Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Visan linjoilla. Kyllä nykymaailmassa yhteiset jutut pitäisi olla kaikkien käytettävissä ja itsekkin täydennettävissä. Ollaan taas jossain suljetun vapaamuurarijärjestön toimien tasolla.

    suorittava porras suorittava porras

    Olen itsekin esittänyt jo joku vuosi sitten Visakallon mainitsemaa mahdollisuutta kirjata vahinkohavainnot omariistaan. Käytännössä se on ollutkin mahdollista metsästyskortin omaaville maanomistajille. On vain tarvinnut laittaa paikan koordinaatit ohjelman kartalle ja laittaa täppä rinkulaan ”syönnös”. Tieto on jäänyt vain omaan käyttöön samalla tavoin ,kun henkilökohtaiset muut havainnot ja saaliit .

    PS. Nyt päivitetyssä versiossa näkymä on suppeampi ja havaintokohtia vähemmän.

    Asiaa voisi jalostaa niin ,että vahinkoasioissa olisi mahdollisuus kirjautua omariistaan muullakin ,kun metsästäjänumerolla ja laajentaa ”havainnot”-kohtaa lisäämällä siihen vahinkoja koskeva ja tarkempia perusteluja sisältävä osio. Pyörää ei tällä kohtaa tarvitse keksiä edes uudelleen. Sekin ,kenen käytettäväksi tieto halutaan, on rajattavissa esim. että näkyy kaikille tai rajatuille henkilöille. Kaikki eivät nytkään halua vahinkotietojaan julkistettavan. Merkintä tilan vahinkoja kärsineestä taimikosta kartalla yleisesti nähtävillä on kaksipiippuinen asia ja tietosuojapykälät voivat estää sen käyttöönoton yleisesti. Oma yritykseni lähettää kuvaa omariistan käyrästöstä kaatui muun muassa siihen ,että kuvan kulmassa oli luvansaajan nimi. Yleisellä luken hirvihavaintoja isommalla alueella(hirvitalousalue-koko maa) käsittelevällä sivulla ei rajoituksia ole. Kannattaakin perehtyä ensin huolella tietosuojasäännöstöön ennen ,kun alkaa isommin arvostella järjestelän toimivuutta. Itsekin olen opiskellut asiaa kantapään kautta ja ”opinnot”ovat edelleen pahasti kesken. En ole juristi.

    Lämpökarttaosio toimii edellä mainituissa tapauksissa kenenkään yksityisyyttä loukkaamatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi

    Vasemman reunan valikosta: Karttatasot > Maanpeite > Hirvieläinvahinkokorvaukset

    Anteeksi kirjoitin höpöjä… Hirvivahinkoilmoituksen ja maksetun korvauksenkin vuosiluvun saa esiin, kun valitsee kulmikkaalla symbolilla merkityt aineistot. Mittakaava pitää olla sopiva, eli pitää mennä pienalueelle että rajaukset saa esiin!

    Planter Planter

    Tämä meni taas nysväämiseksi. Suorittavalle portaalle on annettu kohtuuton tehtävä pitää palstalaiset erossa tästä asiasta ja selittää, että kaikki on ihan hyvin. Me emme ”ulkopuolisina” tietoja tarvitse. Otetaan siis muutama sivu taaksepäin.

    Kuten Visa tuossa totesikin, hirvitietojärjestelmä on osin kehitetty metsänomistajilta pöllityillä rahoilla. Vahinkokriteerejä kiristämällä saatiin jäämään ylimääräisiä varoja pyyntilupamaksuista, jotka siirrettiin tietojärjestelmän kehitykseen. Tässä oli varmaan takana ajatus, että kehitetään Oma Riista ikäänkuin metsästäjien varoilla, niin voidaan sillä perustella, ettei metsäomistajilla ole mitään oikeutta käyttää siellä olevia tietoja.

    Tarkoitus on tietysti pimittää hirvitietoja metsänomistajilta, aina herää kysymys miksi?

