› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 36 37 38 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras suorittava porras 1.12.2020, 23:31

    jees h-valta 2.12.2020, 05:23

    Suorittava on vähäkommenttinen tänään?

    Visakallo Visakallo 2.12.2020, 07:01

    Suorittavan on välillä pidettävä liikenneaseman kahvilan viisastenpöydässä neuvonpitoa apuvoimiensa kanssa ja hiottava uutta taktiikkaa. Vanha kun alkaa olla jo aika kulunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2020, 07:05

    Suorittava on ehkä sitä mieltä (?), että ei päätöksenteossa muita ryhmiä tarvitakaan: maanomistajat ja metsästäjät riittävät hyvin. Ei ihan, kun epäsuoria ulkoisvaikutuksia koituu laajemmalle porukalle kuin näille kahdelle ryhmälle.

    Puuki 2.12.2020, 09:12

    Metsien kuusettuminen aiheuttaa melkoisen metsän kokonaisarvon laskun varsinaisten taimituhojen lisäksi.  Kuusen osuus pienissä taimikoissa E-Suomessa on jo n. 60 % , se on ollut aiemmin vain 20 % (nuoret kasvatusmetsät) .    Kuivahkoja kankaita on E-Suomessa n. 20 % kangasmaista, kuivia pari% .  Mänty kasvaa VT -kankaalla liki yhtä hyvin kuin kuusi MT kankaalla mutta kuusi ei kasva kovin hyvin  VT-kankaalla.  Kasvuero  VT:llä mänty/kuusi on noin yhden kasvupaikkatyypin verran  kiertoaikana eli n. 1-2 mottia/v .  VT-kankaita on n. 1,7 milj ha E-Suomessa.   Esim. 100 motin/ha  kasvun vähenemä/kiertoaika tekisi siis pelkästään VT -kasvupaikoilla n. 170 milj. mottia vähemmän puuta ja myös vähemmän tukkipuuta kuin männyn kasvatuksella olisi saatavissa.      Osa tulevaisuuden kuusikoista sijaitsee tietysti myös mm. heikommilla MT-kankailla ja jopa kuivilla kankaillakin koska kuusen kasvatus on lisinyt n. 40 %-yksikköä .

    Hirvituhoihin vaikuttaa enemmän paikalliset olosuhteet kuin esim taimikkojen hoito vaikka sekin voi joskus ratkaista tuleeko se vai viereinen taimikko syödyksi .  Alueilla joilla on selvät talvilaidun alueet on yleensä helppoa kasvattaa mäntytaimikoita täystiheinä ”kesälaitumilla”eikä tule tuhoja.  Talvilaitumilla ei onnistu vaikka mitä yrittäisit th:n suhteen.  Ra-koivuja ei sen sijaan voi kasvattaa kuin vaihtelevalla menestyksellä vain esim. pihojen lähellä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2020, 09:37

    Puukin aatoksien kanssa yhteneväistä asiaa hirvistä metsänhoidossa, Metsästäjä-lehti 03/2018, s. 26-27. Hirvi suosii talvilaidunalueena männyntaimikoita, koska männyistä saa eniten energiaa pieneltä alueelta, mutta se oleskelee enemmän sellaisissa männyntaimikoissa, joissa on myös muuta purtavaa.

    http://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja/_read/03-2018/179654.html

    suorittava porras suorittava porras 2.12.2020, 09:52

    Ei tainnut kuva aueta kaikisaa masinoissa , joten kerron , mitä siinä tuodaan  esille . Sinä näkyy  metsästäjien tekemien jahtipäiväkohtaisten hirvihavintomäärien kehitys valtakunnallisesti vuodesta 2014 alkaen. Jahtipäivää kohti tehdyt havainnot ovat laskeneet kolmanneksen vuoden 2014 tasosta(3,5havaintoa/pv-2,5havaintoa/pv).Kaadetut hirvet sisältyvät havaintojen kokonaismäärään.

    Miksi korostan kyseisen taulukon lukemia , johtuu siitä , että täällä tavan takaa lasketaan hirvien synneiksi  tapahtumat ennen vuotta 2014. Suurin osa  vahinkoja aiheuttaneista elukoista on jo syöty , eikä uusia ole tullut tilalle. Turha siis lietsoa epävarmuutta puulajivalintojen suhteen , koska tilanne on täysin toinen verrattuna viimeisimpien VMI:en aikaan ja tuloksiin.

    Hirvikannan hoitosuunnitelma  on kiistatta osoittanut toimivuutensa sinä aikana , kun se on ollut käytössä. Mikään systeemi (autokaan) ei toimi kunnolla , jos sitä ei osata tai haluta käyttää. Mersu ei vie eteenpäin , jos se seisoo tallissa ja ajautuu ojaan osaamattomissa käsissä.On niitäkin , jotka kruisailevat vain pintakaasulla.

