Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Tämä aihe sisältää 127 vastausta, 32 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi torppari 2 vuotta, 7 kuukautta sitten.

Esillä 7 vastausta, 121 - 127 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • Visakallo Visakallo

    Reima Rannalla on näyttänyt olevan ymmärtämisen vaikeutta. Missä minä olen puunmyyntiä vaatinut? Jollekin metsänomistamisen kurjuutta valittaneelle nimimerkille taisin sanoa, että verottaja suosii puita myymätöntä metsänomistajaa hyväksymällä metsästä syntyvien kulujen vähentämisen muista tuloista tai niiden veroista. Eihän silloin pidä sanoa ettei mitään saa.

    Olisihan Reima voinut kertoa taustastaan jo vuosia sitten, niin ei olisi tullut sekaannuksia.

    Hyvä, että Reima on nyt metsäasioihin tyytyväinen kuten minäkin olen. Metsän ostamisen lopetit 12 vuotta sitten, vaikka sen hinta on nytkin sopiva?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kiinnitetäänpä nyt huomiota myös Sitolkan avauksen metsärahasto kommenttiinkin:

    ”Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.”

    Metsärahastoissa ilmeisesti kasvatetaan ”tuottoa” ottamalla tiukasti huomioon se metsämaan arvon nousu markkinoilla. Nyt kun sen nousun pysyvyydestä ja jopa mahdollisesta laskustakin ollaan kovin montaa mieltä. Tai oikeastaan ollaan yhtä mieltä siitä että kupla puhkeaa joskus, aikataulusta vain on erilaisia arvailuja.

    Tämä tekee metsärahastoista vaarallisia sijoituksia, kun tälläiset tlevaisuuden nousun ennakoinnit viedään tarpeeksi pitkälle, tulee riski että rahasto menee konkurssiin, kun kupla puhkeaa.

    Asuntorahastoissa leijutaan samalla tavalla kuplan päällä myös.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Perassic Park Perassic Park

    Hommassa on aina kaksi osapuolta, ostaja ja myyjä ja oikea hinta on se millä kauppa syntyy. Onnistuneessa kaupassa sekä myyjä, että ostaja ovat tyytyväisiä.

    Kaikessa sijoitustoiminnassa esiintyy laumakäyttäytymisilmiötä. Ei liene erityinen salaisuus, että kannattaa ostaa varttuneita metsiä eteläsuomesta halvalla, odottaa tukkiosuuden paisumista ja tienata ostohinta heti ensimmäisellä puukaupalla 🙂

    Tällaisia tarunhohtoisia tiloja ei ainakaan minun eteeni kovin ole ilmaantunut. Internetin markkinaportaalit takaavat laajan näkyvyyden ja välittäjät ovat aika petoja arvioimaan tilojenarvot & pyynnit korkealle.

    Itse tein kaiken ”väärin” ja ostin taimikkopalstan, jossa hoitorästit rehottivat kaiken kattavasti. Pyynnistä tinkaisin sen verran, että sain toimintatonneja raivauksien tekoon vieraalla työllä.

    Miksi näin?

    Tilan sai ostettua ns. metsätaloudelliseen arvoon ilman odotusarvolisiä, mutta ns. arvokorjaus oli 25%.

    Vieraalla teetetty hoitotyö meni työnä hyvin ja sain siitä Kemera -korvauksen. Kulu on negatiivista pääomatuloa, jonka sain vähentää pääomatuloista. ALV oli negatiivinen ja sain ALV -palautuksen hakeuduttuani ALV -verovelvolliseksi.

    Olen ihan hyväpalkkaisessa työssä ja olen omaa ajankäyttöäni järkeillyt, että tienaan paremmin kun keskityn päätyöhöni ja jätän taimikonhoidon ammattilaiselle. Jos ajatellaan vaihtoehtokustannusta.

    Nyt tila kasvaa tuottoa ja kasvusta ei minun elinaikanani joudu maksamaan pääomatuloa. Ellen myy tilaa. (-tiedän ellei Antti Rinteeltä pääse touhutippa ja kiinteistövero).

    Mitä tällaisesta palstalaiset ajattelevat? Ihan on ja olisi opettavaista saada kommentteja, kun tämä on ihan oman ajattelun ja sen jälkeisen toiminnan tulos, ilman mitään metsäalan ammattipätevyyttä.

