Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jokunen edellinen kommentti huvittaa. Esim. jätkän oikein älyn ja nerouden purkaus kun päättelee että mopoauto on varmasti helpompi ohittaa hiljaa ajavana kuin että ajaisi sataa. Harvemmalla tiellä suomessa on tarpeen ohittaa sataa ajavia mopoautojakaan. Joten eiköhän kommentti ollut hiukan kuolleena syntynyt. Moottoritiellehän ei mopoautoa edes saa ajaa. Ja kas kummaa, kun arvostelen pyöräilijöitä ajoradalle änkeämisestä vaikka pyörätie olisi käytettävissä niin sekin käännettiin minun kaahailuni syyksi. Onhan sekin vähän enemmän vielä kuolleena syntynyt ajatus. Jos minä kaahailisin ja vaikka vielä joku muukin ei sinne ajoradalle kyllä luulisi änkeävän senkään vertaa. Vastausta tämän ”tarpeen” tyydytykseen ja sen syyhyn en toki kyllä saanut. Olisi ehkä autoilijankin helpompi ymmärtää näitä ”himohinkkaajia” kun saisi edes silloin pyörätielle kun sellainen on käytettävissä.
Jees, minä en ajoradalla pyöräileviä sinun kaahailun syyksi väittänyt. Samaa mieltä siitä, että väite on kuolleena syntynyt, joten jään ihmettelemään, miksi synnytät kuolleita ajatuksia.
Minkä tarpeen tyydytykseen et saanut vastausta? Yritin tarjota selitystä ajoradan käytölle. Eikö se kelpaa vai puhutko jostain muusta asiasta?
Minusta tuo ei vain ollut selityksen yrityskään. Miten risteys ja risteys poikkeavat toisistaan autoilijan ja pyöräilijän näkemyksessä? Onhan se kait sinullekkin Gla se pyörätien ja autotien risteyskin aivan samoin varottava kuin se autoteiden risteyskin? En kyllä ymmärrä tuota eroksi. Mutta se että pyritään ajamaan polkupyörällä lujempaa kuin varovaisuus risteysalueella sallisi, sen kyllä ymmärrän syyksi koska se on todellinen syy. Ja aina se vain laitetaan autoilijan syyksi jos vaaratilanne tulee.
Joskus sanotaan, että henkilöauton kuljettajan pitäisi hypätä rekan kyytiin, jotta ymmärtäisi liikennettä muiden näkökulmasta. Sama pätee pyöräilyyn. Siinä kokee monen asian aivan eri tavalla verrattuna henkilöautoon. Siksi minua harmittaa suunnattomasti, että asiaa tuntemattomana kiellät ilmiön ja kieltäydyt siihen tutustumasta. Yksi sellainen on väistämisvelvollisuuden noudattaminen.
Jos ajaisit pyörällä, huomaisit tuon ilmiön liikenteessä. Teoriassa risteys on sama autoilijalle ja pyöräilijälle, käytännössä moni autoilija huomioi muut autoilijat paremmin kuin pyöräilijät. Ihan samoin, kuten moni jättää antamatta suojatielle pyrkivälle jalankulkijalle tilaa.
Otetaan tilanne, jossa auton kuljettaja saapuu sivutieltä kolmion takaa tai pihalta päätielle, jonka rinnalla on pyörätie. Tyypillinen tilanne on se, jossa sivutieltä tai pihalta tulija ajaa autonsa pyörätien päälle ja alkaa vasta sitten katsella vapaata rakoa päätien autojonosta. Kuljettaja joko ei noteeraa pyörätietä ollenkaan tai sitten luulee havainnoineensa pyörätien, koska on katsonut siihen suuntaan. Kun katse kuitenkin on kohdistettu pyörätien takana olevaan ajorataan, jää pyöräilijät havaitsematta.
