Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos suorittava! Useimmilla paikkakunnilla paikallistaso toiminee juuri kuvatulla tavalla, eli niin kuin pitääkin. Myös mhy-ketjun ulkopuolella toimivat metsäammattilaiset ja aktiivista metsätaloutta harjoittavat maanomistajat tiedottavat asioista eteenpäin. Pimentoon jäävät ainoastaan ne maat, joissa ei tehdä hakkuita tai jotka eivät kuulu metsästysvuokrasopimusten piiriin, varsinkin jos omistaja vielä asuu muualla.

    Planter Planter

    ”Planterin kannattaakin tutustua ”omariistan” toimintaperiastteisiin ja mahdollisuuksiin paremmin ennen ,kun mokaa jälleen kerran vaivaamalla viranomaisia turhilla valituksilla.”

    En ole vaivannut viranomisia valituksilla. Olen kyllä kysynyt sieltä, kun tarvitsen tietoa, ei ole tarvinnut vedota tuohon lakiin…ainakaan toistaiseksi. En ole kokenut mokanneeni, kun kysyn, kysyvä ei tieltä eksy.

    Ajattelin vaan, kun ne tiedot joita olen pyytänyt ja saanut ovat tuon lain mukaan minun suoraan saatavissa, niin miksi tarvitaan viranomaisia ottamaan kuvakaapauksia, prosessoimaan tietoa ja lähettelemään lukuisia sähköposteja. Voisin ihan itse katsoa ne tiedot, kun ne kuitenkin saan.

    suorittava porras suorittava porras

    Kerrohan se viranomainen ,joka on edellä mainittuun syyllistynyt. Ole sitten tarkkana ,että et jälleen levitä väärää tietoa. Olen jo muutamaan otteeseen asiasta huomauttanut.

    Iso kiitos kuitenkin siitä ,että olet toistuvilla virheellisillä väittämilläsi kannustanut minua perehtymään paremmin omariistan ominaisuuksiin! Minulle ,tavalliselle rivimetsästäjälle, tiedon ikkunat ovat auenneet. Tosin en ole yrittänytkään mennä saranapuolelta sisään?.

    Yksi huomio ,mikä itsestäänselvyytenä on jäänyt vähemmälle käsittelylle ,on kattavan ja paikkakunnan kattavan yhteislupsmenettelyn vaikutus tietojen saatavuuteen. Tiedonavaimet ovat luvanhakijan hallussa. Jos paikkakunnalla on monta toisistaan erillään toimivaa seuruetta ,on yksityiskohtaiset tiedot kysyttävä jokaiselta erikseen. Alueen metsästyksen seurantakin on tästä syystä hankalaa. Paikkakunnan kattavan yhteislupa-alueen tiedot ovat kaikkien osakkaiden käytössä reaaliajassa,joten metsästykselle asetetut tavoitteetkin on helpommin saavutettavissa. Tämä lienee maanomistajan näkökulmastakin tärkeintä.

    Planter Planter

    Väärän  tiedon levittämisestä, sehän oli näinpäin, syyllinen on se, joka ei tietoa anna:

    10 §
    Jos digitaalisen palvelun käyttäjä tarvitsee etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi digitaalisesta palvelusta sellaista sisältöä, joka ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, käyttäjällä on oikeus saada nämä sisällöt perustellusta syystä yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisella

    Tämä meni taas nysväämiseksi. Suorittavalle portaalle on annettu kohtuuton tehtävä pitää palstalaiset erossa tästä asiasta ja selittää, että kaikki on ihan hyvin. Me emme ”ulkopuolisina” tietoja tarvitse. Otetaan siis muutama sivu taaksepäin.

    Kuten Visa tuossa totesikin, hirvitietojärjestelmä on osin kehitetty metsänomistajilta pöllityillä rahoilla. Vahinkokriteerejä kiristämällä saatiin jäämään ylimääräisiä varoja pyyntilupamaksuista, jotka siirrettiin tietojärjestelmän kehitykseen. Tässä oli varmaan takana ajatus, että kehitetään Oma Riista ikäänkuin metsästäjien varoilla, niin voidaan sillä perustella, ettei metsäomistajilla ole mitään oikeutta käyttää siellä olevia tietoja.

    Tarkoitus on tietysti pimittää hirvitietoja metsänomistajilta, aina herää kysymys miksi?

    Sen ajatuksen on kuitenkin romuttanut rakas ystävämme EU.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta. Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Direktiivi on pantava täytäntöön kansallisesti 23.9.2018 mennessä.

    Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön lailla:

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

    Saavutettavuudessa on siis kyse siitä, että kaikilla on tasavertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.

    Me tarvitsemme tietoja omien etujemme valvomiseen. Esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ei meillä ole pääsyä eikä ole metsästysseurallakaan. Ei kannata pyytää tietoja mistään metsästysseurasta tai kaverilta vaan suoraan riistakeskukselta ja ne tiedot on annettava, kunnes Oma Riista täyttää lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatimukset.

    Planter Planter

    Saavutettavuuden valvonta

    Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta sivuston ylläpitäjälle eli tässä tapauksessa Suomen riistakeskukselle. Vastauksessa voi mennä 14 päivää.

    Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivulla kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.

    Valvontaviranomaisen yhteystiedot

    Etelä-Suomen aluehallintovirasto

    Saavutettavuuden valvonnan yksikkö

    http://www.saavutettavuusvaatimukset.fi

    saavutettavuus@avi.fi

    puhelinnumero vaihde 0295 016 000

    Visakallo Visakallo

    Kuulostaa aika erikoiselta, että hirvivahinko tai yleensäkin hirvien olemassaolo olisi jotenkin tietosuojan alaista tietoa, kun samalla kartalla oleva metsävaratieto ei sitä ole. Tuskin kukaan onkaan kiinnostunut siitä, kenen metsässä mahdollinen vahinko on, vaan millä suunnalla niitä vahinkoja esiintyy. Tämä olisi kuitenkin juuri sitä tietoa, mitä kaikki osapuolet tarvitsevat.

    oksapuu

    Suorittava on täällä olevinaan rivimetsästäjä 🙂 …

    Lobbari mikä lobbari, joskus kannattaisi olla hiljaa…

    Visakallo Visakallo

    Onhan tässä mannerlaatat sen verran liikahtaneet, että suorittavakin on jo epäsuorasti myöntänyt hirvikeskittymien olemassaolon, vai oliko se puhdas vahinko? Sitä ennenhän hirvivahingot olivat pelkästään  metsänomistajien huonon metsänhoidon syytä.

    suorittava porras suorittava porras

    Tämä tieto (hirvitiheydet)on ollut jo kauan luettavissa luken lämpökartoista ainakin hirvitiheyksien osalta. Jopa sukuouoli-ja ikäkohtaiset tiedot löytyvät erikseen . Vahinkokartat ovat puolestaan suunnittelijoiden käytössä. Jos vahingot jäävät ilmoittamatta ,ei niitä löydy tietokannastakaan.

    Vielä tuohon tietojen saatavuuteen. Miksi pyytää asioita paikoista ,joilla ei ole julkaisuoikeutta niiden suhteen. Metsästysseura ja/tai luvansaaja rinnastetaan yksityishenkilöön ,joten on niiden päätettävissä ,kenelle ja mitä tietoa jakavat. Tiedot voivat olla vielä tuossa vaiheessa liian tarkasti yksilöitävissä aikaan, paikkaan tai henkilöön ,joten julkaiseminen on tietosuojalain vastaista ilman erillistä suostumusta. Vasta ,kun eri tahojen tiedostoista tehdään laajempi yhteenveto ,lainkirjain täyttyy. Tämän pitäisi ex pankinjohtajallekin olla päivänsevä asia.

    Omassa työssäni on käytössä ”omariistaa” vastaava työkalu ,kun työskentelen isäntien metsissä. Upm:lla ja Groupilla omansa. Aika pitkälle pitää kaikken keräämieni tietojen edetä ,että ne muuttuvat julkisiksi. Asiakkaalle voi tiettyjä asioita näyttää ja kertoa , mutta muuten vaitiolovelvollisuus sitoo kaikkia osapuolia.Hakkuuohjeista ,kertymistä ja parametreistä ei huudella. Tehdään asiat suunnitelmien mukaan. Sama tilanne on ”omariistan” kohdalla. Sieltä löytyvät ohjeet ja parametrit siihen ,miten laadittu suunnitelma toteutetaan. Mitä isomman alueen parametrit ovat käytössä sitä todennäöisempää on,että asiat hoituvat suunnitellulla tavalla. Pienillä henkilöseuroilla onkin tässä suhteessa hankalampi tilanne , kun parametrit on muodostettava vain oman alueen tietojen pohjalta. Yksittäisen tilan rooli kokonaisuudessa on häviävän pieni.

    Visakallo Visakallo

    Jos metsänomoistajilla olisi mahdollisuus omista metsistään ilmoittaa hirvivahingoista suoraan järjestelmään, ne ovat silloin julkisia.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,096)