    Metsästäjien tekemät omakohtaiset havinnot ohjaavat ensisijaisesti heidän toimintaansa. Jo nyt on nähtävissä , että lupapankeista otetaan pyyntilupia vain vahingon varalle ja osa varsinaisistakin luvista jää käyttämättä. Vasojen esiintyminen toimii idikaattorina. Vasoja tulisi jäädä henkiin noin neljäsosa jäävän kannan kokonaismäärästä. Jos niitä ei näy tätä määrää , jahti loppuu siihen.

    Ei pidä järkyttyä , jos ensi syksynä lupia on käytössä kolmasosa nykyistä vähemmän. Kantaa ei enää yleisesti tarvitse leikata .

     

     

    Planter Planter 2.12.2020, 10:06

    Suorittava:

    ”Metsästäjien tekemät omakohtaiset havinnot ohjaavat ensisijaisesti heidän toimintaansa.”

    ”Mikon alueen jahtipäällikön kanssa ,kehtaako laittaa nollaa jääväksi kannaksi ,kun sieltä ei löytynyt lainkaan jälkiä ja meilläkin jälkien tekijät mahtuivat yhden käden sormiin. Luntakin oli ollut maisemissa jo viikkoja ,mutta sorkkaeläimistä ei näkynyt sorkan piirtoa. Laitettiin kaikesta huolimatta muutama – 1/1000ha.”

    Suorittava on vain yksi ihminen maailmankaikkeudessa. Itse en laita yhtään paukkuja hänen mielipiteensä käännyttämiseen, koska se on mahdotonta. Hän on puheidensa mukaan liki 50 vuotta hirvestänyt ja on sitä mieltä, ettei siitä ole mitään haittaa muille ja metsätuhot johtuvat vain metsänomistajien saamattomuudesta. Se mielipide ei tule muuttumaan seuraavaan 50 vuoteen.

    Hänelle on annettu tällä palstalla täysin kohtuuton tehtävä, kun tuon pitäisi todistaa pitävän paikkansa. Kun väitteet eivät voi perustua tosiasioihin, pitää lähteä henkilökohtaiselle tasolle härnäämään porukkaa.  Keskustelu putoaa aina ala-arvoiselle tasolle, polarisoituu entisestään. Kukaan ei pääse esittämään asiallisesti, mistä oikeastaan johtuu, ettei tilannetta ole saatu kuntoon. Keskustelu sotketaan tahallaan ”susia suolille ampumalla”, jos ei muu auta.

    Meillä on lainsäädäntö ja hirvikannan hoitosuunnitelma, teoriassa pitäisi hirvikanta saada paikallisesti tasolle, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Olen yrittänyt kaivella syntyjä syviä miksi näin ei tapahdu. Se aiheuttaa selvästi vastustusta, mikä taas aiheuttaa minussa epäilyksiä miksi asioita ei saa tuoda esille.

    Edellä olevasta Puukin kommentista nostan hänelle hattua, annan kymmenen pistettä ja papukaija-merkin. Hän ei ole poterossa, josta huudetaan ettei hirvistä ole mitää haittaa, eikä poterossa, jossa vaaditaan tappamaan kaikki ja jokainen katkaistu risu on hirven tekemä. Katsotaan joka kantilta ja lasketaan haitan suuruusluokkaa.

    Anneli kuuluu samaan kategoriaan ja on muutenkin Havukka-ahon ajattelijan sanoin ”outo eläjä”, vihreä joka puolustaa avohakkuun säilyttämistä metsänomistajien paletissa. Kyllä minä, Gla, Visa ja monet muut  hyväksyvät, että hirvieläimiä on se ”kohtuullinen määrä”, mutta ei niin paljon, että ne ohjaavat metsän uudistamista.

    suorittava porras suorittava porras 2.12.2020, 11:21

    En voi mitään sille ,että Planter nojautuu väitteissään vanhentuneeseen tietoon. Metsästäjät luottavat näkemäänsä ja kokemaansa reaaliajassa. Minä en jättäisi istuttamatta mäntyä sen takia ,että maassamme oli 20 vuotta sitten kaksinkertainen hirvimäärä nykyiseen verrattuna vuosikausia  . Sinäkin aikana puuta on kasvanut kulutusta enemmän.Taimikonhoitokin on saanut uusia tuulia siitä ajasta. Silläkin on merkittävä vaikutus vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Jos joku tuntee syyllisyyttä ,kun kirjoitan hoitamattomasta taimikosta ,on maaliin ilmeisesti osuttu. Sekin ,mihin aikaan taimikko perataan ,vaikuttaa kovasti hirvien kiinnostukseen. Jos vahinkoja tarkastaneet metsäammattilaiset lähes yksimielisesti toteavat monien vahinkoja kärsineiden taimikoiden olleen puutteellisesti hoidettuja , ei liene pelkkä mielipideasia ,vaan perustuu paikan päällä tehtyihin havaintoihin .

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2020, 11:30

    Vielä kun saisi ratkaistua sen ikuisuuskysymyksen, raivataanko puhtaaksi tai ainakin lähes, vai jätetäänkö lehtialikasvos männyn taimikkoon? Edellisen linkin jutussa kirjoittajat pitävät riskinä lisäravintoa ainakin hirvien talvilaidunalueella.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 36 37 38 … 108 109 110