Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • suorittava porras suorittava porras

    Kaikki oleellinen tieto päätyy lopulta ihan kaikkien saataville riistahavainnot.fi sivustolle yhteenvetojen muodossa. Valkohännät ja kauriit ovat edelleen poikkeus ,mutta esim. rhy:n toiminnanohjaaja pääsee ko tietoihin käsiksi ja metsästyskortin omaava metsästäjä saa tiedot hirvien ohella myös valkohäntäpeuroista . Myös edellisien vuosien vastaavat tilastot useammalta vuodelta löytyvät yhdellä klikkauksella.

    Tietoa siis saa ,jos oikeasti haluaa. Se ,että ei osas tietoa hankkia ,ei merkitse vähääkään ,että järjestelmä ei toimisi.”Omariista”on metsästäjien ja viranomaisten työkalu suunnitella ,toteuttaa ja seurata metsästystä. Lisäksi tieto tapahtuneesta päätyy ihan riittävässä määrin yleiseen käyttöön ja yksityiskohdatkin selviävät ,kun on ymmärrystä kysyä.

    Planter Planter

    Ei edellä linkitetty laki julkisten palveluiden saatavuudesta todellakaan tarkoita sitä, että jonkun muun tunnuksilla voidaan päästä palveluihin. Tämä käytäntö on ainoastaan riistakeskuksella.

    Otetaan nyt konkreettinen esimerkki, miksi tietojen saatavuutta täytyy laajentaa, eikä supistaa: Täällä lounaassa näyttää kaupallinen metsästys saavan jalansijaa. Vastustan sitä, mutta en voi vaikuttaa asiaan. Täällä saa metsiin tuoda mitä tahansa eläimiä, vaikka haitallisia vieraslajeja, enkä voi siihen mitenkään vaikuttaa, alkaa olla paikoin siinä 100 / 1000 ha kieppeillä ja lisääntyvät edelleen.

    Kun tilanne väkisin menee siihen, niin pakkohan on miettiä vuokran perimistä, vaikka vastustan.

    Riistakeskuksella on ohje vuokran määrittämiseksi, se edellyyttää, että saa seuralta tarkat saalistiedot ja seuran käytössä olevan maa-alueen pinta-alan. Niiden perusteella voi laskea hehtaarivuokran seuran alueelle.

    Laskun voi lähettää aina jahtikauden päätyttyä, eli seura maksaa aina vuokraa vain suhteessa saatuun saaliseen. Laskutuksessa kolmasosa saaliin liha-ja elämysarvosta tilitetään maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Tämä on äärimmäisen typerää, mutta eivät maanomistajat voi siihen vaikuttaa, kaikki äänivalta on karsittu pois. Toisen omistaman maapohjan saa ottaa oman liiketoiminnan käyttöön. Toinen vaihtoehto on antaa saman tapahtua aivan ilmaiseksi.

    Keskustelun sivulta 25 löytyy linkki, jossa valtakunnallisen riistaneuvoston ex puheenjohtaja sanoo näin:

    ”On sanottu, että myös maanomistajan tulee saada korvausta metsästysalueen vuokraamisesta. Jos maanomistajille maksettaisiin esim. 10 euroa/ha/vuosi metsästysoikeudesta, niin se olisi yksittäiselle vuokranantajalle kuitenkin vain noin 5% metsän kasvun vuotuisesta tuotosta.

    Silloin metsästyksen harrastajat maksaisivat vuosittain yli 150 miljoonaa euroa metsästysvuokria. Kun täällä hirvieläinten (= hirvi + valkohäntä) lihaa tuotetaan luokkaa 200g/ha, niin vuokra olisi silloin noin 50 euroa/kilo, eli noin 7-kertainen saadun lihan arvoon verrattuna.”

    Tässä se tilanteen järjettömyys näkyy. Hehtaarilla metsää tuotetaan vuodessa lihaa 200 grammaa, eikä siitä suostuta edes maksamaan metsänomistajille.

    Hehtaarilla hyvää metsämaata voitaisiin tuottaa puuta 10 m3 vuodessa. Maa-ja metsätalousministeriö on kuitenkin priorisoinut, että metsän uudistaminen tehdään lihantuotannon (200 gr/ha) ehdoilla. Ei siellä järjen valo kovin kirkkaana tuiki, ei riitä jouluvalaistukseen.