     

     

     

     

    pihkatappi pihkatappi

    Ei kai se tila pelkkää timikkoa ole? Ei ole montaa sellaista tilaa vuosien saatossa eteen tullut, missä ei olisi hakattavaa lähitulevaisuudessa. Itse olen ostanut etupäässä tiloja, joissa nuoria metsiä. Kemeratuella taimikonhoidot, ensiharvennukset suurelta osin itse ja aina siellä on kuvioita, joita pääsee uudistamaan viimeistään 15 vuoden päästä, jotka kuviot tietysti kannattaa usein lannoittaa. Osittain oma tilanne johtuu siitä, että en halua haalia uudistuskypsiä metsiä uudistamisen ilosta, viljelytyössä on suurehkot riskit metsänkasvatuksessa ja sitten en tarjoa tuollaisista palstoista tarpeeksi.

    Makarov

    Varsin hyvin olen onnistunut vaurastumaan metsäkaupoilla. Tarvitsee tietysti olla aktiivinen ja tehdä tarjouksia kovasti mielenkiintoisista tiloista niin aina sieltä jokin tärppää. Katselen tiloja suht läheltä koska touhuan kovasti itsekkin metsissä. Hyväpuustoisethan ne parhaita ostoja ovat olleet joissa on silti myös  kehitysluokka rakenne kunnossa. Hyväpuustoisiin joissa on paljon hakkuita pystyy surutta käyttämään lainarahaaa koska sinähän pystyt laskemaan paljonko siitä saat tuloa heti. Myös kun tilalta löytyy seuraavan kymmenenvuoden sisään lisähakkuita,ainakin vähintään harvennuksia(varsinkin kakkos) joista tulee jo tukkia on ostos hyvä. Vaatii tietysti hyvää silmää ja taitoa jota yleensä toisilla on enempi kuin toisilla ja kyllähän siihen kauppojen myötä harjaantuu ja voi tulla taitavaksi.                      Ostin kyllä viime kesänä taimikkotilan rajalta.Sitä tarjottiin minulle suoraan ja kun oli kassassa rahaa eikä ollut pakko ostaa ja toisella näytti olevan liki pakko myydä niin sain hinnan tingittyä sopivaksi. Oli kumminkin sen verran  päätehakkuuta että puolet kauppasummasta sain hakkuista kun nyt hakkasivat. Myös taimikot ovat hyviä.

    Hyvä taktiikka näyttää olevan sellainen että ostaa lainalla puustoisia tiloja ja kassasta nuorempia tiloja. Näin toimin itse.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    t

    Matti-x

    Suomessa on valtava määrä perikuntien omistamia tiloja joissa kaikki toiminta on jumissa. Kuolinpesää kuolinpesän sisässä.

    Itse yritin ostatella yhtä ojanvarsipalstaa eräkämpän paikaksi mutta ei siitä mitään tullut, kun osa perillisistä on syntynyt ruotsissa ja osa ei ole välttämättä käynytkään suomessa elämänsä aikana.

    Sama ongelma tulee eteen metsäyhtymien kanssa muutaman, ehkä jo seuraavan, sukupolven aikana.

     

    Jossain vaiheessa nämä jumissa olevat perikunnat alkaa vaikuttaa tehtaiden puunsaantiin, ja silloin on valtion puuttava peliin. Jollain aikataululla nämä monienkin sukupolvien takaiset kuolinpesät on jaettava että metsät saadaan käyttöön. Silloin tulee tiloja myyntiin hurja määrä.

    Uskoisin että silloin notkahtaa sekä metsätilojen, että puun hinta.

    torppari

    ”a.jalkanen   Jos myy metsätilan ilman välittäjää, myyjällä on syytä olla selkänojana tarkka puustoarvio, metsäammattilaisen tekemänä.”

    kyllähän kauppa on aina myyjän ja ostajan välinen asia ostitpa metsää, hevosen taikka auton.arviot on arvioita.

    (kuka tekköö tarkan arvioinnin ? )Tarkka arvio on sitte ku on moto tahi tehas mitta ku on puitu..ei tuota osannu aekonaa arvijoeja sitäkää jotta minkä verra tulloo otran ja kaaran jyviäkkää pellosta ..sitte näki ku ol puimakonneesta läpi männy ja säkit laski ol tarkkoo tietoo.  säkkiisä sopi 50 killoo

Esillä 7 vastausta, 121 - 127 (kaikkiaan 127)