    Sen ajatuksen on kuitenkin romuttanut rakas ystävämme EU.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta. Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Direktiivi on pantava täytäntöön kansallisesti 23.9.2018 mennessä.

    Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön lailla:

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

    Saavutettavuudessa on siis kyse siitä, että kaikilla on tasavertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.

    Me tarvitsemme tietoja omien etujemme valvomiseen. Esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ei meillä ole pääsyä eikä ole metsästysseurallakaan. Ei kannata pyytää tietoja mistään metsästysseurasta tai kaverilta vaan suoraan riistakeskukselta ja ne tiedot on annettava, kunnes Oma Riista täyttää lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatimukset.

    10 §
    Jos digitaalisen palvelun käyttäjä tarvitsee etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi digitaalisesta palvelusta sellaista sisältöä, joka ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, käyttäjällä on oikeus saada nämä sisällöt perustellusta syystä yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisella palvelun käyttäjän kannalta saavutettavalla tavalla.

    —————————-

    Saavutettavuuden valvonta

    Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta sivuston ylläpitäjälle eli tässä tapauksessa Suomen riistakeskukselle.

    Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivulla kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto

    Saavutettavuuden valvonnan yksikkö

    http://www.saavutettavuusvaatimukset.fi

    saavutettavuus@avi.fi

    puhelinnumero vaihde 0295 016 000

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä täsmennys Planterilta. Jo muutama vuosi ennen tuota saavutettavuusdirektiiviä alettiin panna toimeen ns. Inspire-direktiiviä, jonka ansiosta lähes kaikki julkisen vallan hallinnoima data-aineisto tuli pantavaksi julkisesti ja ilmaiseksi saataville. Siitä johtuu muun muassa se, että Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna sisältää noin kattavan valikoiman tietoa.

    jees h-valta

    Tietosuojalainsäädäntö tarkoittaa lähes pelkästään ihmisten yksilötietojen suojausta joten suorittava hakeutui kait tarkoituksella tämän taakse. Mitään tekemistä riistainfon saatavuuteen sillä ei ole. Henkilönimet siellä saadaan kyllä pimitettyä varsin helposti jos ja kun tahtoa löytyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Auttaisiko asiaa jos Planter yksilöisit tarkkaan, minkä tiedon kokisit auttavan metsätaloudessasi, mikä tieto jää nyt pimentoon? Hirvivahinkojen korvaukset  löytyvät kartoilta. Entä liikenneonnettomuuksien sijainnit?

    Kuten tiedetään, pienalueiden hirvikanta-arviot ovat erittäin epätarkkoja, joten paras paikallistieto tuhoriskeistä on alueen maanomistajilla ja metsissä liikkuvilla metsästäjillä, mutta miten tätä tietoa pitäisi jakaa? Ehkäpä kokoamalla sitä alueen rhy:hyn ja mhy:hyn jotka vaihtavat tietoa keskenään. Nämä tiedottaisivat alueen maanomistajia verkkosivuillaan (vähän samaan tapaan kuin myyrätuhotiedote). Lisäksi ne vastaavasti siirtäisivät maanomistajilta saatua tuhotietoa alueen metsästysseuroille? Vahinkokartoituspyynnöt eivät riitä metsästyksen kohdentamisen suunnitteluun, koska niitä tulee vain vakavimmista tuhoista. Tätä toimintaa ei myöskään pidä jättää vain maanomistajien vastuulle, koska osa on meitä etäomistajia, jotka eivät edes joka vuosi kierrä kaikkia taimikoitaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Vastaan Planterin kommenttiin ,että yksityisiä henkilöitä ja heidän omaisuuttaan koskevat tiedot eivät ole julkisia. Se ,että sinulla on hirvensyömä taimikko tai Matti on kaatanut hirven tai ampunut sorsan , ei ole julkista tietoa ilman asianomaisen suostumusta. Metsästysseuran asiatkaan eivät kuulu vättämättä seuran ulkopuolisille . Mikäli kysessä on yhteislupakäytäntö ,osakkaat saavat tietoja tietyin rajoituksin. Yksityisen luvanhakijan tiedot ovat vain hänen käytettävissään. Yhteislupa-alueen kaadetut eläimet näkyvät pisteinä kartalla ja pistettä klikkaamalla saadaan saaliista yksilöity tieto iän ,sukupuolen ja painon osalta. Henkilönimellä metsästävän seuran tiedot eivät näy edes rajanaapurille.