Pyöräilijän nopeutta sivutieltä tulija selittää syyksi, ettei huomannut pyöräilijää, mutta se on todella huono selitys. Kun päätiellä autoilla ajetaan n. 40-90 km/h ja päätien suuntaista pyörätietä pyörillä 20-30 km/h, miten nopeus voisi olla syynä ongelmiin? Toisekseen, jos väistämisvelvollinen ei havainnut pyöräilijää ajoissa, miten kuski edes ehti määritellä nopeuden turhan suureksi? Ei mitenkään. Se on primitiivireaktio, jossa kuljettaja ulkoistaa virheensä vastapuolen syyksi. Kuvitelma suuresta nopeudesta syntyy siksi, että huomaa toisen liian myöhään ja tilanne tulee nopeasti ja yllättäen. Tottahan silloin kaikki tuntuu nopealta, mutta tunne ja todellisuus ovat eri asioita.
Jos nopeusrajoitus on esim. keskustan ulkopuolella 60 km/h, onko risteyksestä suoraan jatkavan pyöräilijän 30 km/h lujempaa kuin varovaisuus sallisi tilanteessa, jossa autoilijat ajavat pääsääntöisesti n. 60-70 km/h?
Entä sama taajamassa, jossa rajoitus on 40 km/h, autoilijoiden ajonopeudet 40-60 km/h ja pyöräilijän nopeus 20 km/h?
Jos väität pyöräilijän ajavan liian lujaa väistämisvelvollisen autoilijan näkökulmasta, väitän sinun jättävän pyöräilijät riittävästi havainnoimatta. Toki itse pyörällä risteystä lähestyessäni seuraan aina väistämisvelvollisen liikkeita ja koska tiedän autoilijan suurella todennäköisyydellä laiminlyövän velvollisuutensa, varaudun pysäyttämään pyöräni. En kuitenkaan ala hidastaa jo hyvän matkan päästä, silloin antaisin väistämisvelvolliselle viestin, että aion väistää.
Kun usein pyörätiellä on risteyksiä tai pihaliittymiä tiuhassa, pitää jokaisen kohdalla noudattaa erityistä varovaisuutta em. ilmiön kanssa. Ajoradalla voi noissa tilanteissa ajaa yhtä huolettomasti kuin autolla, se on syy monen haluun käyttää pyörätien sijaan ajorataa. Tästä syystä myös tieliikennelakiuudistuksessa pyöräilijöiden edunvalvojat yrittivät saada lakiin vapautta valita ajoradan ja pyörätien käytön väliltä, mutta eivät onnistuneet.
Toinen tähän liittyvä ongelma on puheesi itsemurhahakuisista pyöräilijöistä. Minun käsittääkseni itsemurha tehdään omasta aloitteesta. Jos autoilija ajaa pyöräilijän yli, se ei ole pyöräilijän itsemurha, eikä yksikään himopyöräilijä aja itsemurhaa tehdäkseen. Kuolema on väistämisvelvollisen autoilijan aiheuttama riippumatta siitä, onko vieressä pyörätie vai ei. Puheet pyöräilijän itsemurhasta antaa kuvan käsittämättömän vinoutuneesta ajattelutavasta käsitellä vastuukysymyksiä. Nyt tuo kommentti on helppo kääntää vitsiksi. Muista ei nyt ole niin väliä, mutta ole edes itsellesi rehellinen. Se ei ollut vitsi, vaan ensimmäinen mieleesi tullut asia eli se sama, joka päätöksentekoasi liikenteessä ohjaa.
Sysäät vastuun autoilijan velvollisuuksista pyöräilijälle ja se antaa aiheen epäillä ajattelutapaasi liittyvän monta muutakin vakavaa ongelmaa. Olethan sanonut ajotapaasi kuuluvan lähes aina piirteen, joka on tunnetuista tekijöistä eniten riskiä lisäävä. Näin siitä huolimatta, että ajokortti on ollut taskussasi liki 40 vuotta. Sinä aikana pitäisi perusasiat olla tullut tutuksi. Jos ei ole, onko tarvetta lisäkoulutukselle? Jos asiat ovat tuttuja, mutta ne ei koske sinua, on sinulla paljon vaikeampi ongelma.
