Onkos Metsäkeskuksen lähettämänä tullut kelle sähköpostia.
Tuli eilen ja avasin koeversion. Samat tiedot löytyy kuin metsäsuunnitelmasta. Luvassa ilmakuvat myöhemmin ja varmaan tuo laserkeilaus.
(virheen korjasin)
Kun menetelmä ei kykene tarjoamaan riittävää dataa toimenpide-ehdotusten pohjaksi, miksi toimenpide-ehdotuksia sitten annetaan? Eikös jo peruskoulussa opetettu, että 1+1 ei ole 2,0.
Laserista saadaan kyllä oikea kuutiomäärä varttuneissa metsissä. Suurin ongelma on vielä puulajijakauma. Puhtaisiin yhden puulajin metsiin laser tuottaa lähes poikkeuksetta myös muita puulajeja.
Aivan oikein vuoden 2004 jälkeen kaikki suunnitelmat on julkaistu palvelussa. Jos alueelle on tullut keilaustietoa se on ajettu vanhan tiedon päälle, lukuun ottamatta aivan tuoreita suunnitelmia. Kuviotiedoissa oikealla alhaalla näkyy vuosi ja tietojen keräystapa. Tästä voi tarkistaa onko tieto laserista vai suunnitelmasta.
Otson tai muidenkin toimijoiden on mahdollista saada käyttöönsä (metsänomistajan suostumuksella) laserista lähtöisin olevaa puustotietoa. Tuskin he sitä suoraan suunnittelmaksi laittavat. Keilaustieto on varsin mainio apuväline varsinaisen suunnitelman tekoon maastossa. Kuviorajat on jo valmiina yms…
Itselläni on nyt kokemusta kolmelta eri keilausalueelta ja homma on kehittynyt paljon. Saa nähdä mihin tämä lopulta päätyy. Onhan tämä jo melkoinen uudistus. Ei ehkä jokunen vuosi sitten voinut edes kuvitella että metsää ”mitataan” lentokoneesta. Ja pääasia, että tällä saadaan toimintaa metsiin.
Toisaalta ihmetyttää, että palvelulla on kahdenlaisia käyttäjiä. Toiset ovat palvelusta aivan innoissaan ja toiset lyttäävät palvelun täysin. Ehkäpä tässä selviää se, että toiset tarvitsevat just eikä melkein tiedon ja toisille riittää hieman vähempi. Positiivista palautetta on tullut etenkin yhteydenpidosta metsänomistajiin ja päivityspyyntöihin nopeasti vastaamisesta.
Toimijat ovat kaikesta päätellen erittäin kiinnostuneita palvelusta ja hyvä näin.
Nämä näkemykset on sitten henk.koht. näkemyksiä, eikä itselläni ole tietoa kuin yhden alueyksikön hommista.
Ja edelleen on hyvä muistaa tämä: ”Suomen metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä on tuottaa ja ylläpitää ajantasaista metsävaratietoa. Nämä tiedot Metsäkeskus tarjoaa metsänomistajapalvelussa käyttöösi…”
Tuota laserkeilausta tehdään Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallin takia (ja se taas tulvamallien takia). Maanmittauslaitoksen tarpeena on saada 0.5 pistettä neliömetrille – tarkempi data ei ole tämän kierroksen maksajalle tarpeellinen. Katselin laserkeilauksen raaka-dataa ja huomasin laserkeilauksen tämän kertaisen tarkkuuden vaihtelevan alle yhden pisteen niillä kohdin mistä on menty kerran ja alle kolmen pisteen niillä kohdin mistä on menty koneella kaksi kertaa yli.
Nyt jokainen voi pohtia, että miten tarkasti puut voidaan tunnistaa latvuksen muodosta datasta missä on piste neliöllä? Puut voisi tunnistaa riittävillä pisteillä muodosta (kuusi = terävä, koivu ja mänty pyöreät) ja sitten yhdistämällä tähän tietoon lehtivärin (koivu = lehdet, mänty = ei lehtiä). Tällä kierroksella maksaja ei tarvinnut tarkempaa dataa joten puiden tunnistaminen pohjautuu enemmän ilmakuviin kuin laserkeilaukseen.
