoa tapahtuneen jälkeen tajusimme, ettei heillä ole mitään aikomustakaan niin tehdä ja kun teosta on nyt kulunut yli vuosi, olemme saaneet huomata olleemme aivan oikeassa. Onneksi käynnistimme asian selvittelyn heti, emmekä hyväuskoisesti uskoneet metsäyhtiön toimitusjohtajan puheisiin. Rikosoikeudellinen puoli on vienyt näin kauan ja vasta sen jälkeen voimme jatkaa tarvittaessa siviilioikeudessa.

    Järkyttävintä tässä tapauksessa on ollut huomata, että vaikka olemme ajatellet elävämme tasa-arvoisessa sivistysvaltiossa,on oikeuksiemme hakeminen vaatinut määrätietoista omien oikeuksien puolustamista koko tapauksen selvittämisen ajan- moni olisi aivan varmasti jo antanut periksi. Kaikilla vahingonkärsijöillä ei ole mahdollisuutta eikä voimia tällaiseen prosessiin- olkoon tämä nyt sitten omahyväistä itsensä kehumista mutta se on tosiasia ajatellaan vaikka vanhempia ihmisiä.

    Ja julkisuudessa oleminen ei ole itsesäälissä rypemistä. Se on yksi keino taistella rikollista toimintaa vastaan.

    Leevi Sytky

    Mitähän tämä palstaterroristi ajanee takaa kun hän poistaa herjaamisviestinsä välittömästi saatuaan siihen vastauksen?

    Raaka-Aarne

    Olen pahoillani, että olen sortunut hiukan liian kärjekkääseen sanankäyttöön. Onnistuin näin pilaamaan pohjimmaisen tarkoitukseni, joka on olla liikkeellä positiivisessa ja kannustavassa hengessä.

    Nimimerkille oikeudenmukaistako kannustusta ja voimia taistelussa oikeuksiensa puolesta. Hyvä alku tuolle prosessille on jo sekin, että hän on oivaltanut, ettei asioidensa hoitumista ja sujumista voi uskoa kenenkään muun käsiin. Valitettavan moni meistä ihmisistä ei tule ymmärtämään tätä tosiasiaa koskaan, ja heitä viedäänkin sinisilmäisyytensä vuoksi kuin litran mittaa, niin kauan kuin rahaa tai muuta lypsettävää riittää.

    Hyvää kevään jatkoa ja tsemppiä prosessillesi!

    Raaka-Aarne

    Visakallo

    ”Tiedoksi, että tämä on vasta alkua julkisuuden suhteen. Tulemme viemään tämän niin pitkälle kuin voimme”.

    Visakallo

    ”Tiedoksi, että tämä on vasta alkua julkisuuden suhteen. Tulemme viemään tämän niin pitkälle kuin voimme”.

    Tapahtuneesta on kulunut jo yli vuosi. Kuinka kauan arvelette prossin kestävän? Ehtiikö lapsenne kasvamaan siinä ajassa aikuiseksi? Minulla meni aikoinaan sitkeän oikeustapauksen kanssa viisitoista ja puoli vuotta. Luhangan Onkisalon metsätien rakennuskiista ympäristöviranomaisten kanssa puolestaan kesti yli 20 vuotta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 502)