Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • Visakallo

    Sijoitustuotteita myydessä käytetään usein tämäntapaista lausetta: ”Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.” Tällä lauseella sijoitustuotteen myyjä poistaa mahdollisen korvausvastuun, jos tuotot jäisivät pieniksi tai menisivät negatiiviseksi. Metsäpalstojen myynti-ilmoituksissa tätä varoitusta ei ainakaan vielä ole näkynyt.  Sitolkkan aloitus on mielestäni aivan asiallinen ja aiheellinen. Muutamat ovat vieneet keskustelun metsän historialliseen hintakehitykseen, joka on kyllä meidän kaikken metsiä ostaneiden tiedossa muutenkin. Toistan edelleen näkemykseni, että metsäpalstojen hinnat tulevat jatkossa entistä voimakkaammin eriytymään sijainnin, tieyhteyksien, siltojen kantavuuden, sekä tietysti metsän itsensä kunnon perusteella. Maaseudun edelleen autioituessa yksityistiekustannus nousee nopeasti, kun suurimmat tieyksikönmaksajat, eli vakituiset asukkaat ja maatilat häviävät ja lopettavat toimintansa. Tämä on nähtävissä lähes jokaisella yksityistiellä. Puhtaat metsäpalstat ovat tähän asti selvinneet melko vähillä tiekustannuksilla, mutta näin ei tule olemaan enää jatkossa. Lisäksi pienempien valtionteiden riesana ovat yhä lisääntyvät siltojen painorajoitukset. En ymmärrä, miksi joillakin keskustelijolla herää tarve arvostella ja arvioida meikäläisen motiiveja, jos kerron vain selkeitä tosiasioita elävästä elämästä ja nähtävissä olevasta tulevaisuudesta.

    Visakallo

    Metsän hitaseuranta on melko yksinkertaista.  Lasketaan vain, kuinka monta mottia puuta on minäkin aikaikautena tarvittu yhden metsähehtaarin ostoon.  Samalla tavalla rakennettuja vertailukuja on tietysti käytettävä. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

    Korpituvan Taneli

    Sitolkka:

    ”Tanelin mielestäkö se ei ole ongelma, että metsänkasvatuksen tuottavuus ei kasva, mutta maapohjan hinta vain aina nousee.”

    Joillakin on näköjään tarve yrittää kehittää toiselle mielipiteitä kirjoitetun asian vierestä.

    Jos nyt lukisit kirjoitukseni uudelleen ja ajattelitsit lukemaasi. Otin siinä kantaa vain siihen, että metsämaan hinnan nousu pitää yllä sitä että alunperin ”ylihintaiset” metsätilan ostot ovat olleet lopulta, jopa kannattavia.

    Kerro minulle, missä kohdassa otin kantaa metsätalouden huonon kannattavuuden ongelmallisuuteen tai ongelmattomuuteen?

    Tiedät hyvin että minäkin omistan metsää, niin saatkin ihan arvata pidänkö metsätalouden huonoa kannatavuutta ongelmana vai en. Saat arvata ihan neljä kertaa, jospa sattuisit osumaan oikeaankin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    sitolkka

    Niin ei metsät ennen olleetkaan ylihintaisia. Muotoilin kommenttini hieman väärin. Tällä hetkellä siis ovat ylihintaisia sijoitetun pääoman tuottoon nähden ja jotta metsämaan arvo voisi nousta enään, niin puun hinnan täytyy nousta pysyvästi. Entisitäkin halvoista kaupoista tosin voi hyötyä vain myymällä metsät. Ja metsätalouden kannattavuuden tietävät heikoksi kyllä kaikki. Ihan kaikki.

    Timppa

    Kyllä niitä ylihintaisia metsiä on ennen löytynyt, mutta inflaatio on hoitanut asian.  Esimerkiksi meikäläisen ”puuhamaan” metsistä maksettiin 1927 selkeää ylihintaa, joka konkretisoitui, kun puukauppa loppui miltei tyystin 5 vuodeksi 1928 alkaen.  Vasta 1960-luvulla omistajat pystyivät saamaan investoinnista jotain katetta.  Nyt inflaatio on hävittänyt alkuperäisen pääoman ja luonto kasvattanut vanhat metsät.  Ei muuta huolta kuin, että saisi ne kasvamaan jatkossakin yhtä hyvin.

    Isoisäni osti myös 1927 melko suuren tilan.  Samat ongelmat, vähällä oli tulla konkurssi, kun puukauppa tyssäsi.

    Metsäkauppa on onnen varassa, jos käyttää enemmän vierasta rahaa.  Jos käyttää omaansa, niin saa varman joskin melko pienen tuoton.  Itsestään selvää on, ettei nykymaailmassa kannata odottaa mitään pörssiosakkeiden tuottoja.  Eihän metsä voi laajeta kuten firmat tekevät.  Sitä kauttahan ne tuotot tulevat.

    Näätä

    Timppa: ”Metsäkauppa on onnen varassa, jos käyttää enemmän vierasta rahaa.  Jos käyttää omaansa, niin saa varman joskin melko pienen tuoton.

    Miten se rahan alkulähde määrittelee onnistumisen? Lotossa voittoon tarvitaan onnea, sijoittaminen on tulevien tulojen ja menojen arvioimista. Niihin liittyvää epävarmuutta puolestaan hallitaan varmuusmarginaaleilla.

    Olen luonut omaan käyttöön taulukon, jolla arvioin myytävän metsäpalstan kiinnostavuutta. Käytännössä siinä arvioidaan tulevia menoja ja tuloja sekä näiden ajoitusta. Lisäksi huomioidaan tuottovaade ja varmuusmarginaali. Vuodessa käyn tällä tavalla läpi arviolta 40-50 tilaa. Ne mitkä teoreettisesti täyttävät tuottovaateen, vaativat tarkempaa tutustumista. Nämä ovatkin sitten laskettavissa yhden käden sormilla niistä tiloista mitkä ovat yleisessä myynnissä. Parhaat mahdollisuudet tuottaviin kauppoihin on ostaa metsätila ns. hiljaisesta myynnistä.

    Korpituvan Taneli

    Näätä:

    ” Parhaat mahdollisuudet tuottaviin kauppoihin on ostaa metsätila ns. hiljaisesta myynnistä.”

    Eli harrastat sitä 50…..70-lukujen tapaa että ostetaan paapan metsä sopivaan hintaan, hän kuin ei sen arvoa ymmärrä.

    Kyllä metsätilojen kaupan pitäisi tällä vuosituhannella olla avointa ja hinnan kilpailutettu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Tuosta aivan samaa mieltä Tanelin kaa. Ei tunnu mukavalta kuulla näistä ”hiljaisista” kaupoista joissa ei ole edes ketään asiantuntijaa käytetty. Niissä haiskahtaa vahvasti hyväksikäytön maku.

    Gla

    Eiköhän se ole ostajan ja myyjän välinen asia, eikä mikään kolmannen osapuolen vaatimus julkisesta tarjouskilpailuun perustuvasta kaupasta. Jos ostajalla on oikeus maksaa ns. ylihintaa metsästä, pitää myyjällä olla oikeus myydä tilansa kuten haluaa.

     

    Tolopainen

    Mikä siinä on, kun ei yhtään kiinnosta ostaa eurolla viittä kymmentä senttiä, joitakin näyttää kiinnostavan.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 127)