Ainakin tämän kaupunkialueella autot väistävät jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Tilanne saattaa olla erilainen eri paikkakunnilla? Ehkä pääkaupunkiseudulla on kiireisempi liikenne, kun on niin kiire rikastua. Pahimpia tilanteita tosin täälläkin tulee siitä, että pyöräilijä suikkasee suojatielle 20:iä vaikka suojatiellä tulisi taluttaa pyörää.
Suomen maantiet on niin kapeita, että sitä piennarta, jota kevyt liikenne käyttää, on ehkä 10-20 cm!
Tietysti osa autoilijoista toimii oikein, mutta osa ei toimi. Niinhän tuossa edelläkin sanoin.
Millä paikkakunnalla kaikki autoilijat väistävät?
Jos joku ajaa pyörällä suojatielle, se on tietysti eri asia. Sehän edellyttää, että on jo ensin ajanut jalkakäytävällä, jossa myös pitäisi taluttaa poislukien alle 12 vuotiaat. Toisaalta laissa on ihan oma pykälänsä siihen, miten lapset pitää liikenteessä huomioida.
Harrastelijan näkemys realismia ja kertoo kuinka itsekästä tällaisen kuntopyöräilijän ajatusmaailma on. Jos tuonne lähtee mielellään ennemmin kuin pyörätielle on kyse halusta kiusata autoilijoita eikä sen ylevämmästä. Kuten mainitsin H-vallassa on pitkät matkat pyörätietä keskellä peltoa olevan maantien laidassa. Asutusliittymiä vain lähempänä keskustaa. SILTI, joka ikinen päivä suht samat ”hinkkarit” vetää ajoraralla pyörä voimakasta sivuttaishemputusta tehden. Kuntoilu on hienoa, en kiellä, mutta jos sitä tehdään aiheettomasti autoille tarkoitetulla ajoraralla, en sympatiseeraa. Sitten oma lukunsa on pienemmillä maanteillä ryhmissä ajo lähes koko ajoraran leveydeltä. Ja vähintäänkin kaksi rintaisin. Ja siinä ei sitten läheltä hihaa saa ajaa, ei tietenkään kun maantien ”ritarihinkkarit” on liikenteessä!
Harjavallassa kaikki taitaa edelleen olla toisin. Kuntopyöräilijää ei muista milloinkaan nähneeni ajamassa jalkakäytävällä tai suojatiellä. Kuten en myöskään pyöräilijöitä ajamassa ryhmissä lähes koko ajoradan leveydeltä. Pyöräilytapahtumat ovat asia erikseen, mutta silloin on järjestetty liikenteenohjaus.
Ajoradan käyttöä pyörätien sijaan en ole puolustanut. Kerroin vain yhden syyn, mistä halu sen käyttöön johtuu. Lähde itse ajamaan pyörällä, niin ymmärrät tätä maailmaan paremmin, eikä tarvitse tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella käsityksiä julistaa.
Läheltä ei saa milloinkaan autolla pyöräilijää ohittaa. Onko tässä jotain epäselvää vai onko jossain tilanteessa perusteltua ohittaa olkapäätä hipoen?
Onko perusteltua täyttää ajorata niin ettei ohi pääse kuin läheltä ohittaen? Kun ei aina voi tietää kuinka pitkään pitää sitten takana ajaa. Aina ei aika riitä olla beesarina toisten kuntoilulenkeillä.
Katselin muuten kartalta Harjavallan pyöräteitä. Kunnassa on kaksi suurempaa tietä, vt2 ja kt43. Noiden varrella on yhteensä 2,9 km pyörätietä. Voi tietysti olla, että Googlen streetview-kuvan jälkeen sinne on rakennettu uusia teitä. On se melkoinen ongelma, kun melkein kolmen kilometrin matkalla osa pyöräilijöistä ajaa ajoradalla.
Pienempiä pyörätiellä varustettuja pääteitä siellä on joen pohjoispuolella, mutta siellä ei asumatonta peltoaukeaa ole. Jokunen 500 m osuus on ilman liittymiä, mutta ei muuta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään