› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 34 35 36 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Planter Planter 30.11.2020, 18:19

    Eikö kuitenkin uskota hirvituhoissa Valtion Metsien inventointiohjelmaa, jossa on säännöllisesti käyty läpi 60 000 koealaa ja kirjattu hirvivahingot. Auton ikkunasta katsellen saa epävarmemman tuloksen.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538354/Hirvituhot%20VMI-tulosten%20perusteella.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Anton Chigurh Anton Chigurh 30.11.2020, 18:20

    Viimeisen VMI:n mukaan jokainen hirvi aiheuttaa vähintään laatua alentavaa taimivahinkoa keskimäärin 2,5 hehtaaria vuodessa. Nykyisellä sadantuhannen (100000) hirven talvikannalla tuo vuotuinen taimikkotuho on kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria. Vuotuiset uudistusalat ovat puolet tuosta.

    VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000ha, hirvikanta oli noin 10000 hirveä. Tuota tuhotasoa voisi hetken sietää.

    Mikä on metsästystalousministeri lepän älyllinen taso?

    Planter Planter 30.11.2020, 18:51

    Tiesin, että tässä käy näin. Siksi tuonne aloitukseen kirjoitin jo alla olevan tekstin, ettei lähdettäisi vähättelemään tilannetta.  Taimikkoa ei oikein pysty perustamaan mitenkään, joidenkin mielestä se on turhaa kitinää ja itkemistä.

    ”Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?”

    Enkä muutekaan ole ilahtunut keskustelun tasosta. Meillä on hirvikannan hoitosuunnitelma, metsästyslaki ja riistahallintolaki.

    Olen ainoastaan perännyt, että niitä pitäisi alkaa noudattaa, mitä se kertoo tilanteesta, että tämä on aiheuttanut raivoisaa vastustusta. Ei hyvältä näytä!

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 30.11.2020, 19:49

    Pohjoissuomessa porot + hirvet 100/1000ha, ja kaiken takana on kepu.

    Gla Gla 30.11.2020, 20:14

    Pystykorvat: ”Ei ihan täystuholta metsänviljelylle näytä aiheuttavan. Toisinpäin sanottuna 82 prosentille ei ole  aiheutunut minkäänlaista vahinkoa vuosien varrella ja 88 prosentille ei ole aiheutunut vakavaa vahinkoa. Joten eipäs liioitella.”

    Minulla ei ole tällä hetkellä hirvieläintuhoja mäntytaimikoissa. Olen käsitellyt kaikki taimikot Tricolla alusta saakka. Käsittelyä pitää jatkaa siihen saakka, että taimikko on n. nelimetristä.

    Voit ihan itse laskea hinnan metsänomistajan vaikutusmahdollisuudelle hirvituhojen suhteen, kun purkki Tricoa maksaa 50 € (alv 0%) ja sillä käsittelee taimikon koosta riippuen n. hehtaarin. Kun olet laskenut tämän hinnan, jatketaan keskustelua liioittelusta. Hirvieläimiä alueella on n. 100/1000 ha ja metsän osuus maapinta-alasta n. 50%. Siitä voit haarukoida riskiä, jos VMI-tietojen mukaan laatua alentavia tuhoja oli koko valtakunnassa keskimäärin 16% taimikoista. Tosin senkin luvun merkitys pitää ymmärtää, kun tavoitteena on kasvattaa tukkia. Planterin VMI-linkissä annettiin apuja tähän ymmärtämiseen.

    Tien varressa oleva koivutaimikko syötiin heti ensimmäisenä vuonna, vaikka kaikki suorittavan portaan mainitsemat keinot lukuun ottamatta sitä, että itse metsästän, on käytössä.

    jees h-valta 30.11.2020, 20:14

    Eipä tuo Kalle paljon etelässäkään helpompaa ole. Peurat ja kauriit ja hirvet, samoihin huitaisee. Ja kaiken takana on jälleen sama puolue kuin yllä mainitset. ja mainitsen vielä että tuppaa pettämään aina. Ja ottavat arvostelusta nokkiinsa jos se tapahtuu valtakunnan ”kepusuojellussa” Ylessä.

    pystykorvat 30.11.2020, 21:18

    Kyllä minä ne riskit tiedän. Yhtään rauduskoivun tainta ei jäänyt syömättä istutusta seuraavan vuoden aikana.  Suurin osa männyn taimistakin toisella palstalla meni samalla aikataululla.

