› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 10.6.2016, 10:44

    Kallistuisin myös sille kannalle, että maakuntien erot eivät ole todellisia, vaan johtuvat otannan pienuudesta. Lisävalaistusta saataisiin tarkastelemalla leimikoiden tietoja: mikä on lähtöpuusto ja loppupuusto ja onko ennakkoraivaus tehty.

    pihkatappi 10.6.2016, 11:45

    Ainakin männikön ensiharvennuksessa 4 – 5 metrinen uraleveys ja sitäkautta harvennuksen jälkeinen alle 700 runkoa/ha tiheys aikaansaavat kasvu- ja tuotostappiota. Tietysti nopeampi järeytyminen noita kompensoi, eikähän tuossa sitten tarvitse toista kertaa harventaa, mutta taloudellista tappiota tuollaisesta harvennuksesta hyvälaatuisessa puustossa tulee. Hyvälaatuisissa havupuustoissa kauppakirjalla kannattaa ohjeistaa jätettävien puiden runkoluku, 800 – 1200 runkoa/ha ravinteisuuden mukaan. Koneketjuhan pärjää sitä paremmin, mitä enemmä puuta hehtaarilta poistetaan. Ja en nyt puhu mistään mutkikkaista tai ennakkoraivaamattomista. On huomattavaa, että esim. ”Suorittava porras” täällä mainosti että jo taimikonhoidossa pitäisi jättää vain tuhat runkoa hehtaarille, näin ajavat asioita monitoimikoneen kuljettajat, että heidän työmaansa olisivat mahdollisimman järeää ja hehtaarikertymät kohdillaan. Eli omaa järkeä pitää käyttää, eikä kuunella sidosryhmien vedätyksiä.

    pihkatappi 10.6.2016, 12:51

    Harvennusohjeet olivat ennen tiukemmat, silloin jo tiedettiin että MT-pohja tuottaa 1200 tukkirunkoa toiseen harvennukseen mennessä ja näinhän kannattaa hakata, silloin kun se 1200 kelpo runkoa löytyy. Nykyisin ohjeet ovat vapaamat ja koneketjujen tehokkuuden takia niitäkin rajoja jopa koitellaan.

    Tietysti on hyvä että harvennuksessa saa ottaa pois vaikka kaikki puut, sehän on metsänomistajan etu että puusto on realisotavissa, mutta kun metsänomistaja ei vahdi etujaan, voidaan harvennukset toteuttaa osin koneketjun kannattavuuden perusteella.

    pihkatappi 10.6.2016, 13:15

    15 vuodessa se ”tupsulatva” SUORA lisävaltapuu on kasvattanut yli 5 metriä vihreää latvusta lisää ja turvonnutkin sitten loppuvaiheessa puolisenttiä vuodessa. Kyllä se vain on niin, että nykyisin pitää mahdollisuuksien mukaan tukkiaihiot kasvatella tukeiksi, jos meinaa parasta taloudellista tulosta hakea ja jälkipolvia metsänkäsittelyssä ajatella. Niinhän se Kari Mielikäinenkin totesi, että metsänomistajan kannattaisi kasvatella kiertoajalla mahdollisimman monesta rungosta tukkia.

    Osa metsänomistajista tietysti tavoittelee nopeaa kiertoaikaa, eikä parasta taloudellista tulosta, tällöin yhden harvennuksen taktiikalla tietysti päästään nopeiten maaliin. Ja kyllähän noissa lengoissa ja mutkaisissa puustoissa se on ainoa oikea tapa.

    Jätkä 10.6.2016, 14:34

    Kun lähdetään siitä yksinkertaisesta totuudesta, että kuitupuuta ei kannata ainakaan istuttamalla tuottaa, jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi tapa, jolla meidän lähellä Rotarit uudistivat ”velivainajansa” lesken OMT- kuusikkoaukon. Alue hakattiin niin, että hakkuutähteet kerääntyivät karhoille, jotka poltettiin. Sitten äestys ja istutus koivun pottitaimilla.
    Istutustiheys näyttää harvalta – ehkä 800 – 1000 r / ha.
    Nyt koivikko on jo pitkää, lähentelee kymmentä metriä ja runkoluku 3000 -5000 kpl / ha.
    Sais Rotarit tulla hätäisesti harventamaan koivikkoa, ettei mene pilalle.
    Siemensyntyiset koivut ovat yhtä korkeita kuin istutetutkin, mutta hoikempia. (Rauduksia)
    Saas nähdä, päästävätkö asianosaiset koivikon pilaantumaan, minusta vaara on jo lähellä.
    Itse harventaisin runkoluvuksi n. 800 – 1000 ja antaisin rauduksen kasvaa. puut ovat suoria ja niistä varmasti löytyy muutenkin virheettömiä runkoja täysi määrä.

