Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter
    nuori isäntä

    Paljon olen Planter kanssasi samaa mieltä. Täällä ”omassa porukassa” välillä kirjoitan kärkkäästikin ja haistelen muiden tuntoja. Mutta tiedostan varsin hyvin, että kirjoittelemalla tällä palstalla ei vaikuteta mihinkään. Siksi alueellisiin ohejelmiin kommentoin kahta kautta. Kirjoittelen medioihin, joskus on tullut tehtyä muutama blogitekstikin myös muiden medioiden kekustelupalstoille osallistun.

    Etujärjestöistä olen eri mieltä. Kyllä ne kääntyvät, kun päättäjät vaihdetaan tai heidän ajatustaan vaihdetaan. Todistetusti. Meillä päin yksi järjestö otti vahvasti kantaa hirviasioissa alueellisen ohjelman kommentoinnissa. Tiedän, kun olen nähnyt tekstin. Nyt on mm. MHY-vaalit käynnissä. Ne ketkä ovat jäseniniä voivat nyt vaikuttaa hoitaako edunvalvontaa vellihousut vai ne jotka ottavat kantaa ja puolustavat elinkeinoaan. Naapurin Jormaa ei ehkä kannata äänestää vain siksi, että se on siellä aina ollut ja on kiva tyyppi.

    Jean S

    Itse lähtisin edelleen siitä, että maanomistajat ovat metsästysoikeuden vuokraajina avainasemassa ja ainoa taho, joka voi metsästäjää tiukan paikan tullen käskeä.

    Kuten olen jo sanonut, minusta pitäisi ensin pohtia, mikä on sellainen ”luonnollinen” ja hyväksyttävä määrä valtion karjaa (tai metsästäjän iloa), joka maanomistajan on maillaan siedettävä ilman erillistä korvausta. Tämä voidaan sitten laskea jollain kaavalla tai muodostaa indeksi, vaikka tuhannelle hehtaarille X hirveä, Y peuraa ja Z kaurista.

    Sitten ”me valistuneet metsänomistajat” (palstalaiset eivät valitettavasti hallitse kovin suurta hehtaarimäärää valtakunnan metsistä, ehkä joku 5 %) irtisanomme vuokrasopimuksemme ja teemme uudet, joissa on määritelty metsästysmaan vuokra siten, että vuokra on 0 euroa hehtaarilta, jos kyseisen alueen riistakanta (tai se tavoitetaso) on alle X. Jos riistakanta on X+1, vuokra on enemmän, jos riistakanta on X+2, vuokra on vielä enemmän, ja sitä rataa.

    Satuin kuulemaan tuossa eräästä seurasta, jonka alueella villisiat ovat alkaneet runsastua. He kuulemma metsästävät vain hirviä, eivätkä villisiat kiinnosta. Suurmaanomistaja on vuokrannut kyseiseltä alueelta kaikki sorkkaeläimet tälle seuralle. Metsästäjällä siis pitäisi jotakin kautta olla intressi siihen, että metsästäjä metsästää, ja raha ja maa ovat klassisia keinoja intressin luomiseen, tässäkin tapauksessa villisianmetsästys saattaisi alkaa kiinnostaa, jos hirvenmetsästysoikeus menisi samalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Planterille mieltä lämmittävistä kommenteista. Kukaan ei ole tällä palstalla kaivanut yhtä ansiokkaasti esiin tilastotietoja, kiitos siitä. Mainitsisin myös nimimerkin Gla, joka on ainakin hengessä tiukasti mukana ja haastanut napakoilla kirjoituksillaan muita nimimerkkejä.

    Vaikuttaminen vaatii tahtoa joka muuttuu teoiksi. Hesarissa oli juttua varapresidentiksi nousevan Kamala Harrisin lapsuusajoilta. Hän hoksasi että kotitalon läheisyyteen pitäisi saada lapsille leikkipaikka. Tästä ajatuksesta polkaistiin käyntiin kampanja, ja loppuviimeksi kävi niin että leikkipaikka toteutuikin, ilmeisesti osin talkootyönä ja osin kirpputorimyynnin varoilla. Kerron tämän siksi, että ehkä myös hirvieläinpolitiikka vaatisi oman kansanliikkeen.

