› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäalan toimijat huom; saarto!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6

  • Metsäalan toimijat huom; saarto!

    Sent on: 2.7.2016, 11:54

    HALVALLA EI SA HYVÄÄ. JÄÄ LAKISÄÄTEISET HOITAMATTA SEKÄ TYÖNTEKIJÄLLE LUU KOURAAN:

    Etusivu » Puuliitto » Viestintä » Tiedotteet
    1.7.2016 13.02
    Puuliitto asettaa Sareton Oy:n ja Sareton Yhtiöt Oy:n saartoon

    Puuliitto on asettanut Helsinkiin rekisteröidyn metsäpalveluyritys Sareton Oy:n ja Turkuun rekisteröidyn metsäpalveluyritys Sareton Yhtiöt Oy:n saartoon 1.7.2016 alkaen.

    Saarron perusteena ovat metsäalan työehtosopimuksen rikkomusepäilyt yrityksissä sekä yritysten työntekijöiden saamatta jääneet palkkasaatavat.

    Saarto päätetään, kun saartoon asetettujen yritysten työntekijöiden työsuhteita koskevat epäselvyydet ja palkkasaatavat on saatu ratkaistua Puuliittoa tyydyttävällä tavalla.

    Puuliitto ryhtyy asiassa myös molempien Suomessa käytössä olevien metsäsertifiointijärjestelmien, PEFC:n ja FSC:n, mukaisiin toimenpiteisiin, koska kyseessä on vakava poikkeama järjestelmien sosiaalisista kriteereistä. Päävastuullisia ovat Sareton Oy:n ja Sareton Yhtiöt Oy:n lisäksi niiden sertifiointiin sitoutuneet urakanantajat.

    Työvoimaviranomaisten puolueettomuusvelvollisuus määrää, että TE-toimisto ei saa osallistua saarron murtamiseen ohjaamalla työnhakijoita saarronalaiseen työpaikkaan. Työnhakijalla on oikeus kieltäytyä saarron alaisesta työstä etujaan menettämättä.

    Tekijä
    MIISU4F MIISU4F
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • arto arto 3.7.2016, 20:34

    Se ero ikeassa ne tuotteet valmistetaan siellä halpamaassa. jossa euro on iso valutta.

    Jätkä 3.7.2016, 21:01

    Virolaistenkin raksamiesten työnantajina esiintyy virolainen firma, mutta epäilemättä useasti sen pyörittäjänä on suomalaiset yrittäjät.
    IKEAssa en ole vielä kertaakaan käynyt, enkä uskoisi tarvetta tulevan vastaisuudessakaan.

    Rane 3.7.2016, 22:01

    Tämän Metsiksenkin taustalla on ilmeisesti suomalaisia liikemiehiä ja metsäkoneiden rakentamisen parissa toimineita suunnittelijoita.

    Kurki 4.7.2016, 11:35

    EUstako ne kaikki ongelmat tulee?
    Ikean ovi kyllä käy suomalisilta ja tavara siellä on tehty halpatyövoimalla 1e/tunti jos sitäkään. Miksi ei boikotoida Ikeaa vaan oikein hingutaan niitä paikkakunnalle. Onko Ikealla mitään eroa halvempaan virolaiseen työntekijään, syrjäyttäähän se suomalaisen kalliimman huonekalutehtaan työntekijän aivan samoin.

    Metsuri motokuski 4.7.2016, 14:42

    Jotenkin on tullut kuva , että suomaaisen duunarin työ maksaa
    liikaa .
    Tikun nokkaan nostetaan ns sivukulut . Näitä sivukuluja ovat eläke – ja erilaiset vakuutusmaksut . Ilman näitä maksuja ei yhteiskunta valitettavasti pyöri . On aika edesvastuutonta kehuskella ulkomaalaisen työvoiman ”edullisuudella” , kun nämä maksut jäävät saamatta . Myös itse palkka on jäänyt esimerkkitapauksessa roikkumaan jonnekin . Puhutaan siis täysin rikollisesta toiminnasta .

    Työ maksaa teki sen yksityinen yrittäjä tai hänen palkkaamansa työntekijä . Eläkemaksut ja vakuutukset on yrittäjänkin maksettava osaltaan ellei hän halua tinkiä eläkkeestään tai
    vakuutusturvastaan .

    Suorittava kirjoitti.

    Niin eihän se suomalaisen duunarin työ maksa liikaa. Ainoastaan duunarin palkaan kuuluu selalisia menoeriä, joita vastaan ei ole työsuoritetta. Sellaisia ovat pekkas-vapaat, lomarahat, sairauslomarahat ja joillakin vielä lomalta paluurahat sekä erilaiset haitta-ajan korvaukset kuten ilta.- sunnuntai ja jne. Eivätkä nämäkään ole ongelma jos hinnoittelu voidaan tehdä niin että työsuoritteesta saadaan sellainen korvaus että ne voidaan maksaa. Kun vastassa on sellainen yritys joka käyttää sellaista ulkomaista työvoimaa joille ei vastaavia eriä tarvii maksaa niin tuleehan urakkakilpailusta epätasapainoinen.