    Korpituvan Taneli 10.6.2016, 18:10

    Olisko ollut niin että vain siellä Pohjois-Savossa on hoksattu se vanha totuus että ” Ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat” Eli on menty tarkastamaan vain sellaisia ”syytä epäilläkohteita” ja kas 90% oli huomautettavaa.
    Tässä tullaan siihen että kumpaa pitää tehdä:
    Yrittää saada kaikki huonon jäljen tekijät kuriin, vai
    Tuottaa kelvollisia tilastoja hakkuuvaurioiden määristä.

    Ensinmainittu tavoite on tietysti tärkeämpi, mutta sitten vääristyvät tilastot.
    Jos lähdetään tekemään hyvää ja luotettavaa tilastoa, niin ei sitten mennä muuta kuin arvotuille kohteille, vaikka kuinka olisi tiedossa että tuo yksi porukka tekee sutta ja sekundaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 10.6.2016, 22:48

    Tämä alueellisten erojen tuijotteleminen vie hieman sivuun varsinaisesta asiasta eli siitä , miten korjuuvaurioiden määrää voidaan alentaa . Siihen tilastot ja tarkastuksia tehneiden johtopäätökset antavat eväitä . Metsälehdessä olevan artikkelin viimeinen kappale on asian varsinainen ”pihvi” . Ketjun jokaisen lenkin on tehtävä oma osansa kunnolla . Näin saadaan korjuuvauriotkin vähenemään .

    Korpituvan Taneli 11.6.2016, 18:54

    Sori Suorittava! Vaikka korjuuvaurioiden vähentäminen onkin tärkeä asia, niin TÄMÄN keskustelun pihvi oli kyllä juuri tuo Metsäkeskuksen tarkastustoimista. Tilastoista selviää ainakin se että sitä tehdään hyvin eri tavoin eri maakunnissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 11.6.2016, 20:04

    No avataan sitä pihviä vielä vähän …

    Sekä Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen , että Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka näkivät aluskasvoksen määrän vaikuttavan korjuujälkeeen . Tämän vuoksi Etelä-Savossa kiinnitetään erityistä huomiota ennakkoraivauksiin . Tämä näkyy myönteisesti alueella vuodesta toiseen vähäisempinä korjuuvaurioina .
    Aki Hostikka toteaa , että hoitorästien seurauksena korjuun kohteeksi tulee edelleen VAIKEASTI KORJATTAVIA kohteita .
    Hän kehottaakin metsänomistajia ennakkoraivauksen lisäksi harventamaan taimikot suositustiheyteen korjuuvaurioiden välttämiseksi jatkossa .
    ….
    Siis kyse ei ole mistään poppakonsteista eikä yliluonnollisia ponnistuksia vaativasta toiminnasta . Normaali metsänhoito riittää .

    ……

    Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola puolestaan korostaa korjuuvaurioiden välttämisessä metsänomistajaan , puunostajan ja korjuu-urakoitsijan yhteispeliä . Puunmyyntitilanteessa on selvitettävä , onko harvennusajankohta oikea ja panostettava myös hakkuutyön oikeaan ajoitukseen .

    …

    On toisaalta turha saivarrella paljonko vahinkoja missäkin maakunnassa sattuu . Keskeisimmät todetut syyt vaurioihin on otettava suurennuslasin alle ja tehtävä tarvittavat korjaustoimet niillä
    kohteilla , missä tarvetta ilmenee maakunnasta riippumatta .

    Rane 12.6.2016, 09:26

    Niin,suorittava on itsekin todennut ettei raivaamattomia palstoja tehdä,joten se ei kelpaa tekosyyksi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15