    Puuki

    Vähän tuottaa lihaa etelän metsät, kun aikuisen ison hirven ruhopaino voi olla n. 24o-260 kg ja vhp:n  50 -90 kg.    1000 ha:lta vain 200 kg lihaa.  Mihin ne muut pyydetyt hirvet ym.on siellä laitettu  ?  Ei taida olla tilastot ihan kondiksessa sillä seudulla.  Yksi hirvi /1000ha kuulostaa melko pieneltä saalismäärältä, kun kuulostanut kuitenkin siellä olevan jossain kymmeniä vhp:ja ja hirviäkin n. puolikymentä/1000 ha.  Eipä ihme että kannat vahvistuu jatkuvasti jos noin vaatimatonta on saalismäärät.    Täälä paljon harvemman kannan alueella oli viimeksi 1 hirvi/1000 ha saaliskiintiö joskus 70-luvulla, ku alkoi näkyä ensimmäisiä hirviä koko alueella harvoin sillonkin.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava meni kyllä nyt jo selitysten selitysten puolelle! Osaisiko joku kertoa aivan suoran rehellisesti, mitä haittaa siitä voisi kenellekään olla, jos riistatiedot olisivat suoraan avoimia kaikille?

    Metsuri motokuski

    Kuinkahan moni planterin lisäksi noita tarkkoja tietoja tarvii. Ei meilläpäin kukaan metsänomistaja tarvetta esittänyt. Tosin olen ne peijaisissa aina kertonut avauspuheessani.

    Visakallo Visakallo

    Samalla logiikalla voisikin kysyä, mihin niitä metsävaratietoja jokamiehet tarvitsevat?

    suorittava porras suorittava porras

    Visakallolle kertauksena , että tiedot saa ,kun pyytää. Esittelin ihan pyytämättä metsästyksen tulokset ja riistatilanteen maanomistajille peijaisissa ja lisäksi olin varannut monisteet paikkakunnan kaato -ja havaintotilanteesta ja lupien käytöstä usean vuoden ajalta . Valkohännän tilanne ei ollut vielä viime vuonna ajankohtainen,kun seurani alueella ei ollut metsästystapahtumia yli kymmeneen vuoteen.

    . ..ja vielä kerran ….kaato ja havaintoaineiston löytää hirvihavainnot.fi sivuilta valtakunnan tasosta aina hirvitalousalueisiin asti. Paikkakunta-ja seuruekohtaiset vastaavat asiat saa tietää alueen metsästyksenjohtajilta ja seurueiden yhteyshenkilöiltä . Samasta osoitteesta on saatavissa tiedot myös valkohäntäpeuran kohdalta. Kovasti kiinnostuneille voidaan lähettää tiedot joko kirjallisena tai sähköisessä muodossa . Mikä tässä on niin vaikeaa? Onko lähisuhteet niin solmussa ,että ei pystytä edes kysymään selviä asioita?

     

    Visakallo Visakallo

    Otahan nyt ihan rauhallisesti suorittava, ja jätä jo nuo joutavat halveeramiset. Tarkoitin vain, jos kaikki tieto on jo olemassa, miksi sitä ei voi samantien laittaa julki? Mikä siinä on esteenä? Selittäkää, jotta minäkin ymmärtäisin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Planter Planter

    Hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja sähköistä hirvietojärjestelmää laadittaessa nimenomaan mainostettiin, että siitä on hyötyä metsänomistajille. Sieltähän pitäisi saada näkyvvin karttapohjalla ja koordinaateilla alueen hirvieläinhavainnot, kaadot. Arvio jäävästä kannasta. Riistavahinkorekisterin tiedot alueen hirvivahingoista kolareista ym. On tämä hyödyllistä tietoa metsänomistajille, antaa tietoa paljonko alueella on sorkkaeläimiä ja onko syytä yrittää suojata jotenkin taimikkoa. Uskon, ettei Suomessa planter ole ainoa, joka hyödyntäisi tietoa.

    Koska avoimmuus aiheuttaa kovaa vastustusta, alkaa herätä vahvoja epäilyksiä, mitä siellä oikein on, jota ei haluta näyttää metsänomistajille?

    On tässä tietysti valvontapuolikin, avoimmuus vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta.  Laitetaan esimerkiksi tällainen fiktiivinen ajatelma, että meillä olisi Lapissa joku riistaherra, joka olisi julkisesti sitä mieltä, että on kohtuutonta puolittaa pientä (5/1000 ha) hirvikantaa. Tulisiko ehkä ajatus, että riistakeskuksen tietokannassa olevia Luken hirvikanta-arvioon käytettäviä tietoja voisi vähän varovasti säätää, jos saisi salassa tuunata. Herroilla on kuitenkin editointioikeudet.

    Ihan typerä ajatus tietysti, sillä eivät ne hirvieläimet kuitenkaan maastosta mihinkään häviä tietokantaa säätämällä. Metsäomistajat näkevät tuhojen kehityksen vaikka miten käyriä säätäisi.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 1,096)