Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 228)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ongelma hoituu parhaiten, kun ei myönnä että olisi jotain ongelmaa. Tarvittiin vuosien vääntö, ennenkuin riistakonserni myönsi sen, että punkkien ja pienten hirvieläinten määrällä on yhteys.

    YLE uutisissa kerrotaan mikä on metsätalouden osuus vesistökuormituksesta. Luvut ovat nyt aika pieniä, kun vertaa niihin lukuihin mitä uutisoidaan Itämeren ympärysvaltioiden ravinnekuormituksesta. Varmaan silloin on ollut isoja kuormituslukuja, kun soita ojitettiin urakalla alkaen 1960-luvulta. Tuossa otsikon kirjassa (jota en ole vielä lukenut) väitetään uutisten mukaan että Suomen vesien tummuminen johtuu metsätaloudesta. Se johtuu suurelta osin siitä että Suomi on suomaa, eli luontaisesta humuskuormasta.

    https://yle.fi/uutiset/3-11091578

     

    sitolkka

    Vesistövaikutukset enemmän paikallisia kuin Itämeressä näkyviä. Kyllähän tuo eräskin joki on paljon muuttanut väriä ja vesi on nykyään lähempänä ruskeaa kaakaota. Maataloutta ei joen varrella enää juurikaan ole joten metsätalous kait sitä kuormittaa. Muutamia kymmeniä vuosia sitten vielä pohja näkyi sillalta. Nyt veden alle ei näe senttiäkään.

    Puuki

    Vedenlaatu-kartan mukaan Suomessa suurimmat ongelmat on etelärannikolla , Helsingin edustalla suurin alue, jossa ruskeaa.     Metsien ravinne- ja humuspäästöjä pitää niitäkin pyrkiä vähentämään mm. valutuskenttiä tekemällä kunnostusojitusten ja ojitusmätästysten  yhteyteen. Metsistä siis pääsee 12/14 % valumista , jotka johtuu metsien käsittelystä , loput luonnon omia valumia.  Entäpä esim. vedenpuhdistuslaitosten ylijuoksutuksista ja teollisuudesta tulevat ravinnepäästöt ? Vai eikö niitä noteerata ollenkaan ?

    Muistaakseni vesistöjen puskurivaikutus estää melko pitkään veden laadun hekkenemistä mutta, sitten kun se pettää, veden laatu alkaa heiketä vaikka päästöt olisi loppuneetkin. Liittyy pohjasedimenttiin kertyviin haitallisiin päästöihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Pääosa ravinteista kulkeutuu vesistöihin maataloudesta ja yhdyskunnista.”

    https://yle.fi/uutiset/3-10938487

    Puuki

    No niinpä tuolla yhdessä välissä näkyy lukevan. Kiitos tarkennuksesta.  Mutta numeroarvoja on kerrottu vain metsien päästöistä. Mitä lienee kokonaispäästöt sitten.

    Timppa

    Kyllä esimerkiksi Päijänteen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 1960-luvulta.  Siis ajalta ennen avohakkuita.

    Epäilemättä soisilta seuduilta huuhtoutuu humusta.  Osin luontaisesti, osien vanhojen ojitusten seurauksena ja epäilemättä osin myös vähäisessä määrin maanmuokkausten seurasuksena.  Toisaalta meillä ja laajasti tietysti myös muualla on metsiä, joista ei maanmuokkaus aiheuta lainkaan vesistökuormitusta.

    Näiltä maailmanlopun ennustajilta toivoisi valitusten oheen vaihtoehtoja ja analyysiä niiden seurauksista.

    Timppa

    Tuosta kartasta näkee siis, että ”Metsä-Suomessa” vesistöt ovat yleensä hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa.  Aiempien vuosikymmenten ojitusten päästöt ovat pienentyneet ja uusia ei taida enää tulla.  Ammattilaiset osaavat yleensä asiansa.  Tehdään sulkuja, valutuskenttiä yms.  Tai ollaan ojittamatta.  Esimerkiksi meidän yhteismetsä päätti olla kunnostamatta erään suoalueen ojia juuri tuon likaantumisriskin vuoksi.

    kuusessa ollaan

    Sitä olen miettinyt, että kun fosfori on tulossa harvinaiseksi ja kriittiseksi ravinteeksi maa- ja metsätaloudessa, eikö sitä voisi alkaa keräämään jokisuistoista ja lähialueen merialueilta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Remie

    Fosforin keräämiseen tarvitaan jokin kemikaali. Jätevesijärjestelmäni käyttää sellaista. En ole lainkaan vakuuttunut aineen ympäristöystävällisyydestä mutta foforin ympäristöyställisyysdestä olen , se on 100% ympäristöystävällinen kuten typpikin, kali, mangnesium ja boori. Miksi jätevesiä pitää puhdistaa luonnon omista ravinteista. Menee koko touhu yli ymmärryksen. Ymmärrän jos noita aineita kaadellaan suoraan vesistöihin mutta maaseudulla jossa kymmeniä kilometrejä vesistöihin matkaa ja samaa tavaraa levitetään viljelyksille. Vaikuttaa hölmöläisten touhulta. Olen ympäristön suojelun kannalla vahvasti mutta järjen kanssa, miksi pitää liioitella ja vielä niin hiton isosti. Meillä kaupunki pitää olla siisti mutta sekin puoli on jäänyt huomiota vaille , ei ole siisti, määhnä ja velli valuu milloin mistäkin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 228)