› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 38 39 40 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 3.12.2020, 06:58

    Nyt osui ja upposi – tuo Visakallon loppulause!

    Metsuri motokuski 3.12.2020, 06:59

    Ihan tarkennuksena vain että hirvikannan koko ei määrity nykyään jahdin päättuessä ilmoitettavasta jäävästä kannasta. Se on yksi tekijä. Enemmän painaa päivittäiset nähdyt ja kaadetut hirvet. Jääväkanta on yhden päivän arvio alueella olevista hirvistä.

    Taitaa tuo suuri hirvieläinkanta olevan vain varsinais-suomen ongelma. Meillä asia on hanskassa ja MH istuttaa edelleen voimakkaasti mäntyä kunhan ovat hakanneet ne yhden tukin metsänsä aukoksi. Jotain uutta täälläkin näköjään oppii kun nyt vhp:kin on alkanut syömään männyntaimia. Näin olin ymmärtävinäni planterin kirjoituksesta.

    Puuki 3.12.2020, 07:35

    Yksi ratkaisu voisi olla taimikon suojaukseen hirviltä ilman aitaustakin tms . Kiinassakin istuttavat taimia jotka on muutaman metrin mitaisia jo istutettaessa.   Pitäisi siis istuttaa n. 5 m mittaisia taimia ja tukea ne hyvin, että eivät heti kaadu hirvien rehuksi.    N. 600 kpl/ha tiheys voisi olla sopiva männyllä.  Kaikista tulisi  tukkipuita.  Alikasvos huolehtii oksien karsiutumisesta ja voisi tarvittaessa myös sen vanhan pystykarsinnan kemeroineen ottaa uudelleen käyttöön.

    suorittava porras suorittava porras 3.12.2020, 09:31

    Metsuri motokuskilta hyvä täsmennys , kun kaikki palstalaiset eivät osaa lukea taulukosta hirvihavaintojen kehitystä viime vuosina. Jos hirviä nähdään tänä vuonna jahdin yhteydessä päivää kohti vain kaksi kolmannesta alkutilanteeseen verrattuna , on eläimiä myös varmasti vähemmän.

    Ilmoitus jäävästä kannasta on tosiaankin vain yhden päivän aikana tehty arvaus ja tämä päiväkin voi vaihdella lokakuulta tammikuun puoliväliin saakka riippuen siitä , milloin kukin porukka jahdin lopettaa. Havainnot ja kaadot puolestaan ovat kiistattomasti todettuja tapauksia , joiden pohjalta voidaan vetää jo jonkinlaisia varmempia päätelmiä.

    Planterin tie tuntuu olevan tuskaa täynnä ja tuska jatkuu. Tihentymäalueilla ei valkohäntien jahti ole päässyt toivottuun vauhtiin. On resurssipula. Toisaalla toivotaan pienten sorkkaeläinten kannan kasvua , jotta EU-tuella ja ankaralla työllä rakennetut uudet riistaliiterit (elintarvikehuoneistot) saadaan täyteen käyttöön. Tuen osuus kustannuksista hyväksytylle hankkeelle on 42% ja loput on kaiveltava omasta taskusta ja tehtävä talkootyötä. Tuen saa ,jos hankkeella on koko kyläyhteisöön nähden myönteisiä vaikutuksia.Tuen myöntää ELY-keskus Leader-ryhmän lausunnon perusteella. Kun liiterin kupeessa on tai siihen tehdään kokoontumistilat , on tuen saanti asialliseen suunnitelmaan perustuen lähes varma.

    Asiaan saa lisävalaistusta Jahtimedia.fi sivuilta.

    Edellä mainittuja hankkeita on tehty viime aikoina paljon. Tämä tietää sitä,  että hirvieläinkannat eivät toteutuneiden hankkeiden lähiympäristössä ainakaan vähene. Hankkeitta on perusteltu kasvavilla saalismäärillä ja varmasti tekevät kaikkensa , että tavoitteisiin päästään. En pitäisi minään ihmeenä ,että Varsinais-Suomi olisi yksi edelläkävijöistä tässä suhteessa . Isot panostukset ja EU:lta saadut avustukset ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen. Pienten sorkkaeläinten kohdalla on menty ”yli odotusten”.

    Maaseudun kehittämiseen suunnatut EU-tuet pitävät ministerien ja Ely-keskusten väen kannanotot ja toimenpiteet maltillisina ja ehkä tästäkin syystä nimimerkki Planterin aloitteet joutuvat alituisesti mappi ö:hön.EU-miljoonat pitävät maaseutua ja virkamiehiä hengissä. Maatalousministerin ansioluettelokin kasvaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.12.2020, 09:42

    Pienten sorkkien kopinaa kuuluu, juu, Petteri Punakuonokin pääsee pian liikkeelle!

    Yksi kysymys. Eikö vhp:t voisi kasvattaa isoissa aitauksissa, kun ne kerääntyvät talvisin muutenkin laumoiksi ruokintapaikkojen läheisyyteen? Murkinaksi olisi tarjottava sopiva koktail jotta eläinten terveys pysyisi hyvänä mutta en usko että ruokapellettireseptin kehittäminen olisi ylivoimaista, onhan kuusipeurakin tarhattu eläin mm. Uudessa Seelannissa. Tarhan vieressä olisi sitten valmiina se eräliiteri jossa lihat käsitellään. Turkistarhaajille muuntokoulutus?

    Metsuri motokuski 3.12.2020, 10:28

    Tuossa on ideaa. Tehdään vhp:sta uusi tuotantoeläin samaan porukkaan kauris. Siitä saataisiin uusi riistaruoka ravintoloille. Nythän riista on pääosin kuusipeuraa uudesta seelannista.

    Planter Planter 3.12.2020, 16:45

    Taas on lähtemässä harhateille keskustelu, kampean se taas oikeille urille.
    Maaseudun EU tuet eivät kuulu tähän aihepiiriin ja on aivan turha yrittää vetää tähän mitään kepu-persu rähinäporukkaa kiistelemään maaseudun EU-tuista. Keskustelupalstan sääntöjen mukaan pitää aloittaa uusi keskustelu jos aihe muuttuu.

    Keskustelun otsikko on: ”Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä”.

    Siis käsitellään hirvieläinten (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) kannansäätelyä ja miten metsänomistajat voisivat siihen vaikuttaa, vai voivatko vaikuttaa lainkaan.

    Keskustelussa on käsitelty jo melko kattavasti onko vaikutusmahdollisuuksia metsästysseurojen kautta, MTK:n kautta, alueellisen riistaneuvoston kautta. Poliittinen vaikuttaminen on aika tulenarka aihe, mutta sekin pitää käsitellä vielä tarkemmin, muitakin mielenkiintoisia otsikkoon liittyviä aiheita riittää.

    On hyvä, että siellä Keski-Suomessa kaikki on hyvin, tärkeällä puuntuotantoalueella voidaan istuttaa mäntyä ja koivua ilman huolta hirvituhoista. Olkaa levollisina vaikka hirvimäärä putoaa, ainahan voi hirvet rauhoittaa, kun arvio nyt Mikonkin mailla kuulemma näyttää pyöreätä nollaa, mutta pistettiin 1. Meillä on eri tilanne, jonka syntyä pohdimme ja johon ratkaisua yritämme etsiä. Saattaa olla, että meillä on ollut vain huonompi herraonni, herroja hymyilyttää, meitä ei.

    Olen kyllä perehtynyt hirvikannan arviointiin hyvinkin tarkkaan ja ollut aikanaan yhteydessä Lukeen asian tiimoilta ja saanut sieltä oman alueeni arviointiin käytetyt lähtötiedot ja antanut palautetta, että oli ristiriitaisuuksia.

    Se on totta, että metsästäjien arvio tai arvaus jäävästä kannasta on vain yksi laskennassa käytetty parametri, se kaikkein epätarkin.
    Toinen metsästäjiltä saatu parametri on hirvihavaintoja per päivä, se on parempi, mutta siinäkin on epätarkkuuksia. Tässä ketjussa sivulla 13 olen selittänyt joitain havaintoja per päivä virhetekijöitä, otan myöhemmin lisää, kun päästään eteenpäin.

    Kolmas tieto kaadetuista eläimistä, niiden määrästä ja sukupuolijaukaumasta on luotettavin. Metsästäjät muodostavat jahdin aikana oman käsityksensä kannan koosta, edellä mainituilla mittareilla. Itse käytän näistä ainoastaan tietoa kaadetuista eläimistä, määrästä ja sukupuolijaukaumasta, koska se on luotettavin.

    ”kaikki palstalaiset eivät osaa lukea taulukosta hirvihavaintojen kehitystä viime vuosina.”    Ei tarvitsekaan!

    Kuitenkin on viimekädessä niin, että metsänomistajilla on se tarkin tieto kannan kehityksestä, ilman mitään tilastoja. Ei absoluuttisesta määrästä, mutta lisääntyvätkö vai vähentyvätkö vahingot. Sehän on se oleellinen asia. On ihan sama mikä on hirvimäärä, kunhan vahingot olisivat ja pysyisivät sillä ”kohtuullisella” tasolla.

    Se varsinainen totuus selviää keväällä. Metsäomistajien joukosta ainakin 10% on varmasti aktiivisia, eikä niitä ryteikön kasvattajia. Tämä joukko vähintään 60 000 tarkistaa joka kevät taimikkonsa, eli sama määrä, kuin VMI:n koealojen määrä. Silloin selviää totuus, ovatko tuoreet syönnökset, jätökset ja jäljet lisääntyneet vai vähentyneet.

    Lisäksi tämä porukka tekee taimikoissaan jatkuvasti taimikonhoitoa, silloin käsitellyltä alueelta jokainen taimi tulee silmäiltyä. Jos tulee viestiä muiltakin, että vahingot ovat lisääntyneet, niin ei auta vaikka tilastot ja käyrät näyttäisivät alenevaa kantaa 0,01%:n tarkkuudella, kuten reaaliaikaisessa verotusennusteessa. Jossain on silloin vikaa, eli hirvikanta-arviossa.

    Yksi aihe jäi edellä käsittelemättä

    ”Pelkäänpä että yksi ongelman ratkaisun edessä oleva ongelma on tämä: hirvieläinten aiheuttamista ongelmista tietävät vain pienet piirit, eli vahinkojen kärsijät ja jotkut valveutuneet metsästäjät. Suurelle yleisölle asia on tuntematon; tuttu ainoastaan valtateiden varsien riista-aidoista ja varoitusmerkeistä.”

    Tämä pitää paikkansa. Tilanne on jossain määrin muuttumassa, kun valkohännät tunkevat pihoille ja konepelleille, asia alkaa kiinnostaa. Ihmisille on kuitenkin syötetty väärää tietoa, että riistaorganisaatio olisi yrittänyt ja yrittäisi pitää kantaa kurissa.

    Mitä olen asiasta keskustellut, niin heille on tullut täytenä yllätyksenä, että kyseessä on riistahallinon menestystarina, johon on tietoisesti pyritty. Eivät ole ymmärtäneet, että metsänomistaja itse ei saa metsästää valkohäntiä, eikä pyytää suoraan metsästäjiä tekemään niin, ellei omista maata yli 500 ha. Ainoa keino on liittyä metsästyseuraan, jonka motiivi usein on lisätä, eikä vähentää eläinten määrää.

    puunhalaaja 3.12.2020, 17:19

    Metsuri motokuski, täällä infoa vhp:n ravinnosta, talvella myös mäntyä. https://hirvikota.wordpress.com/valkohantapeura/

    Metsuri motokuski 3.12.2020, 17:27

    Kiitos. Tuo oli uusi tieto. Täällä kun ei ainakaan vielä ole haittaa noista vhp:sta. Kauriita löytyy jo liiaksikin.

    suorittava porras suorittava porras 4.12.2020, 00:05

    Planter on lukenut vähän huolimattomasti kommenttejani. Keskustelimme tällä paikkakunnalla alhaisista hirvimääristä/Mikonkin seutu samaan aikaan vajaa kymmenen vuotta sitten ,kun Planter oli törmännyt maillaan jahdin päätyttyä hirviperheeseen. Kymmenen vuoden kaatorumba oli ollut niin tehokas ,että omakin seurani joutui lopettamaan jahdin kesken ,kun hirviä ei tienolta löytynyt. Tilanne oli samansuuntainen koko valtakunnassa paitsi Planterin taimkossa ,johon oli pesiytynyt henkensä säilyttänyt vasaporukka. Tähän saumaan tehty valitus hirvien suuresta määrästä on varmasti herättänyt kummastusta asioista perillä olevissa.

    Asuinpaikkakunnallani  ei pari vasaa taimikossa varsinaisten pyyntilupien loputtua ole ongelma. Jos elukoista on haittaa ,otetaan yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan. Tämä puolestaan ottaa yhdellä puhelinsoitolla tarpeellisen määrän pankkilupia ja hoitaa homman joko yksin tai naapuriporukan kanssa  yhdessä . Tämmöiset pikkujutut onnistuvat kivuttomasti yhteislupa-alueella . Ministereitä ei moisella tarvitse vaivata.

    Planter väitti ,että ei olisi mahdollista pyytää metsästäjiä kaatamaan sorkkaeläimiä mailleen. Tämä on täyttä pötyä. Alueen hirviseurueen kanssa yhteistyössä asia onnistuu varmasti. Pyyntipaikka on ainoastaan osoitettava ja valkohäntien kohdalla varauduttava siihen ,että ruokintapaikka perustetaan pyyntiä varten. Seuran ulkopuolisten käyttäminen vaatii erilliset perustelut ja vuokralaisen suostumuksen. Tämä ihan sopimussyistä ja turvallisuuden varmistamiseksi.

    Itselläni oli pyynnöstäni peltojen reunoilla metsästäjiä hirviä vahtimassa jo vuosikymmeniä sitten eikä ongelmia päässyt syntymään.  Kaadoin lisäksi itse koko joukon pelloilleni eksyneitä sorkkaeläimiä ,kun osuivat sopivasti kohdalle. Mikä tässä Planterin kohdalla mättää? Tarvitsee vain ryhtyä tekemään eikä aina valittaa. Onnistui minultakin. Miksi ei viisaammilta?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 38 39 40 … 108 109 110