Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 228)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • Scientist Scientist

    Lintuatlas:

    ”Helmipöllö viihtyy miltei kaikenlaisissa metsissä kunhan sopivia pesäkoloja ja ravintoa on tarjolla. Helmipöllö käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä, joten sen runsaus ja esiintymisalueet ovat yhteydessä myyrätilanteeseen. Nuoret linnut ja naaraat voivat vaeltaa parempia ruoka-apajia etsiessään jopa satoja kilometrejä.” Kanta vaihtelee myyrätilanteen mukaan välillä 3000-8000 paria.

    Petolintuseurannan mukaan helmipöllö on taantunut viimeisen 30 vuoden aikana, mutta toisaalta sitä on tavattu viimeisessä lintuatlasseurannassa  vuotta sitten eniten

    MIISU4F MIISU4F

    ANNELI:le (vitsillä, tai ei)  Valtio lahjoittaisi jokaiselle metsänomistajalle raivaussahan, kuukauden polttoaineet ja muutaman päivän perehdytyksen. Ja palkallisen vapaan siksi aikaa, kun puurtaa metsässään.

    Varusmiehille kuukauden metsäjakso. Työttömät töihin—tämä oli Susanna Koskelta kok.   =D  Paitsi että nekin pitäisi kouluttaa, ei ole raivaustyö vaaratonta. Palkkaakin maksaa..

    En oikeasti tiedä mitä tulee tapahtumaan metsänhoidon saralla.

    Maaliskuussa on Metsäalan neuvottelupäivät Vantaalla. Sinnekään ei vissiin tule kuin 15 metsuria (Teollisuusliiton järjestämä siis). Että eipä kiinnosta nykyisiä työntekijöitäkään lähteä oman alansa ajankohtaisia kuulemaan ja metsäalan tulevaisuutta pohtimaan :'(

    Rane

    Emeritiusprofessoreilta näyttävä mutta myöhäinen esiintulo.Ei todennäköisesti saa julkisuutta Helsingin sanomissa saati Yle:ssä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1088068

    nuori isäntä

    Hieno kannanotto. Tulee vain pahasti myöhässä. Ei tulla näkemään Ylen tai HS:n sivuilla.

    Voisin melkein lyödä vetoa.

     

    Ei korjannut HS isoa Glysofaatti juttuakaan vaikka MT- paljasti tutkimuksen epäkohdat. Media ei ole enää puolueeton tai neutraali. Valitettavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olipas huikean komea henkilögalleria!

    Sanomasta olen pääosin samaa mieltä, kuten edellä on tullut ruodittua. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole tietokirja vaan pamfletti. Korkman vähän haksahti tässä, koska ei ole itse luonnontieteilijä.

    Sekin on totta, että jatkuvan kasvatuksen menetelmä ei tuo apua luonnontilaisten metsien vähenemiseen tai monimuotoisuuden heikkenemiseen. Niihin tarvitaan muita keinoja. Jk-menetelmällä voidaan kuitenkin lisätä metsien peitteisyyttä, vähentää maanmuokkauksia ja  kunnostusojitustarvetta sekä alentaa metsänkasvatuksen kokonaiskustannuksia.

    Gla Gla

    Hieno juttu! Tuohan oli lähes kopio tähän viestiketjuun kirjoittamistani asioista.

     

    Timppa

    Jk-menetelmällä voidaan kuitenkin lisätä metsien peitteisyyttä, vähentää maanmuokkauksia ja  kunnostusojitustarvetta sekä alentaa metsänkasvatuksen kokonaiskustannuksia.

    Niinpä.  Ja pienennetään metsien kasvua ja heikennetään metsätalouden kannattavuutta, vähennetään metsäteollisuustuotteiden vientiä ja heikennetään metsäalan  tyuöllisyyttä.  Heikennetään avoimien ympäristöjen eliöiden elinoloja ja edesautetaan metsien muuttumista yksipuolisiksi kuusikoiksi.

    Vaikka sinä Anneli nämä tiedät, niin harva muu vihreä tietää tai ei ainakaan ota huomioon.

    Kuitupuunkasvattaja

    Professorien ja tohtorien kannanotto tulee kyllä aika myöhään. Metsäalan kannattaisi panostaa myös keskustelumaailmaan ja someen. Varsinkin toimittajille viivyttelemättä oikea tieto ja jos oikea tieto ei etene julkaisuun, niin kovat keinot käyttöön = JSN ja tarvittaessa YLEn toimittajille eduskunnan kautta kenkää. Vääristelevää propagandaa voi tehdä muulla ajalla kuin YLE:n työajalla.

    Pelkkien kaupunkivihreiden kanssa tuskin kannattaa kauaa valistaa. Asiat kannattaa kertoa: heidän palkkansa, apurahansa ja asumistukensa on saatu aikaan metsän tuotoilla.

    Niin ja kaupalliset mediat: Kannattaa lopettaa HS tilaus viimeistään nyt. HS:lle käy sitten aikanaan kuin Vihreälle Langalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En suosittelekaan jk:ta yleismenetelmäksi vaan erityiskohteisiin, huomattavin varauksin. Kannattavuuden suhteen viimeistä sanaa ei ole vielä kuultu. Pienempi kasvu liittyy jk:ssa pienempiin ostopanoksiin, joten kannattavuus voi säilyä riittävän hyvänä.

    Myös jk-kasvattaja tarvitsee puulajisekoituksen, koska kuusi uudistuu heikosti kuusikossa. Mäntyä voidaan kasvattaa jatkuvasti karuilla kangasmaan kasvupaikoilla ja rämeillä poimintahakkuin. Kuusta taas jatkuvasti korpimailla, jonne saadaan riittävän harvaksi vedettynä sekapuustoksi ainakin hieskoivua? Jos ei saada, voidaan tehdä välillä avohakkuu! Pienemmän kasvun vastapainoksi saadaan jk-turvemailla säästetyksi turpeen hiilivarastoa.

    Metsätalouden työllisyys riippuu vientimarkkinoiden vetokyvystä eikä metsien kasvusta niin kauan kuin puusta on ”ylituotantoa” eli sitä jää hiilinieluksi.

    Hesari on maa- ja metsätalousasioissa surkea esitys, mutta muuten sen verran laadukas että ilmankaan ei voi olla.

    Visakallo Visakallo

    Fiksummat ovat jo tajunneet, että kohta on kyyti niin kylmää, että nyt kannattaa alkaa varmistella tulevaisuuttaan. Suomessa siirrytään nyt hyvin nopeasti haihattelun jälkeiseen aikakauteen.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 228)