Crap in – crap out.
Taneli kirjoitti aikaisemmin, että laserkeilauksia tullaan jatkamaan vielä tämän maanmittauslaitoksen kierroksen jälkeen. Onko noita jatkosuunnitelmia näkyvillä jossakin verkossa?
Kyllä nuo laserkeilaukset tehdään ihan omina hankkeina. Maanmittarin aineistoja on käytetty vain joillakin alueilla.
Hieman on hankala kertoa tuosta keilauksella saadusta puustotietojen laadusta. Laatu riippuu niin monesta tekijästä. Kattava koealaverkosto on yksi iso tekijä puustotiedon laadussa. Jos jonkinlaisesta metsästä ei ole koealoja niin puustotieto ei ole kohdallaan.
Keilausprosessi on melko monitahoinen homma. Tuossa lainaus miten keilaus toimii. Hommahan ei mene niin että lennetään koneella ja homma on valmis…
”Kaksivuotinen prosessi varmistaa tiedon laadun
Alkuvaiheessa laserkeilauksesta kuluu noin 2 vuotta siihen, että tiedot on täydennetty, tarkistettu ja käsitelty hyödynnettävään muotoon.Ensimmäisenä kesänä alueella tehdään ilmakuvaus ja laserkeilaus sekä mitataan koealat maastossa. Talvikaudella määritellään puustotiedot jokaiselle alueen ”hilaruudulle” ja niiden perusteella metsikön luonnollisia rajoja mukaileville kuvioille. Hilaruudut ovat 16 m x 16 m kokoisia alueita, joista inventointialue koostuu.Toisen kesänä inventointia täydennetään. Maastossa käydään arvioimassa kohteet, joille uusi inventointimenetelmä ei ole tuottanut riittävän luotettavia tietoja. Tarkistettavia kohteita ovat pääasiassa taimikot ja alueelle epätyypilliset metsät. Syksyllä viimeistellään tiedot metsävaroista, metsien hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista.”
Kassinen kirjoitti: ”Hilaruudut ovat 16 m x 16 m kokoisia alueita, joista inventointialue koostuu.”
Miten hilan puustotiedot muodostuvat, jos kuvion raja sattuu kulkemaan keskeltä hilaa, toisella puolella on uudistuskypsää rauduskoivikkoa ja toisella puolella vastaistutettu havupuutaimikko? Onko hila pienin käsittely-yksikkö, ja se määritellään aina kuuluvaksi yhdelle ja vain yhdelle kuviolle?
Kassinen kirjoitti myös: ”Toisen kesänä inventointia täydennetään. Maastossa käydään arvioimassa kohteet, joille uusi inventointimenetelmä ei ole tuottanut riittävän luotettavia tietoja. Tarkistettavia kohteita ovat pääasiassa taimikot ja alueelle epätyypilliset metsät.”
Tuosta saa helposti sen kuvan, että kommitoija käy tilalla aina keilauksen jälkeisenä vuonna. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti aina ole, olen huomannut että ainakin osalla kaukokartoitetuilla alueilla taimikkotiedot ovat muutamaa vuotta ennen keilausta, tosin ohjelmallisesti kasvatettuina . Mainitsen tämän siksi, että käyttäjät eivät ihmettelisi miksi taimikkotiedot eivät ole kohdallaan, vaikka kommitoijan olisi pitänyt käydä taimikossa keilausta seuraavana vuonna.
Ja Kassinen vielä: ”Kyllä nuo laserkeilaukset tehdään ihan omina hankkeina. Maanmittarin aineistoja on käytetty vain joillakin alueilla.”
Onko keilaustarkkuus sama Metsäkeskuksen hankkeissa ja Maanmittauslaitoksen aineistoissa?
Kassinen: ”Toisaalta ihmetyttää, että palvelulla on kahdenlaisia käyttäjiä. Toiset ovat palvelusta aivan innoissaan ja toiset lyttäävät palvelun täysin. Ehkäpä tässä selviää se, että toiset tarvitsevat just eikä melkein tiedon ja toisille riittää hieman vähempi.”