    Mutta joka alalla on myöskin semmoinen tekijä kuin yrittäjäriski. Pahinta oli korvauksen saamisen suhteenkin se että istutusta varten laikutettu/ naveromätästetty alue työnsi pientä luonnontainta muokattuihin kohtiin niin että korvattavaa ei juuri jäänyt. Nyt siellä aloittelee kasvuaan luonnontaimikko jolla ei suinkaan ole sellaista kasvupotentiaalia kuin jalostetulla taimella. Seassa tietenkin niitä tupsulatvaisia  joista aikanaan tulee monihaaraisia kuitupuita.

    Onneksi minulla on mahdollisuus ottaa metsästä korvaus menetyksistä ihan lihana.

    Siellä Varsinais-Suomessa jos vaikuttaisin niin söisin tietysti patapaistina ”peuranpyllyä ihanaa” niinkuin isät Eldankajärvellä.

    jees h-valta 30.11.2020, 21:23

    Mitä on sellainen yrittäjäriski kun tiedät varmasti että taimikko epäonnistuu liiallisen hirvieläinkannan syöntiin? Yleensä riskistä puhutaan kun jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu yrittäjän toimintamiljöössä. On todella metsästävillä verrokkeja ja seliseliä.

    Gla Gla 30.11.2020, 21:24

    Suorittava: ”Mitenkäs nimimerkki Planter suhtautuisi ajatukseen ,että pohdittaisiin naamatusten mahdollisen kesätapahtuman yhteydessä  ketjun aloituksen aihetta?Saattaisi olla saumaa saada esim. Metsälehti , Mikko Tiirola ja Tarmo Ketola mukaan saman pöydän ääreen. Voitaisi pohtia ,löytyykö yhteistä nimittäjää metsätalouden ,riistanhoidon ja luonnonsuojelun välille?”

    Minusta tuollainen on hyvä ajatus. Joukkoon sopii mmm:n eräosaston kaverikin. Jotain tuon tyyppistä oli muutama vuosi sitten vireillä, kun Tiirola osallistui keskusteluun tällä palstalla. En tiedä, toteutuiko se vai kuihtuiko johonkin, tarkempaa tietoa asiasta en silloin huomannut. Tarkoitus oli kokoontua Simonkadulla.

    Oheen voisi viritellä ideoimasi kilpailun. Referenssi osaamisesta/tuloksista on maallikolle aina kiinnostava tieto ja jos vaikka joku saisi siitä kipinän jatkaa pidemmällekin, tuloksena olisi siltäkin kantilta winwin-tilanne.

    Metsälehti kyseli hiljattain kehitysideoita ja webinaarit oli vahvasti esillä. Tämä tuskin webinaarina toimisi, mutta ottaisiko Metsälehti kopin asiasta? Yksittäiselle nimimerkille järjestelyt voi olla aika haastava nakki.

    Gla Gla 30.11.2020, 21:28

    Pystykorvat: ”Mutta joka alalla on myöskin semmoinen tekijä kuin yrittäjäriski.”

    Jos riski on liian suuri, kuten se tällä hetkellä ilman muuta männyn ja koivun osalta suuressa osassa maata on, riskin seurauksena yhteiskunnasta häviää taloudellista toimintaa. Hallituksen ja eduskunnan tavoitteena ei pitäisi olla työntää yrittäjyyttä kilpailijoille tai haukkua kotimaisia toimijoita saamattomiksi, kun ei saa toimintaa näissä olosuhteissa kannattavaksi. Velka kasvaa muutenkin kestämätöntä vauhtia. Toisaalta pitäisi siirtyä kohti biotaloutta ja parempaa metsätalouden luonnonhoitoa. Sitä tavoitetta ei tällainen yrittäjäriski edesauta.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 34 35 36 … 108 109 110