› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 11 12 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 16.6.2016, 20:47

    Onhan noita suorittavan ”tärkeitä”teitä kunnosteltu ja aivan uusiakin tekaistu ja leimikotkin ovat kuntoisuudeltaan olleet huomautuksettomia ainakin kauppaa tehtäessä. En silti voi yhtyä käsitykseen että olisin niiden ansiosta euroakaan enempää puuntuottajana rikastunut aikaan ennen näitä satsauksiani. Kyllä ne puukaupat tehtiin aina ja leimikko kelpasi oli sitten vaikka suosarkoja kuten ensimmäiset kauppani olivatkin. Ja ennakkoraivauksista ei edes silloin keskusteltu. Myös aikaa ennen minua oli ostettu leimikko joka oli aivan hirveä kun ei ollut ennakkoraivattu vaan kaikki oli sikin sokin ja parhaalla katselupaikalla kulttuurisestikkin arvokkaan Leineperin Ruukin tien varressa. Minähän siitä muutaman vuoden siivoilin poltinpuuta ja sitä peruahan tässä sitten metsänomistajaksi itseasiassa johkaannuttiinkin. Kaunopuheet ja teot ovat vieläkin molemmat omia latujaan ja niiden kanssa pitää olla kuten puuntakusellakin maalaisjärki kuinka paljon kannattaa pelkästä hegemoniasta nähdä vaivaa. Todellisuus on että taas huomenaamulla alkaa kuusikkoa kaatua kun sitä Vilppula ilmeisesti tarvii eikä muusta ole edes tarvinnut keskustella. Ei ole nuoltu mutta on perustyöstettävänä tarjolle pantu. Ja kelpasi.

    Jätkä 16.6.2016, 20:51

    Tarkennuksena teille, jotka ette mitään pysty tekemään tai teettämään ilma, että yhteiskunta verorahoilla maksaa palkat ja kustannukset, ilmoitan, että en ole vähäisenkään ansiotyön tarpeessa – päinvastoin.
    Tekemättömiä töitä on paljonkin, mutta en saa niihin sentinkään tukea, koska en hae sitä.
    Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos valtio maksaa puuntuottamiskustannukset, niin metsätkin kuuluvat valtiolle.
    Puusta pitää saada niin hyvä hinta, että MO:n kannattaa panostaa sen tuottamiseen. Nykykurssilla ei ole toivoakaan saada esim viljelykustannuksia koskaan takaisin, mutta ei se ole yhteiskunnan maksettavaksi tarkoitettu kustannus.

    Rane 16.6.2016, 21:04

    Jätkä(expätkä?) on nyt hakoteillä.Kemera ei ole yhteiskunnalle kustannus vaan kannattava investointi.Valtio on se taho joka ottaa joka käänteessä on siivunsa kun metsissä jotain tapahtuu.Kun myydään puuta,tehdään töitä,urakoidaan,myydään tiloja tai ostetaan,tehdään lankkua,tai tehdään kirjahyllyä,tai vaikka rakennetaan sellutehdas niin verottaja ottaa varmasti oman siivunsa liikkuvasta rahasta.Jos muutaman kymmenen miljoonan sijoituksella saadaan työllisyyttä ja kasvua etenkin tulevaisuudessa niin sehän kannattaa tehdä.

    suorittava porras suorittava porras 16.6.2016, 21:20

    Tuossa ”jessen” kommentissa tulikin varsin seikkaperäisesti kerrottua syyt alhaisiin kantohintoihin ja huonoon hintakehitykseen . Jos 70% metsänomistajista toimii ” jessen” tyylillä , ei loppujen 30%:n ,tai alle,
    kovatkaan ponnistelut riitä parantamaan maksuperusteita .

    jees h-valta 17.6.2016, 13:28

    Noin yleistasolla voisin tämän aamun puhelinliikenteen perusteella sanoa että ehkä suorittavan portaan olisi hyvä keskittyä sen oman toimen hyvään suoritukseen ettei kävisi kuin taas kävi että sinne naapurin sutturytöön hyökäistiin ensteks ja sitten alkoi minun siivottukkin löytyä. Mutta eihän se raja tielle näy kun se ei ole tiessä. Ja se naapurin rytö saattaa nyt olla tielle katsottuna ehkä siistikin kun tuli puut pois. Rantanäkymät avartui nk.

    Metsuri motokuski 17.6.2016, 13:35

    Onkohan se kemera loppujen lopuksi sijoitus ? Metstäteiden kunnostuksen osalta uskon sen olevan, mutta taimikonhoitojen osalta en ole ihan varma. Ilman muuta taimikonhoitoja tehdään tiukemmin kun siihen saadaan yhteiskunnan tukea jopa 70 % joskus taitaa isännälle jäädä jopa tuloja.

    Mutta Ruotsissahan ei kyseistä järjestelmää ole ja taimikot tulevat hoidettua siitä huolimatta. Tuossa kemerassa on se huono puoli että jos varat loppuvat niin työtkin pysähtyvät kesken kauden. Tämä taas tekee sen saman kuin metsäkonepuolella kun töitä on kausiluonteisesti niin työntekijät hakeutuvat muihin tehtäviin. Se taas johtaa siihen että kohta ei ole työntekijöitä kun uusia ei tule alalle töiden kausiluonteisuuden vuoksi. Koulutusmäärien lisäys ei auta asiaa kun valmistuttuaan oppilaat lähtevät muihin hommiin kun näkevät toimialan työn luonteen.

    Minusta kemera on silloin hyvä asia taimikonhoidossa kun varoja on niin paljon tarjolla että kaikille halukkaille niitä riittää koko vuodeksi. Silloin uskon että kemera on hyvä sijoistus valtiolle ja erinomainen kompensaatio puun alhaiselle hinnalle. Mutta nykyisin kun kulloinenkin kemera raha päätetään vuositain budjetissa ja usein se on alimitoitettu se aiheuttaa tarpeetonta ja jopa haitallista toimintaa.

    Visakallo Visakallo 17.6.2016, 15:58

    Minulle sopii hyvin tuo Ruotsin malli, että kemerat pois.
    Leimikoiden hinnoittelussa on myös siirryttävä Ruotsin malliin, joka palkitsee metsiänsä hyvin hoitaneita ja rankaisee huonosti hoitaneita.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 17.6.2016, 18:59

    Kun vaikkapa taimikonhoidosta jää maksettavaa 120e ha niin onko se paljon vai vähän rahaa? Musta se on vähän rahaa. Mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on, että se on paljon rahaa ja metsänhoito kallista ja palkat ihan överiä. Metsänhoidon kalleudesta pauhataan, onko asia tosiaan näin, että 120e on paljon rahaa?

    suorittava porras suorittava porras 17.6.2016, 20:28

    …niin , jos ei sijoita 12 kuitunuution hintaa raivaukseen , menettää loppupelissä 60 kuutiota tukkipuuta . Onko se uhraus sittenkään niin iso ?

    oksapuu 17.6.2016, 20:57

    Jahas…

    Lipsahtiko Jessen leimikko naapurin puolelle? Sellaista sattuu joskus…

    Korvauskäytäntö oli muistaakseni hallinnassa ja ilmaista arviointiapua
    oli saatavilla…

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 11 12 13 14 15