› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn konekylvö vs käsinkylvö

  • Tämä aihe sisältää 83 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 83)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Sent on: 14.5.2017, 19:33

    Merkitty: 

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    ”Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 3.4.2020, 10:20

    Tolopainen se osaa aina yllättää. Eihän aukon koko siihen vaikuta, kuinka hyvin saappaan jäljet näkyvät viereisessä, jo kylvetyssä  laikussa tai mättäässä. Jos ei niitä näe, ei näe kyllä mitään keppejäkään.

    Jätkä 3.4.2020, 10:38

    Käsinkylvössä pitäisi laittaa aina siementen ripottelun jälkeen risu / oksa varjostamaan siemeniä, jotka on tiivistetty maahan kengänpohjalla. Äestysjälkeen oli tosihyvä pistää siementä, kun oli maltillisesti äestetty vain yhteen kertaan koko alue. Kävellä tassutteli vain samaa varhoa pitkin ja ripotteli….  Siinä oli kylvökiekko putken päässä melko kätevä, kunhan löysi tarpeeksi pienen reiän annosteluun.

     

    metsä-masa metsä-masa 3.4.2020, 11:54

    Kuiva- ja kuivahko kangas ja tuoreenkankaan karkea maalaji äestettynä tai laikutettuna taimettuu varmasti kylvämällä. Käsinkylvö on helpompi järjestää kevätkosteuden aikaan, jopa viimeisten lumien sekaan. Konekylvön ongelmia on lähes joka vuosi, se että osa kylvöaloista jatkuu liian kuivaan ajankohtaan.

    Paras ja helpoin kylvösuoritus omalle kohdalle sattui kun edellisenä syksynä oli alue äestetty ja seuraavana talvena suoritin hankikylvön. Hangen päällä oli pieni vastasataneen lumenkerros, jossa edellisen kierroksen suksenjälki ja siementen sijainti erottui hyvin valkoisen puhtaan lumen päältä.

    Tolopainen 3.4.2020, 12:59

    Visakallo, kun kylvetään kuivaa kangasta voi käyttää matalia kenkiä. Minä en erota kengänjälkiä metsämaastossa, hirvenjäljet erotan.

    Metsuri motokuski 3.4.2020, 13:54

    En ole kyllä koskaan varjostellut oksilla kylvöjä tai sitten peitellyt siemeniä. Liekö hyvistä olosuhteista johtuen on itäminen tapahtunut vähän liiankin hyvin. Itse olen vyölaukusta heittänyt ”hyppysellisen ” siemeniä laikkuun ja itämisessä ei ole ollut moittimista. Täytyy vain olla keväällä aikaiseen liikkeellä että maakosteutta on riittävästi.

    Jean S 3.4.2020, 15:51

    Em. luvuilla siemenet 300g/ha+kylvöpalkkio tekee 290 eur/ha.

    Jos taimet maksavat 13 snt kappale, niitä saisi 2230 kpl. Pitäisi tietysti istuttaa itse, mutta toisaalta ei niitä kahtatuhattakaan tarvitse.

    Jätkä 3.4.2020, 16:20

    Lienee turha teille selittää kylvämällä tehtävän uudistamisen tapausta. Ette ole ilmeisesti edes kuulleet – saati nähneet suojakylvöä, ettekä vakoraudan käyttöä tai kylvökepin käyttötekniikasta sanaakaan. Siementen liottamisesta ja peittaiksesta puhumattakaan. Onkin ihme, jos jokunen siemen on alkanut kasvamaan puuksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2020, 18:16

    Vähänkään paremmilla kasvupaikoilla kannattaa käyttää jalostetun siemenen ja halvemman siemenen sekoitusta tai ’sekastrategiaa’, jossa kylvetään vähän siementä vaikka koneella mutta jätetään siemenpuut.

    Jovain 3.4.2020, 18:46

    Kylvössä on paljon mahdollisuuksia ja ainakin omassa toiminnassa odottaa kevättä ja ensiperkausta.

    Vaihtoehtona maksettujen palvelujen vaihtoehdolle n. 700-1000 euroa/ha, on tullut tehtyä kylvöjä omakustannushintaan. Lähes nollakustannuksilla ja verotuksen kuluvähennyksillä.

    Laikutuksen voi tehdä itse ja siemenet saa kerättyä. Säkki päivässä mäntyä ja toinen kuusta, saa kilon siementä kumpaakin ja elokuussa raudusta säkkikaupalla.

    Jalostushyöty jää saamatta, mutta saahan olla pehtoori omissa töissään. Tili ainakin on hyvä ja jää pehtoorille jos palveluskunnallekin…

    Visakallo Visakallo 3.4.2020, 21:07

    Jätkä: ”Onkin ihme, jos jokunen siemen on alkanut kasvamaan puuksi.”

    Onko sitten olleet siemenet itävämpiä tai maapohjat parempia, mutta kyllä kuivat siemenet ja saappaanpohjan kuva muokatussa kylvöpisteessä on riittänyt oikein hyvin. Viitisenkymmentä hehtaaria eri ikäisiä männiköitä ja jokunen koivikkokin on niistä kylvöksistä syntynyt. Vanhimpia kohta päätehakataan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 83)
1 2 3 … 5 6 7 8 9