Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 2,220 vastausta, 69 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 2,220)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20227169

    Olisiko tässä tuo metsätalousinsinööri Ala-Ahon luonnontilainen metsä?

    Gla Gla

    ”On muistutus siitä, miksi viestinnässä ei pidä alkaa sooloilla.

    Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?”

    Tarkoitin ympäristöjärjestöjen taktiikkaa. Jos heidän viestinnässä ei pysytä käsikirjoituksessa, seurauksena on Juntin kaltainen epäonnistuminen.

    Yhteiskunnan kannalta se on tietysti hyvä asia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikko Tiirola kirjoitti Facebookissa ennallistamisesta ja toinen siihen kommentoi että ei oo tainnut YLE pyytää asiasta haastattelua. Niinpä.

    Ennallistamisessa puustoiset suot ja turvepellot ovat ilmeisesti meillä tärkeimmät taloudellisesti. Ei niinkään boreaaliset luonnonmetsät joista nyt kiistellään. Niissä on tietysti oltava hereillä, että jonkinlainen hajurako talousmetsän ja luonnonmetsän välillä säilyy.

    Visakallo Visakallo

    Ilmastopaneeli: ”Kun kuivatetulla turvemaalla (esimerkiksi ojitulla suolla tai turvepellolla) pohjaveden pintaa nostetaan tai alue muutetaan kosteikoksi, maaperään palautuvat hapettomat olosuhteet kiihdyttävät mikrobitoimintaa, mikä johtaa metaanin tuotantoon. Vaikka hiilidioksidipäästöt ja turpeen hajoaminen yleensä vähenevät kosteutuksen myötä, metaanipäästöt kasvavat sitä enemmän, mitä lähemmäs maan pintaa pohjavesi nousee.”

    Eikö tämä fakta painakaan turvemaiden ennallistamisissa? Metaani on moninkerroin pahempi aine kuin hiilidiksidi. Mistä tämä valikoiva politiikka päätöksenteossa johtuu?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siitä että ennallistamisen pääajuri on monimuotoisuus, ei ilmasto.

    isaskar keturi

    Eli siitä, että kokonaisuus ei kiinnosta, vaan haetaan nopeaa yksittäistä voittoa, vaikka se toisaalla maksaisi monin verroin. Ihan hyvän yleisöosastokirjoituksen joku kirjoitti ennallistamisen valuma-aluelaajuisista vaikutuksista. Kun suurella innolla aletaan yksittäistä suota ennallistamaan saatetaan tehdä paljon vahinkoa koko valuma-aluetasolla, kun saavutettu tasapaino taas järkkyy.

    Rane2

    Valikoiva politiikka päätöksenteossa johtuu pääasiassa siitä että tutkijat ja poliitikot eivät ymmärrä kokonaiskuvaa ja sähläävät omassa kuplassaan.

    Lehmä tuottaa metaania 100-150 kg/vuosi.Entistetty suo 150-250 kg/ha/vuosi eli noin parin lehmän päästöt.

    Kun entistämällä tutkijat ja poliitikot haluavat muuttaa suometsän hiilidioksidipäästöt metaaniksi niin samanaikaisesti osa tutkijoista yrittää muuttaa lehmien metaanipäästöt hiilidioksidiksi (eivät olisi niin vahingollisia kuin metaanipäästöt)…

    Lehmien röyhtäilemä metaani edistää ilmastonmuutosta ja siksi siitä halutaan eroon – tutkijat pyrkivät muuttamaan metaanin hiilidioksidiksi | Kotimaa | Yle

     

    Visakallo Visakallo

    Jos järki voitaisiin säilyttää päätöksenteossa, niin luontainen, hidas ennallistuminen olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu.

    Petkeles Petkeles

    Paras ratkaisu miltä kannalta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ranella jälleen erittäin terävänäköinen huomautus liittyen metaaniin. Ennallistamisen aiheuttamasta päästöjen noususta pitäisi tehdä ennakkoarvio, ettei jouduta kirjaimellisesti ”ojasta allikkoon”.

Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 2,220)