Syynä suhtautumiseen voi myös olla se, että jos tuntumaa omien metsien todellisuuteen ei ole ja uskoo palvelun tietoihin, kaikki voi vaikuttaa paremmalta kuin todellisuudessa on. Minulla esimerkiksi olisi palvelun mukaan 1,6 ha raivauskohdetta tiedossa lähivuosina, josta puolet olen jo tehnyt. Totuus on kuitenkin parin seuraavan vuoden osalta 10,4, ha + puolisen ha täydennysistutusta kun jätetään laskuista viimeksi kuluneen vuoden aikana tekemäni kohteet. Ensiharvennustakin on tulossa 6-8 ha, vaikka palvelu ei tiedä siitä mitään. Uskomalla palvelun tietoja, koivikot olisi parissa vuodessa pilalla.
Vähempikin riittää, ongelmana onkin mielestäni tietojen virheiden suuri määrä. Helppohan ne olisi korjata, mutta kun kaikki on jo excelissä, mitä lisäarvoa palvelusta asiakas saa korjaamalla ne myös Metsäkeskuksen järjestelmään?
Metsään.fi palvelu on jäänyt jälkeen asiakasmäärä tavoitteistaan. Omalla tontilla olen havainnut, että metsänomistajat eivät ole yleisesti kiinnostuneet metsiensä tiedoista verkkopalvelussa. Palveluun tutustuneiden määrä on melko vähäinen verrattuna metsänomistajakantaan. Vaikka tuote olisi ylivoimaisen hyvä, vastaanotto näyttäisi olevan nihkeää. Se että palvelussa on puutteita ei tietenkään paranna asiaa.
Tulipahan nyt maksettua tuo maksu 3 vuodeksi kerralla. Muutaman kuukauden aikana ei merkittäviä muutoksia. Karttaliittymä entisellään yms.
Oli ilmaantunut uusi ilmakuva taustalle, tällä alueella, jonka tiedot peräisin 2006 metsäsuunnitelman maastotiedoista. Ilmeisesti kuva on otettu 2012 kun siinä oli aukko mätästettynä ja ilmeisesti istutettuna. Taimia ei toki näy, mutta mätästyksen yhteydessä tehdyt naverot kyllä. Kun saisi vielä näihin kuviin vuosiluvut näkyviin niin olisi hyvä. Ei aina ole juuri mätästettyä aukkoa, jolla ajoittaa.
Pitänee tehdä kivistä numerot maastoon ja aina päivittää vuosittain, niin tietää kuvan iän.
Palveluntarjoakin siellä näkyi juhlavasti kuusi kokonaista kappaletta. Niistä tosin MHY Karhu toimii vain viereisessä maakunnassa ja SE on vetäytynyt alueelta.
Jäi sitten käteen:
Paikallinen MHY
Otso
MG
UPM
Ei sahoja, pienemmistä toimijoista puhumattakaan.
Eipä taida olla metsänomistajat ainoa ryhmä joka ei oikein ole innostunut palvelusta.
Vaihtoehtohoitoa sinne e-pohjalaankin tarjoaa Arvometsä Oy.
Otin jo yhteyttä joten Taneli saa jo etua kun yksi mahdollinen asiakaskin heillä jo täällä suunnilla. Kun kuulemma pari-kolme samoilta suunnilta saadaan jo käymisiäkin aikaan.
Jees H-valta:
”Vaihtoehtohoitoa sinne e-pohjalaankin tarjoaa Arvometsä Oy.
Otin jo yhteyttä joten Taneli saa jo etua kun yksi mahdollinen asiakaskin heillä jo täällä suunnilla. Kun kuulemma pari-kolme samoilta suunnilta saadaan jo käymisiäkin aikaan. ”
Minun takiani ei Arvometsä Oy:n tarvitse vaivautua tänneppäin toimintaansa laajentamaan, kyllä saavat etsiä muita höynäytettäviä.
Toimijoita minä M.fi palveluun kaipasin, enkä höynäyttäjiä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.