Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Taitaa jo pari prossaa kokonaismäärästä olla saatu nurin. Miten sitten sen kannan säätelyn laita? Taitaa olla peli menetetty ja kohta taitaa sama olla kaikilla sorkallisislla kun ei ajoissa laiteta kantoja laskuun. Silloin kun ollaan jo rajähdetty niin että haitta alkaa olla yleisluontoinen ja kansanterveydellekkin paha haaste olisi jo aika poliitikkojen ottaa asiaan kiinni. Keinoja löytyy kun haluja on.

    Planter Planter

    Gla : ”Taitaisi ongelma ryöstäytyä lopullisesti käsistä. Ei seuroilla tuollaisia rahoja ole. Ehkä pikemminkin niin, että jos hirvieläinten määrä ylittää x kpl/1000 ha, silloin aletaan periä vuokraa.”

    Miten, jos olet ostanut sijoitusasunnon ja huomaat, että vuokralainen on ostanut vaikkapa kalliin auton. Ajatteletko, että ei sillä nyt ole varaa maksaa vuokraa, laadit ehkä maksuohjelman, jos ostaa yli 100 000€ arvoisen auton niin sitten alat periä vuokraa. Muuten ongelma ryöstäytyy täysin käsistä.

    Gla Gla

    Sijoitusasunnossa on tavoitteena saada tuottoa vuokrasta. Metsässä on tavoitteena saada tuottoa puusta.

    Jos vuokralaisella ei ole varaa maksaa vuokraa, pitää etsiä uusi vuokralainen, jolla on varaa maksaa. Metsässä ei ole mahdollisuutta etsiä uutta vuokralaista.

    Minusta ei siis kannata tällaisilla vertauksilla perustella asiaa, kun tilanteet eivät ole vertailukelpoisia. Kun hirviporukalla on vuokrattuna esim. 10 000 ha maata, pitäisi porukan maksaa pelkästään vuokrina esim. 70 000 € vuodessa. Se vähentäisi taatusti kiinnostusta metsästykseen. Toki jos sen seurauksena seuratoiminta loppuisi, moni kartellikin hajoaisi ja valtion olisi pakko muuttaa kaatolupakäytäntöä esim. kalastuskortin suuntaan. Mutta ei tuohonkaan kannata pidemmän kaavan kautta vuosien kituuttamisen myötä päätyä. Mielummin päätetään suoraan, että tuolla systeemillä jatketaan. Metsästysseurojen tehtäväksi jäisi lähinnä lahtivajojen ylläpito. Käytännössä seurojen ympärillä pyörii paljon muutakin toimintaa, jota ei kannata näivettää eli en kannata tätä kehitystä.

    Toisaalta jos seurat maksaa kovaa vuokraa maista, oikeuttaa se saamaan vastinetta rahoille eli kasvattamaan hirvieläinten määrää.

    Edelleen olen sitä mieltä, että hioutunutta järjestelmää sinänsä ei välttämättä kannata sorkkia. Riittää, kun aletaan käyttää sitä oikein. Se edellyttää kenkää metsästysministerille ja niin, että koko Suomen kansa ymmärtää, miksi ministeri sai kenkää. Sen jälkeen on seuraajien huomattavasti helpompi  hoitaa virkaansa päivänvaloa kestävällä tavalla.

    Tästä seuraa tietysti se, että MMM eli MTK ja Kepu kuittaavat itselleen kyseenalaisen merkinnän meriittilistaansa. Kun nämä ovat vihreiden kanssa eri linjoilla ympäristöasioista ja kun koko Suomen kansa ymmärtää hirvieläinpolitiikan luontoarvoja ja biotaloutta tuhoavan vaikutuksen, voin vain ihmetellä ko. porukan itsesuojeluvaiston puutetta. Voin myös toivoa, että porukka hoitaa itse asian kuntoon. Ettei käy kuten Remeksen kirjassa. Moskovassa todettiin, ettei meidän tarvitse tehdä mitään. Ne (suomalaiset) tekevät sen itse. Tuohon kun sijoittaa Moskovan tilalle vihreät ja suomalaisten tilalle Kepun, päästään samaan lopputulokseen ja se on huolestuttavaa. Ainoa pelastus voi tällöin olla vihreiden kirjaus ohjelmaansa, että hirvieläimet ei ole ongelma.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen Glan kanssa samaa mieltä: aletaan käyttää järjestelmää oikein, ja soveltaa sitä myös vhp:n kannansäätelyyn. Kaikkine puutteineenkin se on parempi kuin ei systeemiä.

