Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Pottumontun loskaosasto villihtöö taas toisensa hurmoksen kaltaisehen tilaan. Vanhoolla teemoilla näyttää mänevän: herra-viha, maa-seurun tuleva kosto ja vallan-kumoos, paniikki sähkö-laskusta ja sitä ratoo. Öyhötys näyttä kiihtyvän kun romillet nousoo, ja niinhän sen pitää männäkin!
Siinä on erua että nykyjänsä siinä kiihkon vallaas ihan tavalliset työntekijät on monttulaasten mielestä vihattavia herroja. Siis ne jotka on enemmän kun kansakoulun käynehet.
Kisaas assi saattaisi saara viikon-vaihtehes 25 tuhatta täyteen. 40 (kymmentä) viestiä päivääs se vaatis. Ei se vaan paljua lohruta kun kokemusvissi mänöö jo reilusti yli kuuren saran verran erellä!
Valtio on tukenut Finnairia kohtuuttomasti koko sen olemassaolo ajan. Eikö lentäjillä ole oikeus päästä vähän osille tuosta rahan lapioinnista? Kuka sen tuloksen supersaastuttaja Finnairissa tekee, kuka vie koneet taivaalle? Koronan aikana olisi ollut korkea aika päästää Finnair konkurssiin. Olisi ollut yksi loputon rahanreikä vähemmän.
Ammattiliitot voivat päättää vain siitä, millä hinnalla sen jäsenet myyvät työpanoksensa yrityksille. Orjatyövoiman höyryjuna meni jo yli sata vuotta sitten. Sen luulisi jokaisen ymmärtävän. Kannattaa lukea J.Ketolan sellua käsittelevä kirjoitus. Arvonlisä yli 3 miljoonaa euroa työntekijää kohden. On suurta tyhmyyttä ja ymmärtämätöntä väittää, että tämä porukka on häätämässä teollisuutta Suomesta ulkomaille. Taustalla täytyy olla eräiden kaipuu torppariaikaan, jolloin työntekijän velvollisuus oli tehdä työtä talkoilla puolet työajasta.
Ei se huoli työntekijän palkkakustannusten kasvusta ole ihan turhaa. Niin se upm vei tehtaansa Ranskasta ja yksi suurin peruste oli jatkuva lakkoilu ja byrokratia.
Ei se Suomessakaan kaukana ole. Meillä onneksi raaka-aine varastot ja energian hinta ovat ne jotka täällä teollisuuden vielä pitää. Näissä työvoimakustannuksissa kannattaa verrata naapurimaiden kustannuksiin. Loppujen lopuksi yrityksellä on ihan sama missä maassa se on. Kustannukset verrattuna myytävään tuotteeseen ratkaisee loppujen lopuksi.
Käsittääkseni lakko-oikeuteen ole puututtu mitenkään. Ainoa johonka puututtiin on myötätuntolakot. Satamatyöntekijöiden lakkoiluun oli saatava järki. Nyt nämä sopimuksen alaiset kiristyslakot aiheuttivat kohtuuttoman haitan suomen kansantaloudelle.
”…Eikö lentäjillä ole oikeus päästä vähän osille tuosta rahan lapioinnista? Kuka sen tuloksen supersaastuttaja Finnairissa tekee, kuka vie koneet taivaalle?..”
Jos lentäjä ei omista = ei ole sijoittanut rahaa firmaan, millä oikeudella työntekijälle kuuluu päästä lisä-osille? Kerro se tyhjentävästi, n-koukku.
Miksi sijoittajat eivät lennä Finnairin koneita? Valtion puolesta liikenneministeri ja valtiovarainministeri vain puikkoihin. Lentäjä on sijoittanut yritykseen oman osaamisensa ja hankkimansa koulutuksen. Lentäjien kuuluu päästä lisä-osille samalla samalla oikeudella kuin yrityksen pääjohtajien kuuluu päästä miljoonapalkoille ja muutaman miljoonan bonuksille. Paljonko yritysjohtajat ovat sijoittaneet yritykseen? Onhan näitä yli 6 miljoonan vuosituloja ja bonuksia nähty. Fortuminkin johdolle oltiin tyrkkäämässä mittavia bonuksia Uniper-sekoilun jälkeen. Onneksi omistaja-ohjauksessa oli sen verran häveliäisyyttä, että niistä luovuttiin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään