Metsä meidän jälkeemme

Tämä aihe sisältää 237 vastausta, 41 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Timppa toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 237)

1 2 3 … 22 23 24

Metsä meidän jälkeemme

Lähetetty: 28.11.2019, 10:23
Merkitty: monimuotoisuus

Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

Tekijä
Planter

Teema Luonto

A.Jalkanen 28.11.2019, 10:29

Antti Otsamo arvioi kirjan Metsälehdelle sanoen: kirja on ansiokas ja hyvin kirjoitettu mutta antoi kritiikkiäkin. Oli yksi pääkaupunkiseudun kirjastojen varatuimpia tietoteoksia jo ennen palkintoa. Juuri tein itse varauksen, ja niitä oli ennen minua vajaat 500 kappaletta.

Timppa 28.11.2019, 10:30

Ainakin helmipöllö näytti viihtyvän hyvin aukossa jättöpuiden oksilla etsimässä syötävää. Ei näemmä kaivannut lainkaan metsään.

Scientist 28.11.2019, 11:21

Minua närästää lähinnä tämä ”Suomalainen metsä elää kohtalon hetkiään”. Miten niin, metsät kasvavat hyvin, hakkuut eivät ylitä vuosikasvua, suuria metsätuhoja ei ole ollut jne.

Tulee mieleen 1980-1990 luvun Lapin metsätuhot, joiden pääasiallinen syy ei ollutkaan Kuolan Nikelin rikkipäästöt. Myös harsuuntuminen oli jatkuvasti Ylessä esillä. Erkki Lähde ennusti että Suomen metsät tuhoutuvat 10 vuodesaa. Näin ei käynytkään vaan päunvastoin. Harsuuntumisesta ei puhuta mitään enää. Tästä median harhaanjohtamisesta tehtiin jopa asiokasa väitöskirja (Esa Väliverron: Erään ympäristöuhkan anatomia). Yle ja muu media kehysti tarina Suomen metsien tuhiksi, koska se oli mediaseksikästä.

Planter 28.11.2019, 11:22

Tällä kirjalla on suuri merkitys, koska ihmiset käsittävät, että ”tietokirja” tarkoittaa, että siinä esitetään ”totuus”. Kirjastojen varausmääristäkin näkee, että siitä tulee erittäin suosittu ja sitä tullaan siteeraamaan monissa yhteyksissä.

Kun kirjan on valinnut palkinnon saajaksi arvostettu professori ja talousguru, niin se vielä lisää kirjan sisällön uskottavuutta. (Korkman esitti muuten muutama vuosi sitten metsille kiinteistöveroa, jonka seuraus olisi hakkuiden lisääntyminen)

Ihan hyvä, että asiasta käydään keskustelua, mutta ”tietokirjaksi” määrittely, on mielestäni vähän vaarallista. Kaikki vihreät eivät osaa lukea kirjaa kriittisesti, kuten Anneli. Alla muutama kirja-arvostelu maksumuurin tältäpuolen.

https://yle.fi/uutiset/3-10780951

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/arvostelut/artikkeli-1.451938

https://koneensaatio.fi/milta-nayttaa-metsa-meidan-jalkeemme/

https://www.sttinfo.fi/tiedote/metsa-meidan-jalkeemme-on-vavahduttava-tietokirja-suomen-vihrean-kullan-rappiosta?publisherId=3930&releaseId=69857117

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/pohjoisen-journalistit-halusivat-kertoa-mika-suomalaisen-metsan-todellinen-tila-on-he-eivat-halua-syyllistaa-yksittaisia-metsanomistajia-hakkuista-vaan-saada-ajattelemaan-vaihtoehtoja-173802425/

https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakirja-vei-tieto-finlandian-painava-puheenvuoro-metsapoliittiseen-keskusteluun/

Scientist 28.11.2019, 11:36

Näin siinä varmaan käy. Kirja edustaa lähinnä ns. runebergiläistä metsäkäsitystä, jonka mukaan kaikki oli ennen paremmin. Vaikka puuta metsisää oli vähemmän ja ns vajaatuottoisia metsiä paljon. Tämä näkyy jopa vanhoissa IK Inhan valokuvissa. Hänkin oli huolestunut Suomen metsien tuhoista.