    Ne jotka kaipaavat tarkempaa tietoa paikallistasolta (kuten Planter), saakoon tiedot. Voi olla, että VS-alueiden ongelmat on helpompi ratkaista, kun tiedetään tarkalleen, ketkä ongelmat aiheuttavat.

    Tämä ei varmaankaan pidä paikkaansa: Suomen kansa ymmärtää hirvieläinpolitiikan luontoarvoja tuhoavan vaikutuksen. Asiasta on siis vaan jaksettava rummuttaa julkisuudessa vielä lisää. Tietoisuus pienten hirvieläinten tuhoista on kovassa nousussa täällä etelässä parast’ aikaa.

    Tolopainen Tolopainen

    Etelä-Suomen kauriskantoja ei enää saada metsästyksellä kuriin. Kohta alueita alkavat vallata villisiat. Niiden lisääntymisnopeus on moninkertainen hirviin verrattuna. Olkaa tyytyväisiä, että vielä ei ole kirahveja, säästyy isoimmat männyt.

    Gla Gla

    AJ: ”Tämä ei varmaankaan pidä paikkaansa: Suomen kansa ymmärtää hirvieläinpolitiikan luontoarvoja tuhoavan vaikutuksen.”

    Tarkoitin, että kun metsästysministeri saisi vallitsevan politiikan takia kenkää, pitäisi siinä yhteydessä asia tehdä koko kansalle selväksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aha, sori, nyt ymmärrän! Luontoarvot, hiilinielut, kansanterveys, onnettomuudet, ja tärkeimpänä biotalouden raaka-aineresurssit – niihin kaikkiin se vaikuttaa.

    Planter Planter

    Anteeksi Gla pieni provokaatio, kaikille vaan ei ole ihan selvää, että vuokrasopimuskin on Emboa tai Lambia.

    ”aletaan käyttää järjestelmää oikein, ja soveltaa sitä myös vhp:n kannansäätelyyn.”

    Olen tässä ketjussa yrittänyt selittää, että metsäomistajat eivät voi mitenkään vaikuttaa järjestelmän käyttöön  ja toisella osapuolella ei ole halua käyttää sitä oikein . (se olisi kohtuutonta)

    Ylen uutisesta:

    ”Vain aidoilla pystytään kunnolla estämään kauriiden pääsy pihoihin ja puutarhoihin eteläisessä Suomessa – metsästys ei enää riitä rajoittamaan kannan kasvua.

    Riistakeskuksen Varsinais-Suomen yksikön suunnittelija Jörgen Hermansson asuu Tallbackan puutarhaan vievän tien varrella. Hän miettii, että kauriiden ja peurojen talvikanta Paraisilla vaihtelee, tuhannella hehtaarilla saattaa olla 60–80 eläintä.

    Keskustan eräpoliittinen linjaus 2019:
    ”Keskusta sitoutuu varmistamaan, että maamme hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla huomioiden niiden aiheuttamat vahingot. Erityisesti valkohäntäpeurakannan kannan kasvu on saatava katkeamaan. Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”

    Ylen juttu keskittyi metsäkauriisiin, mutta valkohäntäpeuroja on lounaassa vähintään kaksinkertainen määrä.

    ”metsästys ei enää riitä rajoittamaan kannan kasvua.”
    ”Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”

    Osaako joku päätellä mistä johtuu, että olemme päätyneet tähän tilanteeseen.

    suorittava porras suorittava porras

    Elukat ovat pesiytyneet ja sopeutuneet niin tiheän asutuksen keskelle ,että metsästys ei joka paikassa onnistu. Lisäksi toinen puoli asukkaista ei halua ,että pieniä sorkkaeläimiä metsästetään.

    Gla Gla

    Planter: ”Olen tässä ketjussa yrittänyt selittää, että metsäomistajat eivät voi mitenkään vaikuttaa järjestelmän käyttöön  ja toisella osapuolella ei ole halua käyttää sitä oikein . (se olisi kohtuutonta)”

    Sikäli menee tämän keskustelun ohi, että metsänomistajat ei voikaan vaikuttaa. Ainoa keino olisikin saada jokin muu puolue kuin keskusta asialle, jotta suursiivous mmm:ssä saataisiin tehtyä. Olisiko demarit halukkaita tähän? Saattaisi olla, koska keskusta pullautti Rinteen hallituksesta, nyt olisi demarien vuoro tehdä sama Lepälle.

     

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,096)