    Minusta on huolestuttavaa kehitystä meneillään, kun niillä alueilla joilla metsäkauris ja valkohäntäpeura eivät vielä ole ongelma, niiden kantaa halutaan kasvattaa. Vähän vastaava kehitys kuin koronassa, että ensin se tihulainen leviää, sitten kasvu kiihtyy (koronaepidemiassa termien käyttö on erilainen, eli puhutaan perustasosta, kiihtymisestä ja leviämisestä, mielestäni hieman epäloogisesti).

    Luulen että vaikuttamista tarvitaan kaikilla tasoilla – ihan omasta metsästysseurasta aina eduskuntaan saakka. Ongelma pitää ratkaista yhteistyössä metsästäjien kanssa; hehän sen torjuntatyön käytännössä tekevät.

    Planter Planter

    Ehdottomasti Gla kuuluu asiallisiin vaikuttajiin ja nuori-isäntä ja moni muu, joka toimii muuallakin kun tällä palstalla, kaikkia en voi tietää, missä muissa medioissa vaikuttavat.

    ”Etujärjestöistä olen eri mieltä. Kyllä ne kääntyvät, kun päättäjät vaihdetaan tai heidän ajatustaan vaihdetaan.”

    Hyvä, että olet eri mieltä, se auttaa asian selvittämisessä.  Toivottavasti löytyy uusien päättäjien myötä uusi linja, mutta nyt ei siitä ole apua.

    Kun seuraa lehtiä ja mediaa, niin tulee mielikuva, että MTK ampuu kovilla, mutta näyttää, että kaikki panokset jäävät suutariksi. Ne eivät johda mihinkään toimenpiteisiin. Hyviä kannanottoja on paljon, mutta ei tule mieleen, että jotain olisi ajettu läpi suuren etujärjestön voimaa käyttäen.

    Kyllä hirvikannan hoitosuunnitelman lausuntokierroksellakin oli MTK:lla hyviä korjausehdotuksia, mutta ei niitä puskettu läpi. Otetaan tähän tuttu esimerkki räikeästä tapauksesta, josta Metsälehtikin kysyi ministeriöltä, miksei korjata. MTK:kin protestoi , mutta se jäi siihen, suutariksi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    Syy tähän on mielestäni se, että MTK-organisaatiossa ja riistaorganisaatiossa istuu aika paljon samaa porukkaa ja riista vetää pitemmän korren.

    ”Itse lähtisin edelleen siitä, että maanomistajat ovat metsästysoikeuden vuokraajina avainasemassa ja ainoa taho, joka voi metsästäjää tiukan paikan tullen käskeä.”

    Voi käskeä, mutta ei vaikuta mitään. Metsästäjät ovat harrastajia joilla ei ole mitään lain määräämää velvoitetta ampua yhtään hirveä, jos eivät halua. Itse menin tietysti ”käskyttämään” seuraa, kun hirvet ja tuhot lisääntyivät ja ymmärsin diilin niin, että metsästäjät pitävät tuhot kurissa ja saavat palkaksi metsästysmahdollisuuden ja lihat.

    Totesivat kylmän viileästi, etteivät voi asialle mitään, kun eivät saa lupia. Syy löytyy yllä olevasta linkistä. Riistahallinto oli asettanut alueelle luokkaa 5 /1000 ha hirvitiheystavoitteen ja riistakeskus pihtaa lupia sen mukaan, että kanta pysyy tuossa tiheydessä.

    Jos irtisanoo metsästysvuokrasopimuksen, ei alueella metsästä kukaan. Sillä 1000 hehtaarin yhtenäisen alueen vaatimusta ei saa aikaan kuin paikkakunnan oman metsästysseuran kanssa. Ei voi kilpailuttaa. Luonnollinen monopoli.