Puuki 28.11.2019, 12:58

Tuo Planterin kuva on ollut esillä monessa julkaisussa. Pari kertaa näkyi TV:ssäkin samassa ohjelmassa. Rumahan se on liian suuri aukko (110 ha) alkuvuosina. Mutta paljon yleisempää se on esim. itänaapurissa, jossa ei juuri pienempiä aukkoja tehdäkään. Silti kelpasi puut sieltä esim. J. Pääkkösen saunan tekoon ja kehujen kanssa miten hyvin hoidetusta sertimetsästä puut on peräisin, völjätty pääkaupunkiin asti. Olisi ollut varmaan lähempänäkin paremmin kohteeseen sopivaa sahatavaraa saatavilla.

Aiheuttaa keskustelua, johon saattaa helposti edellisissä kommenteissa mainitut asiat vaikuttaa paljon. Vajaatuottoisia metsiä näkyy vanhoissa valokuvissa eikä ne ole sen kauniimpia kuin tuo aukko. Samanlaisia vajaatuotoiseksi hakattuja vanhoja kuusikoita näkyy myös esim. joissain jk:n esityksissä. Ei kaikki tietysti kuulu ”ryöstöhakkuisiin” niissäkkään mutta on ihan yhtä ruman näkösiä liian harvaksi harsitut metsät kuin paljas aurattu liian iso aukea. Taimettuminen on kuitenkin tavallisesti nopeampaa viljellyllä alueella. Pilalle harsittu kuusikko pysyy yleensä pitkään yhtä huonon näkösenä ympäristössä.

suorittava porras 28.11.2019, 13:09

Jokohan lienee Metsälehti käynyt päivittämässä tiedot runsaan 50ha:n lähes yhtenäiseltä avohakkuualalta ,jota reilu 20 vuotta sitten olin hakkaamassa. Kuvio äestettiin ja kylvettiin männylle. Tieltä katsottuna kasvaa komeasti.

Metsuri motokuski 28.11.2019, 14:00

Puupelloista vaan edelleen puhutaan ja kirjoitetaan vaikka metsähoidon suositukset ovat muuttuneet aikoja sitten useamman puulajin kasvatukseen. Harmi vain että tällaiset julkaisut saavat niinkin paljon julkisuutta.

Remie 28.11.2019, 14:24

Totta puhut , risumäntyjen alla kasvaa rehevä kuusimetsän alku. Saahan noista risumännyistä jonkin sortin VC paperia väkisin väännettyä. Nuo kuuset ovatkin jo sitten kunnon puita kunhan ei harvenneta liian paljon. Tarkkaa touhua on metsän kasvatus .

Timppa 28.11.2019, 15:49

Kieltäydyn kyllä tunnustamasta, että meidän metsistä olisi hävinnyt 823 tai edes yhtään lajia nykyään harjoitetun metsätalouden seurauksena. Sen sijaan metsään tehtyihin aukkoihin on yllättäen ilmaantunut sellaisia harvinaisia lajeja kuin näsiää tai metsäruusua. Yleisemmistä lajeista kuten kevätkinnunherneestä, valkolehdokista ym puhumattakaan. Toki nämä sitten häviävät, kun taimikko varttuu, mutta putkahtavat taas esiin toiselle sopivalle kasvupaikalle tehtyyn aukkoon, minkä maapohjassa ovat piileskelleet kymmeniä vuosia.

Ikimetsiä taisi olla enemmälti esimerkiksi Keski-Suomessa tuonne 1750-luvun tietämiin, jolloin väestömäärä läksi voimakkaaseen kasvuun, koska sallittiin tilojen jako. Siihen saakka suuri osa väestöstä sai loisia toisten nurkissa ilman mahdollisuutta perustaa perhettä tai elättää itseään kunnon työllä. Sellaistako aikaa kirjan kirjoittajat toivovat?