    Sitä on kenenkään turha väittää että myös ulkomaisille pitää maksaa suomen tes:n muakinen korvaus. Niinhän pitää mutta kun ei makseta. Keinoja maksujen kiertoon on kymmeniä joten se siitä tasapuolisuudesta. Niin kauan kuin EU:ssa on työvoiman vapaa liikkuvuus ja EU:n jäsenvaltiot ovat kansantaloudeltaan noin epäsuhtaiset niin halpatyövoimaa tullaan käyttämään.

    suorittava porras suorittava porras 4.7.2016, 19:21

    #”…menoeriä, joita vastaan ei ole työsuoritetta. Sellaisia ovat pekkas-vapaat, lomarahat, sairauslomarahat ja joillakin vielä lomalta paluurahat sekä erilaiset haitta-ajan korvaukset kuten ilta.- sunnuntai ja jne. ”#

    Ei pidä alkuunkaan paikkaansa . Kaikki palkanosat on ensin ansaittava . Yhtään palkanaosaa ei saa tekemättä työtä . Esim . yksi pekkaspäivä kertyi , kun teki 18 päivää työtä . Jatkossa on tehtävä 24 päivää vastaavaan vapaaseen . Loma-ajan palkka on myös ensin ansaittava ja se maksetaan (vasta) loman alkaessa .(korotonta lainaa työnantajalle : ) ) Vuoro – ja viikonloppulisät ovat korvausta hankalammasta työajasta .
    Tehdyissä sopimuksissa on sekä työnantajapuolen , että työntekijöiden allekirjoitukset , joten asia on yhdessä sovittu .
    Joka rikkoo kyseistä sopimusta , syyllistyy rikokseen . ( ..eihän Mmk ole yllyttämässä rikokseen ..eihän ? )

    Rane 4.7.2016, 19:48

    Jos papereissa on molempien osapuolten nimet niin miksi Suomessa on hirveästi laittomia lakkoja?

    Metsuri motokuski 5.7.2016, 16:17

    Elä viitsi suorittava. Sinä tiedät että ne pekkasvapaat yms maksavat työnantajalle yhtä paljon kuin normaali työpäivä. Sillä erolle ettei työsuoriteta ole niinä päivinä.

    Tiedän hyvin työehtosopimukset ja niiden allekirjoitukset kun olen ollut luottamusmiehenä kymmenkunta vuotta. Nyt oli kyse vain siitä olemmeko tasapuolisessa kilpailutilanteessa halpatyövoimaa käyttävän yrityksen kanssa. Emme ole.

    Jätkä 5.7.2016, 16:42

    Aina löytyy joku, joka tekee halvimmalla hinnalla.
    Suomalaisen työn hintaa on sivukustannusten vuoksi väitetty kalliiksi, mutta meidän tärkeimmissä kilpailijamaissa sivukustannukset ovat kuitenkin korkeammat.
    Jokainen yritys on laskelmissaan ottanut huomioon jakaisen kustannuserän, mikä tuottamiseen liittyy. Elikkäs jos työntekijän panos on ollut tyydyttävä, niin hän on tehnyt kaikkien niiden kuluerien vaatimuksen verran tulosta ja vielä yrityksellekin on jäänyt jotain.
    Jotta voidaan alkaa vakavasti puhua työkustannusten alentamisesta, on puututtava ensisijaisesti elämisen kustannuksiin ja siinä koko rintaman laajuudella.
    Jos eläminen maksaa 20 000 / vuosi, ei millään laskuopilla palkaksi riitä 25 000 /v miinus verot.

    Lähinnä kysymys on aina siitä, että me emme pysty myymään samaa tuotetta samalla hinnalla samoille asiakkaille kuin ruotsalaiset, vaan meidän on se myytävä halvemmalla, että se menisi kaupaksi.
    Emme myöskään pysty ostamaan samaa tuotetta samaan hintaan kuin ruotsalaiset, vaan maksamme enemmän.
    Meidän pitää siis palkata ruotsalaiset myyntitykit ja ostohenkilöt.

    Rane 5.7.2016, 19:16

    Jälleen tulemme näihin kalliisiin”elämisen kustannuksiin”.Miksi Suomessa elämisen kustannukset ovat kalliita ja miten niihin voi ”puuttua”.
    Elämisen kustannukset ovat kalliita siksi että niihin on kasautunut joka portaassa kalliit työvoimakustannukset.Monesti käytetty esimerkki on kuinka euroopan halvimmasta viljasta onnistutaan tekemään euroopan kallein leipä.Kuljetus,viljaliikkeet,myllyt,leipomot ja kauppa laittavat jokainen vuorollaan omat kustannuksensa hintaan,siitä se kalleus syntyy.
    Verotuskin on tietysti elämisen kustannusta.Siihenkin kasautuu työvoimakustannusta,Byrokratia ja terveydenhuolto taitavat olla suurimmaksi osaksi palkkakulua.
    Miten siis puututaan elämisen kustannuksiin?
    Kilpailukykysopimus on hyvä alku ja jatketaan sitten minimaalisten palkankorotusten linjalla.Tällöin kilpailijamaiden palkat kirivät ohitsemme ja tuotteittemme kilpailukyky maailmalla paranee.Tavaraa menee enemmän kaupaksi ja tuotanto kasvaa.Valtio saa enemmän verotuloja jolloin verorasitusta voi alentaa.Ja kansalaisten ostovoima kasvaa.
    Tätä kehityskulkua auttaisi kovasti jos suomalainen ammattiyhdistysliike ryhtyisi konsultoimaan ruotsalaisia ja saksalaisia esim. laittomien lakkojen järjestämisessä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6