Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Tämä aihe sisältää 1,096 vastausta, 57 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 8 kuukautta sitten suorittava porras toimesta.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 1,096)

1 2 3 … 39 40 41 … 108 109 110

Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Lähetetty: 9.11.2020, 12:11
Merkitty: Neropattityhjänpyyt

Nimimerkki ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

Näin vaikutetaan!

Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

Tekijä
Planter

Teema Harrastukset

Metsuri motokuski 4.12.2020, 06:15

Tuo on kyllä totta. Jos meille maanomistaja ilmoittaa, niin kun on monta kertaa tehnytkin, että hirviä on heidän maillaan niin aika nopeasti sinne jahti kohdistetaan. Vaikka meidän metsästäjien älykkyys ei ihan huippua olekkaan , niin sen verran mekin vielä ymmärretään että mistä saalista on helpoiten saatavissa, niin sinne mennään.

Yllättävää on että planterkin joka hyvin kirjoittaa hirviongelmasta alkaa sortua jo lapsuksiin. Väittämä että hirvikannan koko arvoidaan yhden päivän jäävän kannan arviosta on juuri sellainen. Kun se korjattiin niin hän myönsi heti että niin ei tehdä. Herää kysymys miksi kirjoittaa sellaista minkä jo tietää alkuunsa vääräksi ? Onko tarkoitusperä vain saada kannatusta omille ajatuksille totuuden sijaan ?

A.Jalkanen 4.12.2020, 08:32

Jäävä kanta = metsästyskauden havainnot – kaadetut yksilöt?

Ola_Pallonivel 4.12.2020, 08:42

”Herää kysymys miksi kirjoittaa sellaista minkä jo tietää alkuunsa vääräksi?”

Tätä samaa voisi kysyä suorittavalta, joka rummuttaa vuodesta toiseen taimikonhoidon poistavan taimien syönnit. No ei poista, ei ainakaan savossa.

Planter 4.12.2020, 09:22

”Jäävä kanta = metsästyskauden havainnot – kaadetut yksilöt?”

Ei ihan noin.

Meillähän on Luken viime kevään arvio paljonko ja millä kannan rakenteella metsiin jäi hirviä syksyn 2019 jahdin jälkeen.(86 500)

Keväällä tapahtui vasonta, jolloin kanta noin 1,6 kertaistui (138 000) Kannan rakenteen ja vasonnan perusteella Lukella on siis arvio, paljonko ja minkä sortin hirviä oli metsissä tämän syksyn 2020 jahdin alkaessa.

Ihan äärimmäisesti yksinkertaistaen 138 000 miinus tämän syksyn saalis = jäävä kanta

Jos saalis olisi 50 000 jäisi kannaksi 88 000.

Sitä sitten korjataan sillä Bayesilaisella populaatiomallilla ja mukaan otetaan metsästäjiltä saatu reaaliaikainen tieto, arvio jääväästä kannasta, havaintoja/päivä ja saaliin rakenne uros/naaras/vasa.

Kuten on nähty ja nähdään alla olevasta Luken kirjoituksesta se reaaliaikainen metsästäjiltä tuleva tieto on aliarvio.

MM: ”Herää kysymys miksi kirjoittaa sellaista minkä jo tietää alkuunsa vääräksi?”

Miksi minä en saisi kirjoittaa hirvikanta-arvion virhetekijöistä, kun Lukekin saa kirjoittaa?

A.Jalkanen 4.12.2020, 09:27

Kiitos Planter tarkennuksesta. On siis kaksi jäävän kannan arviota, metsästäjien pienalueet ja Luken suuralueet. Esitin tuossa edellä arvauksen siitä, miten metsästysseura arvioi alueensa jäävän kannan: ei viimeisen metsästyspäivän, vaan koko kauden pohjalta?

Mitä taimikonhoitoon ja hirvituhoon tulee, olisiko mahdollista, että hirvi kaihtaa kohtalaisen kannan alueella puhtaita männyntaimikoita talvilaidunalueena, mutta tiheän kannan alueella sillä ei ole tähän mahdollisuutta, kun kaikkiin taimikoihin kohdistuu kova laidunnuspaine. Tilanne näyttäytyy siis aivan erilaisena valtakunnan eri osissa metsää kasvattaville.

Visakallo 4.12.2020, 13:36

Hirvikolareista ei ole täälläpäin uutisoitu aikoihin, vaikka niitä sattuu viikottain. Tarvittiin näköjään tuplavahinko, että tapaus ylitti uutiskynnyksen. Jokainen voi mielessään laskea ko. tapauksen kokonaiskustannukset:

https://www.itahame.fi/paikalliset/3179492

Planter 4.12.2020, 13:42

”Tilanne näyttäytyy siis aivan erilaisena valtakunnan eri osissa metsää kasvattaville.”

Näin se on. Eiköhän pohjoisessakin, vaikka kannan tiheys on pienempi, puhdaskin mäntytaimikko maistu. Jos on lunta hirville mahaan asti ja lauma löytää mäntytaimikon, niin syöntiin menee, tuskin kuluttavat energiaa epäpuhtaan taimikon etsimiseen.

Eikä täällä lounaassa keskisuomalaisten resepti toimi. Ei hirvipankin johtajalta lupia tipu, eivätkä siten metsästäjät juoksujalkaa voi lähteä poistamaan taimikkohirviä. Tämä kuuluu hyväveliverkoston alueisiin, joissa pidetään kanta ministerin, metsästyslain ja hirvikannan hoitosuunnitelman määrittämän kohtuuttomuusrajan yläpuolella.

Mitään muuta selitystä ei vaan ole irronnut mistään. Otetaan muistin virkistämiseksi Metsälehden kysymys ja vastaus siihen.

Planter 4.12.2020, 13:43

Planter 4.12.2020, 17:04

Hirvitietojärjestelmästä puuttuu edelleen jokamiehen lukuoikeudet tietokantaan!

Kun selvitin muutama vuosi sitten miten hirvikanta-arviot tehdään ja hirvitalousalueen ja paikallisen rhy:n tilastoja oli siinä suurena apuna Riistakeskuksen RiistaWeb / riistatiedot-palvelu. Sen päivitys on lopetettu 2017.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi hirvitietojärjestelmä. Järjestelmään pyritään keräämään kaikki hirvieläintieto. Metsästäjät kirjaavat järjestelmään kaatojen lisäksi myös hirvihavainnot. Järjestelmän avulla voidaan tuottaa mm lähes reaaliaikaisia karttaennusteita hirvien esiintymisestä.
Järjestelmässä on myös keskitetty riistavahinkorekisteri.
Luonnonvarakeskuksen hirvitietojärjestelmän osalta riistakeskus vastaa tietojen keruusta osana Oma Riista palvelua.

Hirvietojen osalta tiedonsaanti on supistunut ja valkohäntäpeurojen osalta loppunut kokonaan. Puunhalaajalla oli jokin projekti asian tiimoilta. Onko kenelläkään tietoa, milloin tietokantaan tulee kaikille lukuoikeus, kuten oli RiistaWeb:issä?

puunhalaaja 4.12.2020, 18:10

Puunhalaajalla oli jokin projekti asian tiimoilta.

Mitään vastausta en ole valitukseeni saanut, mutta kuukausia nämä yleensä kestääkin.