Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter

    Taisi tulla yksimielisyys, että oma riistaan ja riistavahinkorekisteriin pitää saada metsänomistajille lukuoikeudet. Suorittava vähän nikotteli vastaan, mutta MM lupasi hänenkin puolestaan, että kaikki vapaaksi vaan. Laittakaa muutkin siitä viestiä edellä olleeseen Avin linkkiin. Kiitos yhteistyöstä.

    vmt

    Hienoa Suorittava, että jaksat tällä palstalla kertoa tosiasioista ja taistella tuulimyllyjä vastaan, mitkä esiintyvät ”me metsänomistajat” -mandaatilla. Itse en ainakaan sitä mandaattiia ole kyllä antanut asianosaisille…

    jees h-valta

    Tuulihousut nupisee/tutisee ja luulee mandaatteja kieltävänsä. Tuskinpa.

    Metsuri motokuski

    Tarkennuksena että en tietenkään voi luvata kenenkään puolesta jos minulla ei ole siihen valtuutta. Arvelin vain että onkohan meillä tarvetta tietojen julkituloa vastaan. Viranomaiset ratkaiskoon sen että onko tieto julkisuuslain mukainen. Niillä on tarkempi tieto asiasta.

    Täällä on verrattu asiaa metsävaratietoon, mutta siinäkin metsänomistajan tieto ei olekkaan julkistatietoa suoraan haettuna. Sekin joudutaan hakemaan viranomaisen kauttaa. Ehkä näissä oma riista asioissa on sama ongelma. En tiedä.

    Visakallo Visakallo

    Kukaan ei varmasti ole tässä asiassa tarkoittanutkaan, että suoraan henkilöön osoittavat tiedot pitäisi julkistaa, vaan mentäisiin samalla systeemillä kuin metsaan.fi-tiedoissakin. Jos ei osaa karttaa lukea, niin eipä silloin tiedoillakaan taitaisi käyttöä juuri olla.

    Metsuri motokuski

    Tuo on ihan totta. Varmaan järjestelmää pitää kehittää ja tehdä siitä läpinäkyvämpi. Täytyy kuitenkin muistaa että ongelma ei ole jonkun tietyn henkilöryhmän aikaan saama. Voihan se olla että ongelmaa ei ole tiedostettu järjestelmiä laadittaessa.

    Onko mahdollista että lähtökohtana on ollut omistuspohja. Kuka omistaa riistan ? Kenelle on annettu organisaatiossa riistakannan seuranta ja ylläpitö. Ymmärtääkseni omistuspohja on tällä hetkellä valtiolla. Kukaan yksittäinen taho ei omista riistaa eikä sitä voi yksipuolisesti hallita. Tämä on tietenkin tällä foorumilla ”haavojen repimistä”, koska maanomistajat joutuvat valtion hirvieläinriistan maksajiksi. Toisaalta voiko myös tilanne olla päinvastainen jos jotkin metsähoitotoimet aiheuttavat riistakantojen laskua.

    Tämä on tietenkin periaatteellista keskustelua ja ihan uuden ketjun aihe. Eikä sitä nyt niin vakavasti kannata ottaa. Joskus olisi hyvä kuitenkin lähteä ihan perustasolta asiaa miettimään kun asiota pohditaan. Monesti näissä asioissa on vain kyse siitä että onko henkilöllä oikeutta toimiin vai ei. Tämähän noissa oikeustoimissakin aina ensimmäisenä tarkistetaan.

    Planter Planter

    Tehdään nyt pieni syrjähyppy asian sivuun. Tämän pitäisi olla ihan jokaiselle selvä, mutta varmuuden vuoksi.

    Sehän on kaikilla tiedossa, että metsänomistajat aiheuttivat hirvikannan rähjähdyksen 1970-luvulla avohakkaamalla ja uudistamalla männylle aivan liikaa, tuli niitä ”räkämännikköjäkin”.  Silloin tehtiin niin päin, nyt toisinpäin, uudistetaan aivan liikaa kuuselle.

    70-luvulla hirvimäärä kiipesi hetkessä viisinkertaiseksi , noin 100 000:een, sillä ruokaa taimikoissa oli yllinkyllin. Nyt männyn taimikkoala on supistunut ainakin kolmanteen osaan siitä, mutta hirvimäärä on sama. Täällä lounaassa pieniä hirvieläimiä on kymmen-kaksikymmenkertainen määrä hirviin nähden. 70-luvulla niitä ei ollut kuin joku satunnainen kulkija.

    Metsänomistajat eivät voi mitenkään vaikuttaa hirvieläinmäärään, se on tässäkin keskusteluketjussa tullut selväksi. He taistelevat taimikkotuhoja vastaan lisäämällä kuusta, mikä entisestään pahentaa tilannetta. Yhä väheneviin mäntytaimikoihin kohdistuu yhä kovempi laidunnuspaine. Vähennetään taas kun ei onnistu.

    Täällä minulle MTK antoi ohjeeksi miettiä jatkuvan kasvatuksen käyttöä, koska männylle ja koivulle ei voi uudistaa. Siinä mielessä se on hyvä ehdotus, että se poistaa nuo taimikot, joilla aiheutettiin hirvieläinkannan kasvu. Kun poistetaan taimikot voisi olettaa, että hirvieläinkantakin laskee vastaavasti.

    Mitä sitten tapahtuu metsille. Kun taimikot häviävät syövät hirvieläimet jatkuvan kasvatuksen luontaiset taimet, metsä ei uudistu, metsä tuhoutuu, samalla sorkkaeläinten suunavauksella menee se monimuotoisuuskin. Kunnes luonto tekee tehtävänsä ja sopeuttaa eläinkannan ruokavaroihin nähden sopivaksi. Tämä on kuitenkin tämän hetken kehityskulku, jota ei pysty pysäyttämään. Eipä pääse sen jälkeen sanomaan, että avohakkuilla metsät tuhottiin. Jotain positiivistakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Planterilla hyvä yhteenveto kehityskuluista. Hesarin jutussa liittyen eläkevaroja sijoittaviin yhtiöihin todettiin että avoimuus lisää luottamusta. Mahdollisimman laajalla tietojen jakamisella saavutetaan siis lisää luottamuspääomaa metsänomistajien taholta ja parannetaan nykyjärjestelmän hyväksyttävyyttä.

    Tärkein asia on kuitenkin se, että hirvieläinten kanta on oikeassa suhteessa ravinnon ja petojen määrään ja että muutkin ulkoisvaikutukset ovat siedettävällä tasolla.

    Gla Gla

    Miksi puhutaan siitä, että yhteiskunnan pitää sietää hirvieläinpolitiikkaa. Miksi hirvieläinpolitiikan ei tarvitse sietää muun yhteiskunnan tavoitteita? Erikoinen alistuslauseke mielestäni on valloillaan, mutta kuvaa aikaa paremmin kuin hyvin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitä vartenhan ne edustukset ovat ARN:ssa ja sidosryhmäneuvotteluissa, että tavoitteita sovitellaan yhteen, eikä kenenkään ryhmän tavoitteet olisi alisteisia toisten ryhmien tavoitteille.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 1,096)