Keskustelut Puukauppa Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

  • Tämä aihe sisältää 136 vastausta, 31 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta sitten AvatarJätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 136)
  • Maaseudun autioittivat metsänhoitajat

    Palstalla keskustellaan maaseudun autioitumisen syistä. Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen.

    Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Moka maksaa tänä päivänä ainakin 600 miljoonaa euroa/vuosi. Jos puu korjattaisiin maataloustraktoreilla, puun hintaa voitaisiin nostaa noin seitsemän euroa/kuutiometri ilman, että metsäyhtiöiden puukustannukset (tehdashinnat) nousisivat.

    Tällaisen tuloksen antaa Lauri-laskuri, joka löytyy internetistä linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Lauri-laskuri 22.1.2017.xlsx

    Perustelut maataloustraktorin käytölle löytyvät linkillä C:\Users\Lauri\SkyDrive\Julkiset\770329 Isännättömän rahan tuhlaus.docx

    Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen.

    Pellon ja metsän työvoiman yhteisellä käytöllä luotiin 1960-luvulle saakka optimaalinen ympäristö maatalouden ja metsätalouden elinkeinoille, puunkorjuun taloudelliselle tehokkuudelle ja luontoympäristön huomioonottamiselle. Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki.

    Tämän idyllin rikkoivat metsänhoitajat 1960-luvulla. Metsänhoitajat kokivat maatalouteen työvoiman ja koneiden siteillä liitetyn metsätalouden maatalouden tavoitteille alistetuksi. Metsänhoitajat halusivat metsätaloudesta itsenäisen elinkeinon.

    Metsäkoneiden käyttöönottoa nimitettiin puunkorjuun rationalisoimiseksi. Rationalisointi oli stiiknafuulian kaltainen taikasana, sillä metsänhoitajat itsekään eivät tienneet eivätkä vieläkään tiedä, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla.

    Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.

    Lauri Vaara

  • oksapuu

    Niin…

    Mahdollinen Kemijärven uusi sellutehdas tarvitsee puuta 2,3-2,8milj./mottia vuodessa. Ei taida edes noissa (Siperian asfaltti) olosuhteissa maatalous tr. onnistua…

    kuusessa ollaan

    Onnistuu toki, mutta rattoreiden määrä on jotain käsittämätöntä. Sellainen keskikokoinen traktorikuorma on luokkaa 6 kiintoa kuitupuuta. Eli…466 666 kuormaa tarvitaan tuon kemijärven tarpeeseen. 1278 kuormaa jokaisena vuoden päivänä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    No tähän väliin puun myyjän näkökulmaa jos sallitaan.

    Entäs kun ei ole rattoria eikä oikein tiedossa ihan lähipiirissäkään. Hankinta ei oikein järkevää koska on kannattavampaa olla päivätyössä kuin esim. harventamassa kyykkymotolla.

    Saisinko minä nyt kuitenkin ulkoistaa nuo kauppakirjan jälkeiset toimet. Tietenkin ensin kilpailutetaan ja yritetään hilata hintaa ylöspäin monin eri tavoin. Sillä allekirjoituskella sitten sokeasti luotan että homma hoituu. Niinkuin tähän asti on suurin piirtein käynyt.

    Entäpä jos oikeastaan haluankin olla helppouden takia riistetty tässä moto-raktori – maaseutu autioitui metsänhoitajista johtuen -väittelyssä?

    Sitä työtä jää ihan riitämiin niihin istutuksiin ja raivauksiin.

    Tuo aloittajan viimeinen lause vähän särähtää: ”Maaseudun autioitumisen syy on metsänhoitajilta puuttuva liiketaloudellinen osaaminen.”

    Ihanko totta!

    ystävällisesti: Luken myyrätutkija Madagasgarin laaksoissa vai olinkohan  sittenkin ihan Kontro itse. Eiku Mielikäinen… ☺

    Uppo

    Eikös tuo maatalouskin ole jo aika pitkälle urakoitsijoiden hoidossa, ja aika moni tilallinen on sivutoiminen maanviljelijä. Eli sekin työ on viety maanviljelijoiltä itseltään pois.

    oksapuu

    Heh…

    Kyllä ”oksapuun” näkökulma on ihan puuntuottajan mallia. Paikalliset ostomiehet tietää että aina on valmiiksi raivattu leimikko valmiina jos hinnat ja kauppaehdot on kohdallaan…

    Joskus soittavat, useimmiten eivät 🙂 …

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Niin se Uppo taitaa olla. Mutta ei siihen sitten muu auta kun siirretään kelloa 60 v taaksepäin.

    Jovain

    Kommarit ja sossut istuvat täällä kirstun päällä ja ulkoistavat metsänomistajaa!!! Helppoakin tuntuu olevan, ennen oli sentään kämppälaki. Mikäpä on ulkoistaessa, ei ole ylärajaa eikä hinnastoa, riittää kun maksaja on tiedossa ja tuhtaatakin voi laittaa mielen mukaan.

    Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan.

    Kysymyshän oli kuutiokustannuksesta ei kuutiotuotoksesta.

     

    Visakallo Visakallo

    Kuutiokustannus kyllä laskee, jos metsänomistaja korjaa puut metsästään talkoilla. Minä en sitä halua, tuskin oikeasti Jovainkaan. Pelkästä tekemisen ilosta kun ei tahdo enää näillä aamuilla oikein nauttia.

    pikkutukki

    Maaseudun autioittivat maantiet ! Tiet kun tehtiin iloittiin maaseudulla ja perukan töissä (metsätyöt , rajavartiosto yms.) , että nyt on hyvä käydä asioimassa keskustassa . Pian huomattiin , että tietä myöten voi ajella kaupungista päin sinne töihin , lisäksi vaimoille oli töitä tarjolla keskustoissa . Kehitys kehittyy !

    Jätkä

    Jovain:”-

    Kommarit ja sossut istuvat täällä kirstun päällä ja ulkoistavat metsänomistajaa!!! Helppoakin tuntuu olevan, ennen oli sentään kämppälaki. Mikäpä on ulkoistaessa, ei ole ylärajaa eikä hinnastoa, riittää kun maksaja on tiedossa ja tuhtaatakin voi laittaa mielen mukaan.

    Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan.

    Kysymyshän oli kuutiokustannuksesta ei kuutiotuotoksesta.”

    Luulet olevasi suomen toiseksi jalorotuisin pääoman omistaja Lauri-Vaarin lisäksi, vai oletko hänen sivupersoonansa?

    Eiköhän tuo sinun potaskansuoltamisesi riitä, koska et ole yhtäkään järkevää ajatusta tai faktaa saanut tulemaan tuutistasi.

    Koska sinulla ei ole mitään näyttöä mistään, on parempi kun lopetat häiriköintisi.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 136)