Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • pihkatappi pihkatappi

    Nyt on isohko (reilu 100 ha) tila lähellä omaa tilaa myynnissä ilman välittäjää. Tällaisia oli vielä 10 vuotta sitten paljon, nykyisin todella harvinaista. Tulee kuulemma halvemmaksi myynti, kun ei ole välikäsiä rahastamassa. Yleensähän tilan saa se joka kehtaa tarjota eniten, tuossa voi sitten ajtella että kuinka vähän kehtaa tarjota, ainahan sitä tarjousta voi korottaa.

    Näätä

    Korpituvan Taneli: ”Eli harrastat sitä 50…..70-lukujen tapaa että ostetaan paapan metsä sopivaan hintaan, hän kuin ei sen arvoa ymmärrä.

    En menetä yöuniani siitä, että en kerro myyjän todennäköisesti saavan parempaa hintaa laittamalla tilaa julkiseen myyntiin. Sen sijaan olen rehellisesti perustellut mihin hintani perustuu. Myyjälläkin voi olla erilaisia intressejä myyntitavalle, hän voi haluta rahat nopeasti tai sitten ei ole vain kiinnostusta alkaa etsiä välittäjiä, tekemään metsäarvioita yms.

    Timppa

    Näädälle.  Onnella tarkoitin sitä, että markkinat voivat muuttua ja tuotot hävitä.  Totta kai aina pitää määritellä millaista tuottoa tavoittelee.

    Tilin tekee tietysti se, joka onnistuu velkavipua  käyttäen tekemään hyvän kaupan.   Paremmin nukkuu yöunet se,  joka on sijoittanut omia varojaan.  Nykymaailmassa ei tosiaan metsäsijoitukselta annata kummoista tuottoa odottaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos myy metsätilan ilman välittäjää, myyjällä on syytä olla selkänojana tarkka puustoarvio, metsäammattilaisen tekemänä.

    Metsuri motokuski

    Usein vain on niin että jopa mhy:n edustajien tekemä puustoarvio on kuulemma aika usein yläkanttiin vedetty. Sillä pyritään vain nostamaan metsätilan hintaa. Toisaalta tärkeää myös on ostajan kannalta saada oikea kuva puustoarviosta. Monesti välittäjän intressinä on vedättää puustoarviota ylöspäin jotta omat edut maksimoituu kaupassa.

    sitolkka

    Tuolla joku jo vetosi niin vanhoihin metsäkauppoihin, että hinnanmuutokset oli pieniä huolia kun ryssä ne maat monelta vei. Maan huono puoli on se, että sitä ei voi ottaa mukaa. Kasakka voi sen viedä tai valtio voi alkaa täysin mahdottomaksi esim. verotuksen suhteen.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä ”hiljaisissa” kaupoissa yleensä on metsäarvio.Julkisesti myydyissä tiloissa hinta tuppaa ylittämään summa-arvon laskennallisen käyvän arvon.Hiljaisissa kaupoissa tämä ”ylihinta” jää pienemmäksi tai ei ole ollenkaan.

    Lähiaikoina tulee mm.Maaseudun Tulevaisuuteen 91 ha tilan myynti-ilmoitus,istuttamatonta ja muokkaamatonta aukkoa 40 ha . Heti hakattavaakin on n.2000 kiintoa.Tehkää tarjouksia,käypä arvo mhy tila-arviossa 193 t,erikseen tilan vedenalaiset ”soravarat” 90 000 pyyntö.Maapohjat aukoissa rehevää,joten vadelmaa varmasti kasvaa ja puutakin,kun ensin jostain taimet ilmestyy.

    Metsuri motokuski

    On siinä maksamista jos hinta-arvion perusteella olisi lainaa otettava metsää varten. Taitaa olla niin että metsänmyynnillä lainanlyhennyksiä ei saa hoidettua. Vielä kun on tiedossa melkoinen istutus ja muokkausurakka kustannuksineen niin koville ottaa. Erikseen vielä myynnissä nuo ”vedenalaiset” soravaratkin saattavat jäädä hyödyntämättä jos otto-oikeutta ei ole valmiiksi hankittu. Voi olla että nykyään vedenalaisiin soravaroihin voi olla vaikeaa saada otto-oikeutta. Täytyy todeta että pyytäähän voi mitä tahansa. Kova on mhy:n arvio jos se on tehty noilla arvioilla jotka on kirjoitettu.

    Reima Ranta

    Pinta-alaverotuksen aikanahan ”metsävähennys” oli rajaton eikä tuloutunut metsää myytäessä kuten nyt. Metsävähennys ei ole tekijä, joka hintaa siirryttäessä myyntiverotukseen olisi nostanut. Pinta-alaverotuksen aikana puuta voi myydä vaikka kolme kertaa metsän ostohinnan maksamatta senttiäkään veroa. Lisäksi jäi metsävähennys uinumaan kauppahinnasta odottamaan myyntiverotusta, joten veroedut olivat päätä huimaavat.

    Jälkipeliä kaupoista aina käydään. Ehkä joskus aiheestakin mutta 95% täysin aiheettomasti. Kateus ja ymmärtämättömyys on katoamaton luonnonvara.

    Metsäekonomiaan tutustumista voi lämpimästi keskustelijoille  suositella, jos metsien taloudelliset kysymykset kiinnostaa.

    Reima Ranta

    Visakallo ei siis olut kartellifirman edustaja mutta vaati metsänomistajilta puunmyyntiä. Minä puolestani en ole millään tavalla huolissani metsänomistajien puunmyynnistä. Paremman hinnan saan itse, kun myyjiä on niukasti. Siitäkään en ole millään tavalla huolissani, että metsänhoidon kulut saa verotuksessa vähentää. Siksi äimistelin mielipiteitäsi.

    Kaimoja ei Visakallo minulle montaa Suomesta löydy. Kirjoilla olen Etelä-Pohjanmaalla, jossa kaimoja ei tietääkseni ole, talvisin olen jo vuosia paljon viettänyt Espoossa ja kestät pääosin meren rannalla Porin ja Kristiinankaupungin puolivälissä. Päätyön olen tehnyt suunnittelun parissa, jolloin metsä tarjosi oivan vastapainon tietokoneen ääressä istumiselle. Metsätilakauppa oli koukuttavaa, kuten varmaan monelle muullekin. Maalta kun on, niin metsä on aina ollut kuin toinen koti.

    Aikanaan olin aika aktiivinen ottamaan kantaa metsäasioihin ja pyrin myös vaikuttamaan niillä keinoilla mitä yksityisellä metsänomistajalla oli. Kuningasajatukseni oli listä metsänomistajan omaa päätösvaltaa, joten monien asioiden nykytilaan olen aika tyytyväinen.

    Hyvää nimimerkkitapaamista teille aktiivisille Taneli. Oma mielenkiintoni ei ihan niin pitkälle riitä.

    Riittikö selitys Visakallolle?

     

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 127)