    Kun käsitellään laajempia kokonaisuuksia ,yksityisyys ei vaarannu ja tieto on yleisesti käytettävissä. Osoitteesta  riistahavainnot.fi löytyy se tieto ,minkä voi yksityisyyttä loukkaamatta jakaa .

    Planterin kannattaakin tutustua ”omariistan” toimintaperiastteisiin ja mahdollisuuksiin paremmin ennen ,kun mokaa jälleen kerran vaivaamalla viranomaisia turhilla valituksilla.  Olen kertonut mahdollisuuksista saada tarkempaa paikkakuntakohtaista tietoa suoraan paikan päältä. Se on täysin mahdollista ,kunhan ex pankinjohtaja nörtyy asioita kysymään. Osoitteet ,joista puuttuvat tiedot saa, on käsitelty jo moneen kertaan. Ministereiltä niitä on turha kysellä .

    Planter Planter

    ”Vastaan Planterin kommenttiin ,että yksityisiä henkilöitä ja heidän omaisuuttaan koskevat tiedot eivät ole julkisia:”

    Lopeta hyvä mies!

    Ei tietenkään ole, eikä kukaan ole kiinnostunut Matin sorsasta.

    Paitsi, että metsänomistajien omaisuus ja metsien arvo ihan kuviotasolla, käytännössä pankkitili, on kaikkien nähtävissä. Valtion lehmien sijainti ja määrä sen sijaan on salaista.

    suorittava porras suorittava porras

    Annelille kommentoisin ,että liikennevahingot päätyvät rhy:n tietoon srva-toimijoiden välittämänä kaikista niistä tapauksista ,joista ilmoitus on tehty. Aika ja paikka on merkittynä omariista-ohjelmaan. On myöskin riistanhoitoyhdistyksiä ,joissa mhy:n metsäasiantuntija kuuluu rhy:n hallitukseen. Tiedonkulku metsävahingoista on varmaa siltä osin ,kun ilmoituksia tulee. Tiedetään myös ,mikä tieto on tuoretta ja mikä tarpeetonta.

    Olen ollut mukana(en enää) kymmenissä lupapalavereissa  ennen jahtikautta ja jahdin aikana käymässä läpi sorkkaeläintilannetta ja sen vaatimia toimenpiteitä. Lähimmän kymmenen vuoden sisällä palavereissa on käsitelty myös tiedot paikallisten liikenne -tai elinkeinoon kohdistuneiden vahinkojen osalta . Seurakohtaisia suosituksia on täsmennetty edelliseen liittyen.

    Jos samassa tuvassa ovat kaikki tahot ,jotka  voivat vaikuttaa metsästysasioihin ja tekevät yksimieliset päätökset niistä,ei pitäisi enää löytyä moitteelle sijaa. Se ,pystyvätkö (tai haluavatko ) kaikki päätöksiä noudattamaan , on jo ihan eri tarina.

    Ja Planerille vastaan ,että hirvien tarkkaa määrää ja sijaintia ei tiedä kukaan.Tänään täällä ja huomenna toisessa kinkeripiirissä. Hyvä ,kun edes saman hirvitalousalueen sisällä. Siksi viimeksimainittu alue on otettu käyttöön hirvien määrää arvioitaessa.

    Ja palataan vielä niihin kaksosvasoihin taimikossasi. Sinun mielestäsi hirviä oli liikaa ,mutta hirvitalousaluekohtaisesti tarkasteltuna vasat olivat harvinainen poikkeus yleiseen tilanteeseen verrattuna sillä hetkellä.

     

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 1,096)