Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 8 vastausta, 221 - 228 (kaikkiaan 228)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • Timppa

    Mäntyä voidaan kasvattaa jatkuvasti karuilla kangasmaan kasvupaikoilla ja rämeillä poimintahakkuin. Kuusta taas jatkuvasti korpimailla, jonne saadaan riittävän harvaksi vedettynä   ainakin hieskoivua? Jos ei saada, voidaan tehdä välillä avohakkuu! 

    Kyllä männynkin uudistuminen luontaisesti täyteen tiheyteen on joskus tosi vaikeaa vaikka maa olisi muokattukin,  Korpikuusikot uudistuvat usein luontaisesti, muttei aina.  Mitä Anneli tekisit 50-vuotiaalle korpikuusikolle, jossa on tyvilahoa 17 %?

    Kyllä minä pidän jaksollista kuusikon kasvatusta  kannattavampana yleisesti, koska puunkasvu on meillä luokkaa 50 % enemmän kuin Luken tutkimusmetsässä ja kulut katetaan paremmilla myyntihinnoilla.

    Jaksollisen kannattavuushan paranee käytännössä jatkuvasti, koska hakkuuseen tulee täystiheinä kasvatettuja runsaspuustoisia kuvioita.  Tilanne oli silloin 1948 täysin surkea nykypäivään verrattuna,

    nuori isäntä

    Kuitupuunkasvattaja tuossa kirjoittaa paljon asiaa. Metsäalalla (teollisuus ja erityisesti metsänomistajat) viestintä on vähintään 15v jäljessä nykykeinoista.

    Vakavasti ottaen miten hoidetaan kuntoon HS:n ja Ylen värittynyt kirjoittelu ja uutisointi. Juttuihin poimitaan kirjoitettavasta asiasta halutut kohdat ja teksti sävytetään aina tietyn agendan mukaisesti siten, että harvoin narahtavat suorasta asiavirheestä. HS jopa mainostaa puolueettomuuttaan ja asiantuntevuuttaan. Välillä se tuntuu jopa irvokkaalta. Uutiset luen nykyään vähintään 5 eri mediasta oikean kuvan saamiseksi.

    AJ:lle kysymys, miten vihreisiin saataisiin lisättyä järjen ääntä vai onko aatteen palo niin suurta, että ei kannata? Maa ja metsätalous on vain niin pahasta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt Timppa pisti aika pahan probleeman. Kasvattaisin korpikuusikkoa ehkä edelleen, mutta tekisin uudistamisen ennenaikaisesti avohakkuuna sitten kun se on tukin määrän kasvun (arvokasvun) kannalta järkevää. Vaan mitäpä kuusen tilalle? Antaako taimettua luontaisesti hieskoivulle? Riippuu turpeen paksuudesta: ohutturpeisen voisi istuttaa rauduskoivulla.

    Vihreissä on myös maa- ja metsätaloutta ymmärtäviä, ei meitäkään ole veistetty yhdestä puusta. Esimerkiksi käy Erävihreiden Silja Keränen, joka kirjoittelee Maaseudun Tulevaisuuteen.

    Vastaus kysymykseen: vuoropuhelulla, henkilökohtaisilla kontakteilla. Itse mietin juuri vastaavaa strategiaa ls-järjestöjen saamiseksi samaan veneeseen hirvieläinpolitiikassa.

    Myös YLE on kunnostautunut jatkuvan kasvatuksen markkinoinnissa viime aikoina. Yhden uutisen taisinkin ruotia ja ruoskia perusteellisesti jk-ketjussa jos muistan oikein.

    Puuki

    Turvemailla pitää olla puustoa min. 100 /150 mottia/ha  jotta haihtuminen säilyy riittävänä, kun kunnostusojitusta ei tehdä.  Onnistuu monilla kohteilla mutta ei läheskään kaikilla. Luont. uudistuminen vaatii tavallisesti riittävän harvan siemen-/suojuspuuston joka myös jk:ssa on tapana hakata mutta vähän tiheämpänä .  Kuivemmilla turvemailla ei oikein onnistu alikasvoksen syntyminen ilman maanpinnan käpistelyä.  Jk ei siis kelpaa kovin hyvin yleismenetelmäksi turvemaillakaan.    Korpikuusikoihin sopii hyvin kaistalehakkuu joka on tutkitustikin käypä menetelmä ainakin E-Suomen yläpuolella.  Sen käytöllä juurikääpäriskikin pienenee ja veden haihtumisen kannalta parhaat puut eli lehtipuutkin saa kasvamaan hyvin, jos niille on tarvetta.

    Varsinkin ojitusten/oj.mätästysten  kiintoainevalumia pitää pyrkiä vähentämään  ja siksi koetetaan kasvattaa turvemailla puuta muuten kuin isoja ojituksia tekemällä .  Riittävät pintavalutuskentät toimii parhaiten ravinteiden ja humuksen sidonnassa.  Uudempana  vesiensuojelumenetelmänä on kuitupuunippujen upottaminen laskeutusaltaisiin tai muualle ojastoon valumavesien ravinteita sitomaan.       Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä hillittäisiin parhaiten matalilla ojilla eikä ennallistamalla puustoisia turvemaita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oikeaa asiaa jälleen Puukilta! Pohjois-Suomessa puuston haihdutusvoimaa tarvitaan enemmän, jotta pohjavesi pysyy alhaalla. Tosin ilmastonmuutos voi muuttaa pohjoisenkin oloja kuivemmiksi. Tämänkään vuoksi ojia ei kannattaisi vetää hyvin syviksi ettei korpikuuselle tule veden puute. Pohjoisessa pitää muutenkin harkita tarkkaan kunnostusojituksen talous.

    Planter Planter

    Metsäproffatkin ovat ihmetelleet tietokirjan olemusta:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1088068

    Gla Gla

    Rane tuo edelliselle sivulle jo linkittikin.

    Rane

    Kun tuon tason professoriporukka tyrmää Finlandia-palkitun teoksen noin tylysti olisi luonnollista että syntyisi jonkinlaista debattia.Yritin hakea onko edes kulttuuri tai luonnonsuojelupiireistä otettu kantaa teoksen puolesta.Ei löytynyt yhtään mitään.Edes teoksen tekijät tai valitsija Korkman eivät ole inahtaneetkaan.

Esillä 8 vastausta, 221 - 228 (kaikkiaan 228)