Kun teimme viimeiisen kaupan osuuskunnan kanssa – sukulaismiehen ollessa ostohenkilöna, hän kehui kovasti motoyrittäjän taitoja tukkien apteerauksessa.
Vetosi tilastoon, jossa hakkuukoneen jäljiltä on sahalle tullut käytännössä nolla prosenttia raakkitukkeja. Mutta hankintasavotoilta aina vähintää 6 – 7 % ja jopa kymmeniä prosentteja. Esitinkin hänelle, vakavan epäilyksen siitä, että kuituun on mennyt huomattava määrä tukkipuuta. Ei tykännyt.
Eihän sekään reilua ole, että sahayrittäjän pitää maksaa epäkurantista raaka-aineesta. Tämä alentaa hänen maksukykyään kunnon raaka-aineesta. Laatu pitäisi pystyä paremmin huomioimaan hinnoittelussa. Osarunkomenetelmä auttaisi tässä: ostaja saisi katkoa rungon täysin senhetkisen tarpeensa mukaan.
Anneli, niinhän ne katkoo nytkin. Jos sahalla vaikka maksetaan 18 cm läpimittaisesta tukista 30% enempi, kuin 17cm läpimittaisesta, niin vaikuttaahan tuokin siihen apteerauksen painotukseen. Puun tukkiosuuden käyttö optimoidaan tarpeen ja saatavan hinnan mukaan. Kuitenkin metsänomistajalle on kauppakirjalla usein vain tukki ja kuitu sekä lupaus katkoa tukkiosa tarkoin tukeiksi. Hankinnallakin on joskus ollut noita taulukoita, miten paljon maksaa tietty pituus ja läpimitta, eli mottihinta kasvaa tukkipölkkyjen koon kasvaessa portaittain, no manuhakkuussa ei pää riitä optimoimaan kokonaisuutta, riittää kun latvatukin läpimitta on hiukan tukin minimin yli.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin monestakin nimenomaa mäntyrungosta löytyisi aivan tyvipäästä muutama metri A-luokan tukkia josta tulisi A-luokan sahatavaraa.
Nykyaikaisen sahalaitoksen koneilla pystyisi myös lyhyttä tukkia sahaamaan täydellä kapasiteetilla, koska tukit menevät päät päätä vasten, eli keskeytymättömänä pötkönä.
Kun arvioidaan sahatavaran tarvetta, niin hyvin usein pitkiä, jopa 61 dm pituisia saheita katkotaan kahdeksi pätkäksi. Ovien ja ikkunoiden puitteet on palasteltu hyvinkin lyhyiksi, jopa niin, että oven korkeuden ja leveyden summa tulisi 31 – 34dm:n pituisesta tukista sahatusta soirosta.
Sahalaitoksilla on kuitenkin sahatavaroiden jälkikäsittely tehty sellaiseksi, että saheet kulkevat sivuttain kuljettimilla, joilla 6 metrinen sahe menee samaa vauhtia kuin kolmimetrinenkin.
Siinä ei ole huomioitu sitä, että kun tyvipäässä on puolet pituudesta A-luokkaa ja puolet C-luokkaa, niin koko sahe menee C-luokkaan. Jos lähdetään siitä, että B-luokan tavaran arvo on 100, niin A-luokka on 130. C-luokka on n 80.
Suhdelukuna 100 tarkoittaa +- 0 tulosta.
Manuhakkuun aikaan ammattimetsureilla oli tarrat sahan koteloon liimattuna, jossa oli tavoitemitat pituus- ja läpimittaluokittain.
Olihan siinä aluksi aina pohtimista ja mittasaksetkin piti olla mukana. Lisäksi piti aina arvioida laatua, varsinkin A-luokan tyven ja tuoreoksaisen latvatukin kohdalla.
Tuokin 18 cm min. läpimitta ja sille min. pituus 49 dm, jota ainakin jokin saha on käyttänyt, vaikuttaa hyvin paljon lopputulokseen. Paksumpi läpimittainenkin menee halvemmalla hinnalla, jos pituusmitta ei täyty. En myisi noilla mitta-ja laatuvaatimuksilla ainakaan päätehakkuuleimikkoa.
Kaikkien tukkipuun mitat ja laadun täyttävien runkojen hinnoittelu tukkipuun hinnalla ei olisi vaikea toteuttaa, jos vain haluja siihen olisi. Mahdollisille tyvilahoille oma hintansa sopimuksen mukaan.
Nykyäänhän kauppasopimusta tehtäessä useimmiten sanotaan ”näillä näkymin nuo sopimukseen kirjatut mitat on käytössä” . Tai jokin lyhyt mitta on nimellisesti mukana ja siitä otetaan vain muutama ”näytekappale” tukkilistalle, jos hakkuuajankohdan tarve vaatii vain toisenlaisia tukkipituuksia. Alkuperäisen luovutusmittauksen perusteena olevan tukkilistan tarkistusmahdollisuudenkin voisi kirjata jo kauppasopimukseen, että ei lopulta jää kellekään epäselväksi mitä on tullut myytyä.
Niin, ennen oli laatuluokkien mukainen hinnoittelu. Nykyisin kun laatua on monella vain pölkyn koko metsäpäässä. Helpompi apteerata laatujen mukaan, kun esim a-tyvi kannattaa tietysti tehdä. Jos koosta riippuvia hintoja on 5, jotka vaihtuvat portaittain pölkyn pituuden ja paksuuden mukaan vaikka 45 – 60 euroa, metsurin matematiikkapää ei riitä, mitenkatkomalla saataisiin euroina ja sentteinä paras lopputulos juuri kaadetusta suorasta 30 metrisestä petäjästä.
Eli ei se matematiikasta ole kiinni, vaan siitä ajanmenekin nysväämisestä mittailusta ja päättelystä, mikä puuhastelu ei tuota tarpeeksi ja minkä moto laskee kuitenkin ilman ajan menekkiä.
Onko joku saanut viimeisten vuosien aikaan Metsägroupilta tukkilistaa. Eivät minun kokemuksellani tee edes puukauppaa jos semmoista vaatii. Ja runkohinnoittelukin onnistuu kuulemma jossain tapauksessa, mutta ei taas tälläkertaa.
”Niinhän ne katkovat nytkin.” Niinpä, mutta kun hakkuusopimuksessa lukee (ainakin implisiittisesti eli annetaan ymmärtää) että tukkiosuudesta saa tukin hinnan ja kuituosuudesta kuidun hinnan. Tämä ei läheskään aina toteudu jos ostaja katkoo mielensä mukaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.