› Keskustelut › Metsänomistus › Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 127)
1 2 3 … 11 12 13

  • Metsämaan hintakupla

    Sent on: 31.1.2017, 20:22

    Merkitty: 

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • sikari 31.1.2017, 21:26

    Metsämaan arvo ei ole noussut läheskään samaan tahtiin kuin esim. asuntojen. Maata ei tosin valmisteta lisää kuten asuntoja.

    sitolkka 31.1.2017, 21:34

    Sikariporras on ilmeisesti täysin tietämätön vuokrien noususta. Katsopa vuokrien kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen samana ajanjaksona. Näin pienenä vinkkinä vain.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 31.1.2017, 21:35

    Metsämaan arvo todella noussut vuosi vuodelta ja puunhinta taasen pikemmin taantunut.On kylläkin huomioitava pariseikkaa,jotka osin selittävät hinnan nousun.Puuta nyt myytävillä tiloilla noin kolmannes enemmän,kuin muinoin.Pinta-alaverotuksen päättyminen ja myyntiverotukseen siirtyminen ,metsävähennyksen hyödyntämismahdollisuus ovat asioita,jotka ovat ilmeisesti edesauttaneet maan arvon nousua.

    Suorissa kaupoissa tila-arvion ”käypähinta” on mahdollinen oman kokemuksen perusteella.Välittäjien tarjouskaupoissa,joissa usein arvon korjaus jo valmiiksi puolitettu hintanäkemyksessä on kuplan ainekset.Puuhapalstan ostajat sitten tarjoavat rutkasti siihen päälle,tai naapuri tilallinen,jotta kauppoihin pääsisi.Niinpä kokonaishinta nousee kuplaksi ja niin myös markkinoiden hinnoittelemaksi toteutuneeksi kauppahinnaksi.Liika kysyntä tarjontaan nähden,on perimmäinen syy nykytilanteeseen.

    Visakallo Visakallo 31.1.2017, 21:37

    Kysyntä ja tarjonta määrittää metsämaankin arvon. Suurin osa ainakin pienemmistä metsäpalstoista on ostettu aivan muussa kuin talousmielessä. Suomalaisten elintaso on noussut niin paljon, että ylimääräistä rahaa metsänostoon on ollut olemassa. Viime vuosina sijoitusrahastojen suurten metsäalueiden ostot ovat nostaneet niidenkin hintoja. Uudistamatta jätettävien avohakkuualojen lisääntymisen, alemman tieverkoston rappeutumisen ja puunjalostuslaitosten vähenemisen myötä arvottomien metsäalueitten määrä kasvaa.  Hoidetut ja hyvien tieyhteyksien piirissä olevat metsät saattavat jopa säilyttää arvonsa.

     

    sikari 31.1.2017, 21:39

    Sitolkka unohtaa laskea puun kasvun tästä yhtälöstä.

    sikari 31.1.2017, 21:44

    Siitä olen samaa mieltä, että niin metsä kuin asunto rahastot on kuplia.

    sitolkka 31.1.2017, 22:06

    Puu kasvaa tietyn määrän vuodessa. Samoin vuokrakuukauksia on joka vuosi sama määrä. Toisen arvo vain on vuodesta toiseen suurempi. En unohda. Samoin itse kiinteistön arvo nousee.

    sitolkka 31.1.2017, 22:10

    Metsän tulo on sen vuotuinen kasvu (sen arvo). Kiinteistön tulo on vuotuinen vuokratulo.

    sikari 31.1.2017, 22:14

    Talot rakennetaan 50 vuoden elinkaarelle. Ei ne voi loputtomiin nousta jollei niihin investoida mittavia ja kalliita remontteja tai pureta ja tehdä uudelleen.

    Visakallo Visakallo 1.2.2017, 06:51

    Vuokratulo ja metsän kasvu ovat täysin riippuvaisia siitä, missä asunto ja metsä sijaitsevat. Samoin myös siitä, minkä ikäinen ja kuntoinen taloyhtiö ja asunto ovat ja minkälaisella maapohjalla puusto on ja miten sitä on hoidettu. Riskit ovat samaa luokkaa molemmissa. Asunnon voi tuhota asukas, metsän yleensä luonnonvoimat. Jos asunto sijaitsee muuttotappioalueella, vuokatulo on nolla tai negatiivinen. Kaukana tuotantolaitoksista huonojen tieyhteyksien päässä olevan metsän tuotto on myös nolla tai jopa negatiivinen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 127)
1 2 3 … 11 12 13