    Jos metsänomistajat asettavat vuokraksi vaikka vain 2€ hehtaarille, niin se on jo pienelle 5000 ha maita hallitsevalle seuralle 10 000€ vuodessa.

    ”jos kyseisen alueen riistakanta (tai se tavoitetaso) on alle X. Jos riistakanta on X+1, vuokra on enemmän, jos riistakanta on X+2, vuokra on vielä enemmän, ja sitä rataa.”

    Hiukan vastaavan kaavan on jo riistakeskus kehittänyt, mutta johtaako se metsästyksen kaupallistumiseen ja yhä suurempiin riistakantoihi? Halua tällaiseen ei metsänomistajilta kysytä. Linkki alla kun ei huoli kahta linkkiä samaan kommenttiin.

    Planter Planter
    Metsuri motokuski

    Toivottavasti tuohon kannan suuruuteen saadaan sitten aukoton laskenta. Nythän hirvieläin kantojen laskenta on aika haasteellinen. Oma riista järjestelmällä tätä aukkoa pyritään korjaamaan. Jospa se onnistuisi.

    Onhan se eräänlainen oikeusmurha jos penalttia tulee liian korkeasta hirvieläinkannasta ja todellisuudessa ei tiedetä kuinka suuri se on ja mikä on se ajankohta jolloin kannanlaskenta tehdään. Joskushan tilanne voi olla ettei alueella ole juurikaan hirviä mutta joku päivä niitä voi olla montakin. Meidän seuralla on noin 3500 ha ja hirvikanta jotain 10 -13 hujakoilla. Jonain päivänä se voi olla 8 tai 15. Meillä on paljon sellaisia metsänomistajia joidenka mailla ei hirvet viihdy. Maksetaanko niillekkin korotettu maanvuoka ?

    Planter Planter

    ”Meillä on paljon sellaisia metsänomistajia joidenka mailla ei hirvet viihdy. Maksetaanko niillekkin korotettu maanvuoka ?”

    Ei

    Jean S

    Käsitykseni mukaan näissä Planterin ketjuissa on maalattu, ilmeisesti ihan aiheellisesti, mielikuva siitä, että metsästysseuroista johtaa riistanhoitoyhdistysten jne kautta ketju MMM:n metsästyshallintoon, jossa metsästyksestä päätetään.

    Yksittäinen metsänomistaja voi toki pommittaa mielipiteellään kaikkia noita ketjun osasia, mutta todennäköisesti mikään ei silti muutu. Ainoa kohta, missä metsänomistajalla on suora (ei ongelmaton) vaikutusmahdollisuutensa, on nimenomaan sopimus, jolla metsästysoikeus luovutetaan toiselle.

    Minäkään en usko, että kovinkaan moni haluaa maksaa vuokraa metsästysoikeudesta, mutta pointti onkin se, että jos hinta sidotaan metsästysketjun itsensä määrittämiin tavoitekantoihin ja niiden saavuttamiseen, silloin metsästäjillä on itsellään intressi pitää nämä tavoitekannat riittävän matalina ja pysyä niissä. Ja jos eivät pysy, kaivavat kuvettaan liikalaiduntamisesta.

    Ja kyllä, silloin riskinä on, että siellä änkyrän metsässä ei metsästä kukaan. Niin kauan kun änkyrät ovat yksittäisiä, seurat kiertelevät, mutta jos änkyröitä on vaikkapa 25 % maanomistajista, hirvijahti alkaa käydä haasteelliseksi.

    Sivuhuomautus: Minulla on nimittäin tällä hetkellä vapailta markkinoilta ostettuna 14 metsätilaa, ja metsästysseurat ovat olleet minuun yhteydessä kolmen tai neljän tilan osalta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksi vaikutustapa jota nyt voisi kokeilla olisi ottaa yhteyttä talven aikana kaikkiin alueellisen riistaneuvoston jäseniin ja pyrkiä vaikuttamaan heihin niin että tavoitteet olisivat oikein asetetut. Käsittääkseni keväällä on uusi kokouskierros jossa seuraavan kolmen vuoden tavoitteet päätetään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,096)