Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Kiitos A.Jalkanen tuosta IS:n linkistä. Olin jo vaipunut lähes epätoivoon, että tuollaisia kirjoituksia enään nähdään. Ajattelin, että kellään ei ole enää rohkeutta kirjoittaa / julkaista moisia juttuja. Tuon kaltaisia kirjoituksia nyt säännölllisesti joka lehteen.
Ole hyvä, nuori isäntä. Niitä linkkejä tupsahtelee FB-kavereilta. Nyt kun saatiin keskusta hallitukseen, olen toiveikas, että metsän käyttöä voidaan jatkaa järkevältä pohjalta. Ei maksimoiden vaan optimoiden, mahdollisimmat monet hyödyt mahdollistavalla tavalla.
Kovin tuntui kepunkin linja olevan ilmastohöttöä. Autoilijaa ruoskitaan varmasti rankimmin. Mielestäni olisi hyvä jos edes nykyinen taso hakkuissa pystytään säilyttämään. Ollaanhan nyt kuitenkin jo aika korkealla tasolla. Uskon että Kemi toteutuu ja hyvä niin. Vanhaa kapasiteettia puretaan sitten toisaalta jos ajat sitä joskus vaatii.
Herra Tramp on alkanut tehdä ilmastotekoja jo nyt eikä vain suunnitella, kiinalaisille tuotteille asetetut tullit alkaa vaikuttaa jo kahden viikon päästä. Talouskasvu heikkenee ja tavaravirrat vähenee mm. suomalaisen sellun vienti Kiinaan. Trump ei tarvitse ilmastosopimusta päästöjen vähentämiseen, hän tekee sopimukset ykspuolisesti.
Mielenkiintoista nähdä milloin uuden metsälain sallivuus alkaa näkyä metsäinventoinneissa. Oma tuntuma on, että metsien kokonaiskasvu varsinkin pohjoisessa pienenee. Lähes kaikki aukoksi hakattavat metsät näkyvät nykyään olevan hyvin nuoria ja usein parhaimmassa kasvun vaiheessa olevia metsiä. Lustot ovat kannoissa paksuja ja ne olisivat pysyneet näin nuorilla metsillä paksuina vielä 10-20 vuottakin. Kun tällainen metsä palautetaan aukoksi, niin samalla vähenevät ne puuta parhaiten tuottavat metsät. Pohjoisessa taimikko varttuu hitaasti ja vaikutus on siten suurempi kuin etelässä. Kestää kauan ennen kuin aukolla alkaa taas kuutioita kertyä. Oma vaikutuksensa voi olla myös sillä että auratut alueet puskivat hyvin puuta tosin usein heikkolaatuista. Mutta kuutioita kertyi. Kun auraus on vähentynyt, rehevästi kasvat taimikot ja nuoret metsätkin pohjoisessa vähenee. Ojitusmätästys tai naveromätästys ei ole mitenkään verrattavissa auraukseen. Siitä ei korvikkeeksi ole ja kasvu jää näillä mätästysalueilla paljon auratusta.
Kyllähän se kasvua vähentää aurauksen loppuminen mutta ei siksi, että ojitusmätästys tai naveromätästys olisi kokonaan sen tilalle tullut . Ennen aurattiin suunnilleen kaikki siihen vähänkin sopivat aukot, kuivahkoista kankaista lähtien. Ojitusmätästys sopii paljon märemmille ja muutenkin erilaisille kasvupohjille. Auraus lisäsi kyllä marjasatoakin ; mesimarjat, ahomansikat ja vadelma tykkää maan reippaasta pöyhimisestä.
Laikku-ja kääntömätästys sopii hyvin reheville maille , joilla ei ole liiasta vedestä haittaa. Ne ei aiheuta kovin paljon maaperäpäästöjä mutta lisäävät taimien kasvua ja selviytymistä.
Varmaan kasvu hiipuu ilman maanmuokkausten tekemistä ainakin jonkin verran. Olikohan se niin, että kolmasosa viime aikojen puuston lisäkasvusta olisi aiheutunut ilmasto-olojen muutoksesta , toinen kolmannes ojituksista/maanmuokkauksesta ja yksi kolmasosa entistä paremmasta siemenalkuperästä (?).
No tuollaisia kolmasosia tuskin voi arvioida. Pohjois-Suomessahan metsät olivat hyvin vanhoja ja osa taasen tehokkaasti harsittuja. Nuori metsä kasvaa paremmin. Olen tarkastellut vierekkäin vastaavalla kasvupaikalla olevaa aurausta ja mätästystä. Auratun kasvu tosi paljon parempaa kuin ojitusmätästetyn.
Mikä tuosta aurauksesta tekisi noin ihmeellisen, minusta on aivan sama nostaako maata pintaan auranterä tai kaivinkoneen kauha, ei se puun taimi sitä tiedä. Ravinteet ei yhtään lisäänny muokkauksen takia ja maastokin painuu muutamassa vuodessa ja kasvillisuus peittää jäljet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.