› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 262)
1 2 3 … 25 26 27

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.6.2026, 13:43

    Tomperin kuvaamalla hiekkakankaalla voi muokkaukseksi riittää metsäkoneen jälki. Muokkaus valitaan kohteen mukaan.

    Metsäasiantuntijoitakin on monenlaisia, mutta useimmilla on ammattiylpeyttä ja ammattitaitoa.

    En tiedä miten metsänuudistamisajankohta itse kullakin määräytyy. Varmaan vaihtelee; joku pistää nurin kun on rahan tarve ja toinen mittailee lustot.

    PasiLisko 7.6.2026, 20:18

    Aiemmin kirjoittelin, kun uudistuksella näytti kylvöala kovin pieneltä. Nyt kun myös taimet on laitettu ja näkee tyhjien mättäiden määrän, niin oikea oli huomio. Kylvöä oli sopimuksessa 1.5ha ja luokkaa 0.1-0.2ha laitettiin (siemeniä silti 250g vaikka uskoisin että alle 50g laitettiin). Taimia meni vaatimattomat 41% enemmän kuin mitä oli sopimuksessa.

    No, ihan ok ja parempi tulos tulee, mutta hirvien takia oli tarkoitus kustannuksissa säästää, mutta ruiskutellaan tricoa nyt sitten enempi.

    Taimista oli sovittu, että jos tilataan liikaa niin niitä ei hyvitetä. Varmaan sama pätee noihin siemeniinkin yleensä, etten taida viitsiä kysyä hinnantarkistusta? Eipä tässä kaupassa pari sataa sinänsä tunnu, mutta erillisenä rahana kuitenkin jo oma summansa on.

    mehtäukko 7.6.2026, 20:30

    ”…Tomperin kuvaamalla hiekkakankaalla voi muokkaukseksi riittää metsäkoneen jälki…”, riittääkin, jos sitä on kauttaaltaan kattavasti, eikä paksulti hakkuutähdettä. Yleensä kyllä ajetaan samoilla urilla.

    Nostokoukku 7.6.2026, 20:43

    Kaksi pientä karun kankaan aukkoa olen tarkastanut, joissa muokkaus tapahtui riittävästi metsäkoneella. Ilmoitin metsänhoitoesimiehelle, että ei tarvitse mennä tonkimaan. Koneenurat olivat varmaan tulleet pienen pinta-alan vuoksi hyvin kattavasti ja olivat täynnä sirkkataimia. Mutta kyllä isommissa aukoissa käy mehtäukon ennusteen mukaan. Ajouria tulee liian harvaan ja nekin ovat yleensä havutettu.

    Perko 8.6.2026, 08:33

    Koko virallinen koneisto on rähmällään sellun  myyjille vain yhteen tehtävään,  patistamaan metsänomistajia kalliiseen taimien istutukseen ja aukkojen raapimiseen, jotta konserneille saadaan puskettua halpaa selluraaka-ainetta. Luken mittaukset ja vanhentuneet Motti-simulaatiot eivät pyrikään uudistamaan tuotantoa tai nostamaan puun arvoa, vaan ne pitävät yllä illuusiota bulkkituotannon autuudesta. Metsänomistajia kohdellaan kuin Volganlauttureita, joiden tehtävä on vain vetää raskasta sellukuormaa eteenpäin ja kuitata menneen ajan teollisuuden investointikulut omasta pussistaan.

    Suurentamalla pelkkää bulkki- ja propsivirtausta ei synny mitään uudistusta – silloin siitä ”roomusta” tulee vain entistä raskaampi raahata, ja metsänomistajan käteen jäävä nettotulos painuu entistä syvemmälle miinukselle.

    Todellinen arvon nousu ja itsenäisyys alkavat vasta silloin, kun omistaja herää tästä nöyristelystä, kieltäytyy maksamasta teollisuuden investointikuluja ja alkaa vaatia puustaan luksustuotteiden, kuten järeän sisustuspuun tai erikoistukin, mukaista todellista markkinahintaa.

    Kuusiuskova 8.6.2026, 10:41

    No tuskin saat sinäkään tammitukinhintaa sun puista. Jk-puista maksetaan huomommin kuin jaksollisen puista, et miten ajattelit saada parempaa hintaa? Kaikkein parhaimmat hinnat olen itse saanut männyn laatutyvistä ja koivuklapeista.

    Rukopiikki 8.6.2026, 10:56

    Taimikon alkukehityksen kannalta pieni aukko on parempi. Pienellä aukolla voi päästä todella suuriin lämpösummiin kun on suojametsät ympärillä. Olin yksi päivä isolla aukolla johon kylmä tuuli pääsi puhaltaa. Sai olla toppatakki päällä. Puuston keskellä olevalla pienellä aukolla sai olla teepaitasillaan. Pienilmaston merkitystä ei sopi vähätellä. Hyvä aukkokoko lienee 0,5-2ha, niin ei vielä reunat liikaa haittaa ja lämpötalous pysyy hyvänä kun ei kylmä tuuli pääse liikaa viilentää.

    mehtäukko 8.6.2026, 11:04

    Jk Volgalautturi kirjoittaa asioista, jotka ei ammattitaidottomana hänelle kuulu.

    Puun kasvatukseen kuuluu kehitys siemenestä tukkirunkoon. Jos se aika on ylettömän pitkä, koko hommalla ei ole taloudellista tuottoa. Sen ajan ja laadun tehostamiseksi tehdään aina harvennuksia kuten kasvimaan porkkanapenkissä.

    Perko 8.6.2026, 11:18

    Teoreettisesti puun pituuskasvu nopeutuu ja kasvukausi pitenee. Pohjois-Suomessa tämä voisi aluksi jopa kaksinkertaistaa vuotuisen kasvun. Pienaukoilla ja jk  menettelyllä  olosuhteet muuttuu lähelle E-Karjalan lämpösummaa vastaavaksi.   Jossain voisi olla mittaukset  miten on käytännössä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.6.2026, 11:27

    Luksustuotteiden markkinat ovat valitettavan pienet. Taitaa hinta ratkaista eikä ympäristöystävällisyys, kun puutekstiilit eivät lyöneet läpi.

    Pienissä aukoissa on jonkin verran reunavaikutusta, joka pienentää taimien kasvua aukolla. Pohjoisen oloissa aukkojen koon kohtuullisena pitäminen olisi kuitenkin järkevää metsäalan maineen ja ehkä kasvuolojenkin takia. On toki ymmärrettävää että kun on pieni saanto, halutaan tehdä iso aukko, kuten Hukkajoella.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 262)
1 2 3 … 25 26 27